Pahimmat muistosi koululääkärintarkastuksista

Pahin trauma oli se että piti edes mennä sinne kylmään tilaan puolialasti seisoskelemaan. Tiedän/tiesin että asiat ovat luonollisia, mutta en silti niistä tykännyt ollenkaan. Koin sen todella ahdistavalta.

Pahin varmasti se kun joskus yläasteella piti riisua rintsikat pois ja esitellä silloin vielä hyvin ja pienet keskenkasvuiset rinnat lääkärille. Tuntui siltä että siihen ei liittynyt mitään lääketieteellistä syytä. Lääkäri halusi vaan nähdä ne.

Mielenkiintoinen keskustelu mutta ajat ovat jo muuttuneet siitä, mitä nämä oikeasti olivat vielä joskus 70-luvulla, jolloin yksityisyydestä tarkastusten aikana ei juurikaan välitetty. Kaikki jonottivat vuorollaan tarkastuksiin ja ne tehtiin koulun jumppasaleissa. Nykyisin tilanne on ihan toinen mitä syrjäkorvalla olen näistä keskusteluja kuullut. Vaikka itseä nämä eivät tietenkään enää kosketa, niin eipä väliäkään, jos vanhoihin aikoihin ei ole paluuta.

Se kun 8 luokan lääkärintarkastuksen jälkeen puolet tytöistä trumatisoituneina kun piti ottaa rintsikat pois lääkärisedän edessä ja jälkeen päin selvisi että ei ollut pyytänyt tätä kuin tosiaan puolilta tytöistä. Opettaja ei uskonut kun kerrottiin. Tämä siis Helsingissä 2000 luvun alussa.

Vierailija kirjoitti:

Se kun 8 luokan lääkärintarkastuksen jälkeen puolet tytöistä trumatisoituneina kun piti ottaa rintsikat pois lääkärisedän edessä ja jälkeen päin selvisi että ei ollut pyytänyt tätä kuin tosiaan puolilta tytöistä. Opettaja ei uskonut kun kerrottiin. Tämä siis Helsingissä 2000 luvun alussa.

Ja tuosta voi vain kysyä, että mistähän se mahtoi johtua, että kaikkien ei tarvinnut niitä rintsikoita ottaa pois lääkärin edessä? Saattoiko esimerkiksi rintavarustuksen koolla olla jotain vaikutusta asiaan? Varmasti monille erittäin kiusallinen tilanne.

Tarkastukset meillä oli aina koulun vanhassa sivurakennuksessa, jossa etenkin talviaikana oli kylmä kuin jääkaapissa. Riisuutua piti jo odotustiloissa ja värjötellä siellä kylmissään hyvän tovin ennen kuin pääsi sisään. Tarkastukseen mennessä oli ihokarvat jo valmiiksi pystyssä. 

Vierailija kirjoitti:

Tarkastukset meillä oli aina koulun vanhassa sivurakennuksessa, jossa etenkin talviaikana oli kylmä kuin jääkaapissa. Riisuutua piti jo odotustiloissa ja värjötellä siellä kylmissään hyvän tovin ennen kuin pääsi sisään. Tarkastukseen mennessä oli ihokarvat jo valmiiksi pystyssä. 

Heh, kovastipa on tuttu tarina.

Miksi ihmeessä nämä tarkastukset piti olla aina vuoden kylmimpään aikaan? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkastukset meillä oli aina koulun vanhassa sivurakennuksessa, jossa etenkin talviaikana oli kylmä kuin jääkaapissa. Riisuutua piti jo odotustiloissa ja värjötellä siellä kylmissään hyvän tovin ennen kuin pääsi sisään. Tarkastukseen mennessä oli ihokarvat jo valmiiksi pystyssä. 

Heh, kovastipa on tuttu tarina.

Miksi ihmeessä nämä tarkastukset piti olla aina vuoden kylmimpään aikaan? :)

Ehkä se sinulla ollut vain sattumaa. Meillä ne olivat aina heti syksyllä kun koulu alkoi.

Rintojen tarkastus yläasteella jäi mieleen epämiellyttävänä kokemuksena. 

Vierailija kirjoitti:

Rintojen tarkastus yläasteella jäi mieleen epämiellyttävänä kokemuksena. 

