Olisiko ilman Miraa Makwan saanut koskaan telttaa pystyyn Nuuksiossa
Miten on? Makwanhan oli kylmästä kankea ja Mira läpimärkä.
Kommentit (17)
Monesti sellaiset miehet ovat kyvyttömiä teltanpystytyksessä ja turhautumistaan purkavat kanssaihmisiin käyttäytymällä huonosti.
Miksi tämä henkilö edelleen otetaan mukaan näihin kamppailukisoihin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä henkilö edelleen otetaan mukaan näihin kamppailukisoihin?
on vuoden turkulainen
Kävikö se käsiksi siellä siihen Miraan vai?
Joku kirjoitti palstalla aiemmin, että Maku oltaisiin nyt karkottamassa takaisin kotimaahansa. Voisi olla ihan paikallaan, kerran rikoksia täällä tekee.
Makwan Amirkhani kommentoi tulevaa oikeudenkäyntiään
https://www.seiska.fi/urheilu/makwan-amirkhani-kommentoi-tulevaa-oikeud…
Arvoisa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus,
Vastaaja Makwan Amirkhanin edun takia me suuren yleisön edustajat vaadimme, että syyte pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kaikki asianomistaja Mira Luodin korvausvaatimukset hylätään perusteettomina.
Syyttäjän esittämä aineisto ei täytä vakiintuneen oikeuskäytännön asettamia ankaria vaatimuksia syyllisyyden toteen näyttämiseksi. Vaatimus syytteen hylkäämisestä perustuu erityisesti Korkeimman oikeuden linjaamaan näyttökynnykseen:
Korkeimman oikeuden asettama ehdoton näyttökynnys (KKO 2013:96): Korkein oikeus on nimenomaisesti vahvistanut, että seksuaalirikosasioissa näyttökynnys ei ole muihin rikoksiin verrattuna alempi. Syytetyn syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä (in dubio pro reo). Kun suoraa lääketieteellistä tai teknistä näyttöä ei ole, pelkkä asianomistajan subjektiivinen, tukea vailla oleva kertomus ei riitä murtamaan syyttömyysolettamaa – varsinkaan sana sanaa vastaan -asetelmassa.
Muistikuvien luotettavuus ja psyykkinen oireilu (KKO 2026:3): Ratkaisun KKO 2026:3 oikeusohjeen mukaisesti asianomistajan mahdollinen psyykkinen oireilu ei ole itsenäinen tai objektiivinen osoitus rikoksen tapahtumisesta. Korkein oikeus on painottanut, että psyykkiset traumat ja oireet voivat johtua muistakin elämäntapahtumista. Jälkikäteiset, jopa vuosien takaiset subjektiiviset uudelleentulkinnat menneistä ihmissuhdetapahtumista voivat vääristää muistikuvia ja heikentää kertomuksen loogista vakautta, minkä vuoksi sitä ei voida asettaa langettavan tuomion perustaksi.
Välillisen näytön riittämättömyys: Syyttäjän nimeämien todistajien kertomukset siitä, mitä asianomistaja on heille myöhemmin kertonut, ovat luonteeltaan vain välillistä näyttöä (hearsay-todistelu). Se osoittaa ainoastaan sen, mitä asianomistaja on sanonut, muttei todista itse väitetyn teon tapahtumista havumajassa. Tämä todistelu ei kykene paikkaamaan alkuperäisen näytön ilmeisiä puutteita tai korvaamaan suoran näytön puuttumista.
Kymmenen vuoden viive ja prosessuaalinen motiivi: Rikosilmoituksen tekeminen poikkeuksellisella kymmenen vuoden viiveellä vaikeuttaa merkittävästi vastaajan puolustautumista ja oikeusturvaa. Kun tähän poikkeukselliseen viiveeseen kytkeytyy huomattavia taloudellisia korvausvaatimuksia, herää perusteltu epäilys opportunistisesta motiivista, mikä murentaa syytteen pohjana olevan kertomuksen objektiivista uskottavuutta.
Koska Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa edellytettyä aukotonta näyttöä ei ole esitetty ja syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, syyte Makwan Amirkhania vastaan on hylättävä näyttämättömänä.
Vierailija kirjoitti:
Kävikö se käsiksi siellä siihen Miraan vai?
Ei, hän vain runkkaili itse pystyttämssään havumajassa, hänellä oli siihen täysi oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Arvoisa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus,
Vastaaja Makwan Amirkhanin edun takia me suuren yleisön edustajat vaadimme, että syyte pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kaikki asianomistaja Mira Luodin korvausvaatimukset hylätään perusteettomina.
Syyttäjän esittämä aineisto ei täytä vakiintuneen oikeuskäytännön asettamia ankaria vaatimuksia syyllisyyden toteen näyttämiseksi. Vaatimus syytteen hylkäämisestä perustuu erityisesti Korkeimman oikeuden linjaamaan näyttökynnykseen:
Korkeimman oikeuden asettama ehdoton näyttökynnys (KKO 2013:96): Korkein oikeus on nimenomaisesti vahvistanut, että seksuaalirikosasioissa näyttökynnys ei ole muihin rikoksiin verrattuna alempi. Syytetyn syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä (in dubio pro reo). Kun suoraa lääketieteellistä tai teknistä näyttöä ei ole, pelkkä asianomistajan subjektiivinen, tukea vailla oleva kertomus ei riitä murtamaan syyttömyysolettamaa – varsinkaan sana sanaa vastaan -asetelmassa.
