Lue keskustelun säännöt.
Pahimmat muistosi koululääkärintarkastuksista
21.11.2011 |
Mulle tulee mieleen kaksi kertaa, joista en erityisemmin pitänyt.
1. Yläasteella ensin terkkari ja sitten lääkäri valitti mun painosta. Olin mukamas alipainoinen ja uhkasivat soittaa kotiin, saanko tarpeeksi ruokaa.
2. Lukiossa piti esitellä itseään ja ottaa rintsikat pois vanhan miehen koululääkärin edessä.
Jälkeenpäin nämä ovat hassuja tapauksia ja osoittavat miten typerä sitä nuorena olikaan. :D
Kommentit (701)
Tutkimushuoneen kylmä lattia saa vieläkin vilunväristyksiä aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka moni tyttö yläasteella 2000-luvun vaihteessa häpesi riisuutua alushoususilleen terveystarkastuksessa, minua lähinnä huvitti ajatus kuinka omaa vartaloaan joutuu häpeämään (ymmärsin kyllä häpeän, kun kyse oli todella ylipainoisesta teinistä, joka varmasti sai kuulla niin kotona, lääkäreiltä kuin luokkatovereiltakin asiasta, mutta että normaalivartaloiset tytöt...???) Minulle ei ollut ongelma "pyllistellä" alushousuissa, vaikka olen aina ollut mittareiden mukaan sen 10-15 kiloa ylipainoinen, urheilin paljon ja olin sinut vartaloni kanssa, niinkuin kuuluukin.
Tästä taas ajatuksen aihetta itselle lasten kasvatukseen, hyvä ja terve itsetunto on tärkeimpiä asioita elämässä, joita voin kotona lapsilleni antaa ja opettaa. Itseään ei pidä hävetä.
Hienoa, terve itsetunto on tärkeää. Miksi omaa vartaloaan pitäisi edes hävetä? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Omaa vartaloa ei välttämättä tarvitse hävetä, mutta häpeällistähän se on esitellä sitä muille. Oma vartaloni kuuluu ainoastaan mieheni nähtäväksi, ei kenenkään muun, enkä ymmärrä miksi nuorten tyttöjen pitäisi koulussa riisuutua muiden nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka moni tyttö yläasteella 2000-luvun vaihteessa häpesi riisuutua alushoususilleen terveystarkastuksessa, minua lähinnä huvitti ajatus kuinka omaa vartaloaan joutuu häpeämään (ymmärsin kyllä häpeän, kun kyse oli todella ylipainoisesta teinistä, joka varmasti sai kuulla niin kotona, lääkäreiltä kuin luokkatovereiltakin asiasta, mutta että normaalivartaloiset tytöt...???) Minulle ei ollut ongelma "pyllistellä" alushousuissa, vaikka olen aina ollut mittareiden mukaan sen 10-15 kiloa ylipainoinen, urheilin paljon ja olin sinut vartaloni kanssa, niinkuin kuuluukin.
Tästä taas ajatuksen aihetta itselle lasten kasvatukseen, hyvä ja terve itsetunto on tärkeimpiä asioita elämässä, joita voin kotona lapsilleni antaa ja opettaa. Itseään ei pidä hävetä.
Hienoa, terve itsetunto on tärkeää. Miksi omaa vartaloaan pitäisi edes hävetä? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Omaa vartaloa ei välttämättä tarvitse hävetä, mutta häpeällistähän se on esitellä sitä muille. Oma vartaloni kuuluu ainoastaan mieheni nähtäväksi, ei kenenkään muun, enkä ymmärrä miksi nuorten tyttöjen pitäisi koulussa riisuutua muiden nähden.
Eikö sen oman vartalon esittely perustellusti lääkärintarkastuksessa, jossa tarkoituksena on ajatella sinun omaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi, olisi hyväksyttävää? En ymmärrä ajatustasi. Lääkärintarkastuksessahan pitää riisuutua vain perustellusta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäiltiin skolioosia. Lääkäri halusi laittaa minut roikkumaan tankoon ilmeisesti jotta nähtäisiin suoristuuko ruoto. Sellaista tankoa ei ollut joten minut nostettiin vastaanottohuoneen eteisen vaatekomeron tankoon roikkumaan mikä romahti. Pudotessa sattui ja muistan kun terveyssisar kirkaisi. Sittemmin ei ole selkääni arvioitu ja hyvin olen pärjännyt.
Legendaarista settiä. :) Tämä on todellinen vanhan kansan tarina. Kuinkahan monta vuosikymmentä tästä mahtaa olla aikaa?
tapahtui noin vuonna 1984
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ja pojat sekaisin keuhkoröntgeniin
mä muistan nuo myös, jonot röntgeniin...
Eiks keuhkoröntgen ollut joskus 60-luvun alussa. Oletteko ajatellet vaihtaa palstaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niin minkäänlaisia muistoja.