Kyllä, ja etenkin jos rinnat eivät olleet alkaneet vielä kasvaa. 

Voisi näin maallikkona kuvitella että jos rintojen kasvusta ei näy merkkejä murrosiässä, niin hyväkin on tutkia ja selvittää, mistä ihmeestä se johtuu. 

ei pidä paikkansa. mä en oo koskaan ajellut mun karvoja. olen 25 vuotta.

-Naispuolinen, keski-ikäinen, kouluterkkari aiheutti yläasteella myöhemmin puhjenneen syömishäirön varomattomalla painosta mainitsemisella. Tätä on kuulemma tapahtunut muillekin.

-Eräs toinen, niin ikään keski-ikäinen ja naispuolinen, terkkari laittoi AMK:ssa ex. kaverin minuun kohdistaman psyykkisen väkivallan piikkiini sillä seurauksella, että koulunkäynti keskeytyi vuosiksi. Kyseinen terkkari sattui olemaan tämän kiusaajan perhetuttu.

M35

PS. Ala-asteen, ainakaan alun, kuulotestitkään eivät ehkä menneet niin kuin piti. Luurit olivat tukevat, mutta selkäni takana ollut metallinen rullakko, jolla laite oli, natisi niin, että kuulin sen, kun laitetta säädettiin. Itse testinapin, millä annettiin piippa, painaminen ei sentään tainnut kuulua.

Pienen maalaiskylän koulun pönttöuuni ei ollut vielä ehtinyt lämmittää luokkahuonetta, joten kun ulkonakin paukkui pakkanen, kylmää oli sisälläkin.

Me tytöt seisoskelimme kuitenkin alushoususillamme jonossa.

Olin hyvin vaaleaihoinen/- hiuksinen; keski- ikäinen mieslääkäri tuumasi, että näytän aneemiselta.

"Mitäs tänne kuuluu?" kailotti kovalla äänellään samalla katsoen alushousujeni sisällä.

Olin hoikka tyttö; lopuksi vielä tarttui nänniini kiinni ja kehoitti syömään paremmin. Tissitkään ei kuulemma kasva, jos niille ei anna ravintoa.

Ko lääkäri oli tunnettu " karkeasta käyttäytymisestään."

Oma vanhapiika opettaja tuntui kuitenkin olevan ihastunut lääkäriin; naama virneessä siinä muikuili lääkärin vieressä seistessään.

Ei ole aikaa odottaa, että rokote menee lihakseen/verenkiertoon. Näet kuinka ihosti venyy piilin ympärillä suureksi rakkulaksi, kun rokote laitetaan ihon alle väkisin. Ei edes kysytty, haluanko rokotteen.

Vierailija kirjoitti:

Pahin varmasti se kun joskus yläasteella piti riisua rintsikat pois ja esitellä silloin vielä hyvin ja pienet keskenkasvuiset rinnat lääkärille. Tuntui siltä että siihen ei liittynyt mitään lääketieteellistä syytä. Lääkäri halusi vaan nähdä ne.

Kai siinä näkee, miten naama ja rinta korreloi. Ja kuinka potilas kehoonsa ja sen näyttämiseen suhtautuu, eli psyykkinen puoli.

Vierailija kirjoitti:

Voisi näin maallikkona kuvitella että jos rintojen kasvusta ei näy merkkejä murrosiässä, niin hyväkin on tutkia ja selvittää, mistä ihmeestä se johtuu. 

Tuskin kiinnostaa.

Muistan vain että ekalla luokalla v67 terv.hoitaja kysyi nimen ja syntymäajan ja-paikan. Kun en osannut sanoa missä olen syntynyt sanoi kiukkuisesti että "et tiedä missä oot syntynyt"! Ikäänkuin kaikki 7v sen tietäisivät.

Muistan, kun koulun terveystarkastuksessa paksu, vanhempi mieslääkäri pyöritteli sormiensa välissä molempia nännejäni; rinnat olivat vielä lähes olemattomat. Sen jälkeen hän virutti alushousujeni vyötäröä niin pitkälle kuin mahdollista ja katseli siinä sitten alapäätäni hyvinkin tarkkaan. Opettaja, joka oli miespuolinen hänkin, kurkkasi sinne myöskin. Pojat olivat viereisessä jonossa. Heidän kikkeliään nosteltiin kylmän lusikan avulla.