Muistikuvien luotettavuus ja psyykkinen oireilu (KKO 2026:3): Ratkaisun KKO 2026:3 oikeusohjeen mukaisesti asianomistajan mahdollinen psyykkinen oireilu ei ole itsenäinen tai objektiivinen osoitus rikoksen tapahtumisesta. Korkein oikeus on painottanut, että psyykkiset traumat ja oireet voivat johtua muistakin elämäntapahtumista. Jälkikäteiset, jopa vuosien takaiset subjektiiviset uudelleentulkinnat menneistä ihmissuhdetapahtumista voivat vääristää muistikuvia ja heikentää kertomuksen loogista vakautta, minkä vuoksi sitä ei voida asettaa langettavan tuomion perustaksi.
Välillisen näytön riittämättömyys: Syyttäjän nimeämien todistajien kertomukset siitä, mitä asianomistaja on heille myöhemmin kertonut, ovat luonteeltaan vain välillistä näyttöä (hearsay-todistelu). Se osoittaa ainoastaan sen, mitä asianomistaja on sanonut, muttei todista itse väitetyn teon tapahtumista havumajassa. Tämä todistelu ei kykene paikkaamaan alkuperäisen näytön ilmeisiä puutteita tai korvaamaan suoran näytön puuttumista.
Kymmenen vuoden viive ja prosessuaalinen motiivi: Rikosilmoituksen tekeminen poikkeuksellisella kymmenen vuoden viiveellä vaikeuttaa merkittävästi vastaajan puolustautumista ja oikeusturvaa. Kun tähän poikkeukselliseen viiveeseen kytkeytyy huomattavia taloudellisia korvausvaatimuksia, herää perusteltu epäilys opportunistisesta motiivista, mikä murentaa syytteen pohjana olevan kertomuksen objektiivista uskottavuutta.
Koska Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa edellytettyä aukotonta näyttöä ei ole esitetty ja syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, syyte Makwan Amirkhania vastaan on hylättävä näyttämättömänä.
AI pelleteksti taas 🤡🤡🤡! Luuletko sinä saavasi joskus vaimon Makwania mielistelemällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvoisa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus,
Vastaaja Makwan Amirkhanin edun takia me suuren yleisön edustajat vaadimme, että syyte pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kaikki asianomistaja Mira Luodin korvausvaatimukset hylätään perusteettomina.
Syyttäjän esittämä aineisto ei täytä vakiintuneen oikeuskäytännön asettamia ankaria vaatimuksia syyllisyyden toteen näyttämiseksi. Vaatimus syytteen hylkäämisestä perustuu erityisesti Korkeimman oikeuden linjaamaan näyttökynnykseen:
Korkeimman oikeuden asettama ehdoton näyttökynnys (KKO 2013:96): Korkein oikeus on nimenomaisesti vahvistanut, että seksuaalirikosasioissa näyttökynnys ei ole muihin rikoksiin verrattuna alempi. Syytetyn syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä (in dubio pro reo). Kun suoraa lääketieteellistä tai teknistä näyttöä ei ole, pelkkä asianomistajan subjektiivinen, tukea vailla oleva kertomus ei riitä murtamaan syyttömyysolettamaa – varsinkaan sana sanaa vastaan -asetelmassa.
Muistikuvien luotettavuus ja psyykkinen oireilu (KKO 2026:3): Ratkaisun KKO 2026:3 oikeusohjeen mukaisesti asianomistajan mahdollinen psyykkinen oireilu ei ole itsenäinen tai objektiivinen osoitus rikoksen tapahtumisesta. Korkein oikeus on painottanut, että psyykkiset traumat ja oireet voivat johtua muistakin elämäntapahtumista. Jälkikäteiset, jopa vuosien takaiset subjektiiviset uudelleentulkinnat menneistä ihmissuhdetapahtumista voivat vääristää muistikuvia ja heikentää kertomuksen loogista vakautta, minkä vuoksi sitä ei voida asettaa langettavan tuomion perustaksi.
Välillisen näytön riittämättömyys: Syyttäjän nimeämien todistajien kertomukset siitä, mitä asianomistaja on heille myöhemmin kertonut, ovat luonteeltaan vain välillistä näyttöä (hearsay-todistelu). Se osoittaa ainoastaan sen, mitä asianomistaja on sanonut, muttei todista itse väitetyn teon tapahtumista havumajassa. Tämä todistelu ei kykene paikkaamaan alkuperäisen näytön ilmeisiä puutteita tai korvaamaan suoran näytön puuttumista.
Kymmenen vuoden viive ja prosessuaalinen motiivi: Rikosilmoituksen tekeminen poikkeuksellisella kymmenen vuoden viiveellä vaikeuttaa merkittävästi vastaajan puolustautumista ja oikeusturvaa. Kun tähän poikkeukselliseen viiveeseen kytkeytyy huomattavia taloudellisia korvausvaatimuksia, herää perusteltu epäilys opportunistisesta motiivista, mikä murentaa syytteen pohjana olevan kertomuksen objektiivista uskottavuutta.
Koska Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa edellytettyä aukotonta näyttöä ei ole esitetty ja syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, syyte Makwan Amirkhania vastaan on hylättävä näyttämättömänä.
AI pelleteksti taas 🤡🤡🤡! Luuletko sinä saavasi joskus vaimon Makwania mielistelemällä?
No mutta kiva että joku edes yrittää, jos se Makvanin oma oikeusavustaja itkee lumihiutaleena miten häntä nettikiusataan 💀💀💀
https://www.is.fi/viihde/art-2000005057362.html