Vierailija kirjoitti:
tarvitsin 16-vuotiaana e-pillerit kuukautisten takia, ja kun pyysin niitä koululääkärin kautta hän sitten suoritti gynekologisen tutkimuksen. olin reipas, en jännittänyt tilannetta tai riisuutumista koska se on lääkärissä mielestäni ihan luonnollista, mutta koululääkäri oli ihan hirveä eläkeikää lähentelevä hiljainen ja töykeä mies joka teki ensimmäisestä gynetutkimuksesta todella kauhean....
terkka oli kehottanut minut riisumaan ja menemään jalat levälleen tutkimuspöydälle jo valmiiksi lääkäriä odotellessa. lääkäri tuli ja jätti perässään huoneen oven auki odotushuoneen käytäville josta potilailla oli suora näköyhteys minuun levittelemässä itseäni pöydällä. terkka juoksi sulkemaan oven, lääkäri ei reagoinut tai sanonut mitään. ei puhunut muutenkaan koko tutkimuksen aikana _yhtään_ mitään vaikka tiesin etten ikinä ollut tilanteessa ollut tai tiennyt mitä on tulossa, tunki vain kylmiä instrumentteja alapäähäni. säikähdin kauheasti kivulista papa-näytteen ottoa. :(
oli muutenkin todella surkea koululääkäri, kun puhui jotain se oli sellaista mumisemista josta ei saanut selvää. luokkakaverini oli käynyt hänen luonaan kertomassa unettomuudesta ja masennuksesta joka johtui enimmikseen opiskelijan rahahuolista. lääkäri määräsi hänelle 10 minuutin käynnin jälkeen masennuslääkkeitä ilman minkäännäköistä seurantaa tai psykiatrisia jatkotoimia.
Meniköhän näin ihan oikeesti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ja pojat sekaisin keuhkoröntgeniin
mä muistan nuo myös, jonot röntgeniin...
Eiks keuhkoröntgen ollut joskus 60-luvun alussa. Oletteko ajatellet vaihtaa palstaa?
Kyllähän keuhkoröntgenissä käytiin vielä 1970-luvullakin. Näin muistelisin. Enää sitä ole ollut osana tarkastuksia moneen vuosikymmeneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ja pojat sekaisin keuhkoröntgeniin
mä muistan nuo myös, jonot röntgeniin...
Eiks keuhkoröntgen ollut joskus 60-luvun alussa. Oletteko ajatellet vaihtaa palstaa?
Kyllähän keuhkoröntgenissä käytiin vielä 1970-luvullakin. Näin muistelisin. Enää sitä ole ollut osana tarkastuksia moneen vuosikymmeneen.
Totta, mutta siltikin keuhkoröntgen toimenpiteenä suoritetaan edelleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Välineet ovat hieman kehittyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni kertoi joskus kokemuksistaan koululääkärillä. Aistin heti hänellä olevan jotain pientä fetissiä asiaan. Miehet ovat miehiä! :)
Hah, tämä keskustelu heräsi taas henkiin kun syksyn tarkastukset lähestyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. Se kerta kun terkkari tuli hakemaan minua jaa sitten hänen huoneessaan hän käski ottaa paidan pois ja sitten hän muka näki "vääntyneen" kohdan selässäni (olin tuolloin vielä ylipainoinen:P)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka moni tyttö yläasteella 2000-luvun vaihteessa häpesi riisuutua alushoususilleen terveystarkastuksessa, minua lähinnä huvitti ajatus kuinka omaa vartaloaan joutuu häpeämään (ymmärsin kyllä häpeän, kun kyse oli todella ylipainoisesta teinistä, joka varmasti sai kuulla niin kotona, lääkäreiltä kuin luokkatovereiltakin asiasta, mutta että normaalivartaloiset tytöt...???) Minulle ei ollut ongelma "pyllistellä" alushousuissa, vaikka olen aina ollut mittareiden mukaan sen 10-15 kiloa ylipainoinen, urheilin paljon ja olin sinut vartaloni kanssa, niinkuin kuuluukin.
Tästä taas ajatuksen aihetta itselle lasten kasvatukseen, hyvä ja terve itsetunto on tärkeimpiä asioita elämässä, joita voin kotona lapsilleni antaa ja opettaa. Itseään ei pidä hävetä.
Hienoa, terve itsetunto on tärkeää. Miksi omaa vartaloaan pitäisi edes hävetä? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Omaa vartaloa ei välttämättä tarvitse hävetä, mutta häpeällistähän se on esitellä sitä muille. Oma vartaloni kuuluu ainoastaan mieheni nähtäväksi, ei kenenkään muun, enkä ymmärrä miksi nuorten tyttöjen pitäisi koulussa riisuutua muiden nähden.
Nykyihminen on niin vieraantunut luonnosta, että on syntynyt tällaisia kummallisia vaikeuksia alastomuuteen liittyen. Olemme nisäkkäitä siinä kuin muutkin, mutta muut nisäkkäät pärjäävät ilman vatteita vallan hyvin.
