Pahimmat muistosi koululääkärintarkastuksista

Kasvuaikana erityisesti varhaismurrosiässä lääkärintarkastukset eivät todellakaan olleet herkkua. Ei niistä mitään traumoja jäänyt mutta oikein mieluusti ne olisi jättänyt väliin. Kasvoin pituutta nopeasti jo melko nuorena ja sekös lääkäriä ihmetytti. Tuskinpa sentään olin ainoa jolle niin oli käynyt mutta se johti tutkimaan tarkasti mistä se johtui. Siihen aikaan oli vielä käytäntönä että koululääkärillä piti käydä joka vuosi. Nythän tarkastusväli on paljon harvempi.

Kropan esittelyähän se aina oli. Hyvin on kehityksesi aikataulussa jne. sanottiin. Olin onneksi vielä silloin sopusuhtaisessa kunnossa ja muodoissa, joten en saanut sanomista. Muistan kyllä, että joillain toisilla se oli kovastikin eri juttu.

Mikäpähän se pahin olisi voinut olla... ehkäpä se tarkastus lukiossa kun piti olla 20 minuuttia (lue: koko tarkastuksen ajan) rinnat paljaana lääkärin edessä, vaikka rintoja ei tutkittu siellä lainkaan. :D

Koululääkäri olivat näin miehen näkökulmasta usein naisia mikä ei ollut huono asia ollenkaan. Naiset voivat olla tietysti eri mieltä. :)

Vierailija kirjoitti:

Koululääkäri olivat näin miehen näkökulmasta usein naisia mikä ei ollut huono asia ollenkaan. Naiset voivat olla tietysti eri mieltä. :)

Olisit siis vaan tyytyväinen... Tuosta ei ainakaan mitään traumoja saa.

Vierailija kirjoitti:

Olin jo saavuttanut kasvuhuippuni (melkein 170cm) ja lähes täysin aikuisen mitoissa. Tarkastuksessa terkkari käytti painoindeksissä lasten painoindeksiä, jonka mukaan olin ylipainoinen, vaikka aikuisen painoindeksissä juuri ihannepainossani. Käski laihduttamaan useamman kilon ja saarnasi kovasti ylipainon vaaroista. :/ Kyllä teki pahaa teinitytön itsetunnolle, jäi mieleen ikuisesti se terkkarin halveksuva äänensävy.

Minulle tapahtui sama! Olin jo nykyisissä aikuisen mitoissani ja tismalleen ihannepainossani, mutta lasten painoindeksiä toljottanut kouluterkkari alkoi läksyttämään ylipainosta. Käski sättivällä äänensävyllä laihduttamaan useamman kilon. Tuntui ihan hirveältä ja jäi epävarmuus omasta vartalosta pitkäksi aikaa, kun muutenkin melko aikaisen puberteetin läpikäyneenä olo oli kuin friikillä. Terkkari itse oli muuten todella ylipainoinen..

Koululääkärin tärkein tehtävä on seurata puberteetin kehittymistä. Se johtaa siihen, että monet kokevat sen kiusalliseksi.

Tarkastukset olivat aina todellista pakkopullaa. Niistä ei ollut mitään hyötyä koska kävin muutenkin tarkastuksissa jo yksityislääkärillä. Tietysti kaikille se ei ole sama. Koululääkärit olivat mukavia vanhempia naisia.

Mieleen nämä tarkastukset ovat jääneet ehkäpä siitä syystä että nuorempana niitä tuli turhaan jännitettyä etukäteen. Tarkastuksen jälkeen oli helpottava olo: nyt se on vuodeksi taas ohi! :)

Vierailija kirjoitti:

Mieleen nämä tarkastukset ovat jääneet ehkäpä siitä syystä että nuorempana niitä tuli turhaan jännitettyä etukäteen. Tarkastuksen jälkeen oli helpottava olo: nyt se on vuodeksi taas ohi! :)

Uusi ja outo tilanne. Se jännittää monia.

Ekaluokan tarkastuksessa oli myös näkötutkimus, eli piti katsoa taulua, jossa oli eri suuntiin osoittavia E-kirjaimia. Olin neuvolassa aina näyttänyt kädellä mihin suuntaan mikäkin kirjain osoittaa, joten tietysti tein nytkin niin. Matroonatyyppinen terkkari siihen kommentoi: "Sano vasen tai oikea, kyllä koululaisen pitää tietää kumpi on kumpi!" Voitte kuvitella kuinka "helppo" oli siinä tilanteessa muistaa miten päin ne nyt menikään...

Seuraava ei sinänsä ole paha muisto, koska minulla ei onneksi ole minkäänlaista piikkikammoa, mutta on jäänyt mieleen: Viidennellä luokalla ollessani saatiin poliorokotus samana päivänä kun joululoma alkoi. Vanhemmat ihmiset varmaan muistaa 80-luvun puolivälin poliosäikähdyksen,eli muistaakseni Porin suunnalla todettiin muutama poliotapaus, joten ilmeisesti koko maan lapset saivat tehosteet ensin sokeripalassa suun kautta ja sitten jonkin ajan kuluttua vielä pistokset. Siispä meidät marssitettiin koulun joulujuhlan jälkeen vielä rokotukselle. Tällä kertaa terkkari sattui pistämään piikin suoraan johonkin isoon verisuoneen. Itse en huomannut mitään, mutta hän huusi minut palaamaan takaisin huomatessaan valkoiseen juhlapuserooni ilmestyneen ison veriläikän, kun veri alkoi valua laastarin alta. Hän pesi paitaani kylmällä vedellä ja jopa soitti äidilleni kotiin että näin kävi. Sitä joulua vietinkin sitten komea mustelma olkavarressa. :D

Koululääkärit olivat aika mitäänsanomatonta porukkaa, mutta terkkarit sen sijaan järjestään tyhmempiä kuin vasemman jalan saapas. AMK:ssa vasta törmäsin sellaiseen harvinaisuuteen, kuin asiallinen ja mukava kouluterkkari. 

Siis ideanahan on salata sellainen salaisuus, että päällysvaatteiden alla on alusvaatteet. Siksi nolottaa asian paljastuminen.

Alapäätarkastus yläasteella. Lääkäri (mies) tökkäsi mua yllättäen arkaan kohtaan (naiset tietävät minne) ja päästin sellaisen huoramaisen voihkauksen joka varmasti kuulu odotustilaan asti. Olisin halunnut kadota iäksi tai edes poistua ikkunan kautta. Lääkäri vain totesi että "hups" ja jatkoi penkomista.

Edelleen se mielessä kun tekivät jotain uutta "terveystarkastussuunnitelmaa" vitosluokalla ja olin meidän luokalta ensimmäinen, joka sinne meni. Alushousut piti ottaa ja mennä makaamaan selälleen siihen sängylle. Sit se jotain sörkki tuolta alapäästä. Oli muuten ihan hemmetin nöyryyttävää. Oma äiti oli tarkastuksessa mukana ja sitten ihmeteltiin kahdestaan sen tarkastuksen jälkeen että mitä hittoa.

Tapahtui Joensuussa.

Vierailija kirjoitti:

Koululääkärit olivat aika mitäänsanomatonta porukkaa, mutta terkkarit sen sijaan järjestään tyhmempiä kuin vasemman jalan saapas. AMK:ssa vasta törmäsin sellaiseen harvinaisuuteen, kuin asiallinen ja mukava kouluterkkari. 

Samanlaisia kokemuksia minullakin. Terkkarit tuntuivat olevan jotenkin kyllästyneitä töihinsä. Ehkäpä siellä vastaanotolla kävi vaan liian paljon oppilaita vonkumassa kotiin pääsyä pienen kuumeen takia. No tarkastukset ovat sitten tietysti toinen juttu. Koululääkärit olivat minulla hyvin asiallisia. Vanhempia naisia, jotka meille tytöille oli varmasti helpompi ja mukavampi vaihtoehto siihen, että lääkäri olisi ollut mies.

Taas tämä lääkärin sukupuoli nousee esiin. Mitä väliä sillä oikeasti on, onko lääkäri ollut mies vai nainen...

Olen 48 vuotias ja vieläkin inhottaa terkkarin asenne ala-asteella.

Olin ja olen huonoryhtinen, niin siitä jatkuva valitus ja hän piti koulun huonoryhtisille "kerhoa" missä seisottiin alusvaatteisillaan tehden liikkeitä.

Hyvä asiahan se oli vaan hänen asenne oli sotilaallinen.

Ikävä kyllä olen joutunut olemaan tähän asti hänen kanssaan tekemisissä ja hän muuten on itse kuin seipään niellyt pitkä nainen.

Hän on ihminen joka kuvittelee olevansa aina oikeassa vaan eipä ole ja mielestäni epäonnistunut esim lasten kasvatuksessa täysin.

Vierailija kirjoitti:

Taas tämä lääkärin sukupuoli nousee esiin. Mitä väliä sillä oikeasti on, onko lääkäri ollut mies vai nainen...

Voi voi, nuorille naisille sillä on kovastikin väliä, onko lääkäri mies vai nainen. Mieslääkärithän ovat lähtökohtaisesti iljettäviä tyyppejä. Eihän niitä saisi koululääkäreinä olla.

En jaksa selata koko ketjua, joten anteeksi jos tämä on jo täällä !

Eli, ollessani 8 luokalla terkkari päätti että että olen anorektikko, masentunut ja viiltelen. Pisti pyörät pyörimään, jouduimme tekemiseen sossun ym kanssa.  Onneksi homma tyssäsi siihen, kun lääkäri totesi  minun olevan "hoikan äidin hoikka tyttö" ja jälkien käsissä selvästi eläimen tekemiä.  Myös väitetty masennukseni kuitattiin sillä että "ujo tyttö ja mumisee". Todettiin, että kotona on kaikki hyvin ja miulla on kaikki hyvin. Mutta  niin paljon korpesi, että kun ranteeni murtui välitunnilla kärsin mielummin päivän loppuun  kuin menin sen akan luokse !