Kai tämä häpeily meille lapsina opetetaan, ei se muuten tulisi mistään. Pikkukakarat yleensä haluavat kirmata vaikka koko päivän kellisillään, jos vain saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hah, tämä keskustelu heräsi taas henkiin kun syksyn tarkastukset lähestyvät.
Keskustelu on hiljentynyt.
Yläasteella koululääkäri huomautti painosta että lisää ei saisi tulla (166/54, urheilullinen=lihaksikas). Siitä sitten alkoi taipale ensin anorektikkona ja bulimikkona. Karmivaa!
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella koululääkäri huomautti painosta että lisää ei saisi tulla (166/54, urheilullinen=lihaksikas). Siitä sitten alkoi taipale ensin anorektikkona ja bulimikkona. Karmivaa!
Onpahan ikävä tarina. Hyvä esimerkki, miten koululääkäri ei saisi toimia.
gfsdgsdfgsg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka moni tyttö yläasteella 2000-luvun vaihteessa häpesi riisuutua alushoususilleen terveystarkastuksessa, minua lähinnä huvitti ajatus kuinka omaa vartaloaan joutuu häpeämään (ymmärsin kyllä häpeän, kun kyse oli todella ylipainoisesta teinistä, joka varmasti sai kuulla niin kotona, lääkäreiltä kuin luokkatovereiltakin asiasta, mutta että normaalivartaloiset tytöt...???) Minulle ei ollut ongelma "pyllistellä" alushousuissa, vaikka olen aina ollut mittareiden mukaan sen 10-15 kiloa ylipainoinen, urheilin paljon ja olin sinut vartaloni kanssa, niinkuin kuuluukin.
Tästä taas ajatuksen aihetta itselle lasten kasvatukseen, hyvä ja terve itsetunto on tärkeimpiä asioita elämässä, joita voin kotona lapsilleni antaa ja opettaa. Itseään ei pidä hävetä.
Hienoa, terve itsetunto on tärkeää. Miksi omaa vartaloaan pitäisi edes hävetä? Eihän siinä ole mitään järkeä.
Omaa vartaloa ei välttämättä tarvitse hävetä, mutta häpeällistähän se on esitellä sitä muille. Oma vartaloni kuuluu ainoastaan mieheni nähtäväksi, ei kenenkään muun, enkä ymmärrä miksi nuorten tyttöjen pitäisi koulussa riisuutua muiden nähden.
Nykyihminen on niin vieraantunut luonnosta, että on syntynyt tällaisia kummallisia vaikeuksia alastomuuteen liittyen. Olemme nisäkkäitä siinä kuin muutkin, mutta muut nisäkkäät pärjäävät ilman vatteita vallan hyvin.
Kai tämä häpeily meille lapsina opetetaan, ei se muuten tulisi mistään. Pikkukakarat yleensä haluavat kirmata vaikka koko päivän kellisillään, jos vain saavat.
Taas tällainen nudisti-fanaatikko. Kohta varmaan avaat keskustelun siitä miten "kaikki" suomalaiset sekasaunovat iloisesti.. (not). Se on ihan luonnollista, että lapset kouluiässä jo haluavat peittää yksityiset alueensa ja siihen on parempi kannustaakin eikä elää hihhuleiden ehdoilla.
Ei mulla oikeestaan ole juuri muistoja noista tilanteista. Hyvin neutraalit tuntemukset vaan. Jotain lyhyitä mielikuvia siitä kun on tehty näön tarkastusta ja tunnusteltu vatsaa tms. Ei niissä tarkistuksissa mitään kamalaa ollut.
En sitten tiiä onko ne jääneet niin helppoina mieleen senkin takia, kun ravasin kuulolääkärillä kuulonalenemani takia ja keliakian takia vuotuisissa seurantaverikokeissa kuusvuotiaasta 16 vuotiaaksi. Ne oli paljon stressaavampia - pienenä pelkäsin verikokeita ja kuulotarkastuksen taas koen yhä aikuisenakin epämiellyttäväksi, kun jostain syystä miellän sen "koetilanteeksi" ja nolottaa jos tulos on huono, kuulo heikentynyt lisää tmv... heh. Ja huulihalkiokin mulla oli syntyessä niin senkin myötä hammaslääkärillä ja puheterapeutilla ravattu ties kuinka pikkusesta asti.
Koululääkärikäynnit oli lähinnä neutraaleja, ei niissä tapahtunut mitään kurjaa tai ikävää.
Minulla tutkittiin joskus että aloitetaanko kasvuhormoonit. Tähän liittyen piti tutkia että kuinka pitkällä murrosikäni oli. Muistan kun lääkäri käski mennä makaamaan sängylle ja sitten se paineli rintoja ja katsoi alushousuihin ja kainaloihin että oliko tullut karvoitusta. Ja äiti oli vieressä. Lääkäri oli onneksi nainen ja todella mukava. Oli se silti aika ahdistavaa.
Legendaarista settiä. :) Tämä on todellinen vanhan kansan tarina. Kuinkahan monta vuosikymmentä tästä mahtaa olla aikaa?