mitä ystäväni mielestäsi viestitti mulle?
Kävin viemässä kummipojalleni synttärilahjan ennen synttäreitä. Hänen vanhempansa tiesivät, että minulla on työmatka synttärijuhlien aikaan ja tuon lahjan erikseen. Kuvittelin, että vaihtaisimme käynnilläni kuulumiset, mutta menin yllättäin ja ilmoittamatta. (noloa ehkä joo).
Kummipoika avasi oven ja otti paketin. Kuulin äitinsä huutavan yläkerrasta, että pojan piti antaa hänen ostamansa lahja mun pojalle samalla kertaa (synttärit ovat lähekkäin ja ollaan ristikkäin kummeja). Ystäväni ei kuitenkaan tullut edes ovelle mua moikkaamaan ja lähdin pois. Kummipojan mukaan olivat ruokapöydässä.
Loukkaannuin, mutta olinko mielestänne herkkänahkainen? Näen ko. pojan äidin kanssa noin pari kertaa vuodessa ja olisi minusta ollut fiksua tulla ainakin moikkaamaan.
Kommentit (47)
Ei hän mitään pahaa tarkoittanut. Olen Kainuusta kotoisin, meillä päin ilman muuta mentäisiin ovelle ja kahvitettaisiin jne. Nyt asun Lapissa, täällä voin ihan hyvin kuvitella, että ihminen huikkaisi, että jätä se lahja sinne. Alussa oli tyrmäävää karu käytös muita kohtaan. Jossain päin Suomea ollaan vieraanvaraisempia kuin toisaalla, ja tietenkin yksilöissä on paljon eroja, mutta eivät ihmiset välttämättä mitään pahaa tarkoita.
Oikeastiko siellä huikataan vain jostain toisesta huoneesta eikä tulla kasvotusten tapaamaan ihmistä, jota näkee vain pari kertaa vuodessa?
Ymmärtäisin tällaisen käytöksen läheisten kanssa, jotka piipahtelevat useamman viikoittain tai useamman kerran kuukaudessa kuitenkin. Mutta että ei viitsitä tulla moikkaamaan lapsen kummia, jota näkee muutenkin harvoin?
Entäs jos kummi ei kerta kaikkiaan päässyt tulemaan ovelle? Housut kintuissa vessassa äkistämässä, tai seksiä harrastamassa, suihkussa... Itsepähän menit yllättäen. En itse tuollaisesta loukkaantuisi, sitten ihmettelisin jos joku viereisestä huoneesta huikkaa, mutta jos yläkerrasta, en kyllä alkaisi niuhottaa, että hänellä juuri minua vastaan jotain on.
Tästä tapauksesta on jo pitkä aika ja tilaisuuksia selittää oikea syy olisi ollut, mutta ehkä hänestä käytös oli ok.
Olemme olleet läheisiä, ja ripulista puhuminen olisi ollut ihan ok. En olisi ihmetellyt vaikka olisi huudellut vessastakin, mutta nyt ei edes puhunut mulle vaan huusi pojallensa, että anna X:lle se lahja eteisestä.
Mun on vaikea ymmärtää, että jossain päin suomea tällainen on ihan tavallista käytöstä, mutta pakko kai on, kun niin täällä kerrotaan.
yläkerran vessassa ja käski lapsen sanoa, että on syömässä? Tai voi olla ajattelemattomuutta. Mutta jos ei muuten ole huonosti sinua kohtaan käyttäytynyt, niin turhaan kyllä mielesi pahoitit, kun et kerran tiedä syytä, miksi ei tullut ovelle. Saattoi hänellä olla oikea syykin.
Tästä tapauksesta on jo pitkä aika ja tilaisuuksia selittää oikea syy olisi ollut, mutta ehkä hänestä käytös oli ok.
Olemme olleet läheisiä, ja ripulista puhuminen olisi ollut ihan ok. En olisi ihmetellyt vaikka olisi huudellut vessastakin, mutta nyt ei edes puhunut mulle vaan huusi pojallensa, että anna X:lle se lahja eteisestä.
Mun on vaikea ymmärtää, että jossain päin suomea tällainen on ihan tavallista käytöstä, mutta pakko kai on, kun niin täällä kerrotaan.
yläkerran vessassa ja käski lapsen sanoa, että on syömässä? Tai voi olla ajattelemattomuutta. Mutta jos ei muuten ole huonosti sinua kohtaan käyttäytynyt, niin turhaan kyllä mielesi pahoitit, kun et kerran tiedä syytä, miksi ei tullut ovelle. Saattoi hänellä olla oikea syykin.
Entäs jos kummi ei kerta kaikkiaan päässyt tulemaan ovelle? Housut kintuissa vessassa äkistämässä, tai seksiä harrastamassa, suihkussa... Itsepähän menit yllättäen. En itse tuollaisesta loukkaantuisi, sitten ihmettelisin jos joku viereisestä huoneesta huikkaa, mutta jos yläkerrasta, en kyllä alkaisi niuhottaa, että hänellä juuri minua vastaan jotain on.
Jos äiti voi huutaa pojalleen, että vie toisen lahjan omalle kummilapselleen ovelle, niin ehkä silloin voisi huutaa myös ystävälle, että "odota hetki, tulen käymään". JOS oikeasti haluaisi moikata kasvotusten!
Tuskinpa hän vessassa ähistessään tai sekstaillessaan huutelisi pojalleenkaan mitään!
älkää täällä kyselkö ihmisten käytöksestä, vaan kysykään suoraan heiltä itseltään! Kun läheisiä olette, siinä ei ole mitään ongelmaa. Ja vaikka ette olisikaan läheisiä, kannattaa rohkaista mielensä ja kysyä, kun asia vaivaa.
Itse olen monta kertaa huomannut, että tulkitsin jonkin tilanteen väärin ja toisen käytöksen huonoksi minua kohtaan, ja myöhemmin oikeiden syiden paljastuessa olen tajunnut, ettei se minusta johtunutkaan. Esim.tuossa hän saattoi olla jostain vihainen ja pottuuntunut muuten eikä siinä kuohussa halunnut ystävääkään tavata, arvauksia voi olla lukemattomia, eikä täällä kukaan teitä tuntematon voi arvata oikein (tai ihme olisi).
kun käyt vain pari kertaa vuodessa ja luuli, ettet vain halua tulla synttäreille?
jos vieras tulee ruoka-aikaan (appivanhempieni luona), hänelle sanotaan päivää ja hän menee olohuoneeseen ja odottaa siellä yksin sen kymmenen minuuttia tai vartin, kun isäntäväki saa syödyksi. Minusta tuo oli alussa kiusallista, melkeinpä kauhistuttavaa, kotiseudullani ilman muuta ainakin muodon vuoksi tarjotaan vieraallekin, että tuletkos syömään (ja kohtelias vieras sanoo, että kiitos, söin just..). Tai joku keskeyttää ruokailun ja menee vieraan seuraksi. Mutta nyt kun olen kauemmin täällä päin asunut, niin ihanhan tuo on ok, talo elää tavallaan ja vieras kulkee ajallaan, ja täällä päin ihmiset pitävät tuota tapaa ihan hyvänä. Yhäkään en itse osaa vierasta jättää yksikseen. Itse en ap:n kaverin käytöksestä olisi loukkaantunut.
t. se lappilainen
Eikä ole käynyt meillä kahtakaan kertaa vuodessa.
kun käyt vain pari kertaa vuodessa ja luuli, ettet vain halua tulla synttäreille?
ettei puhunut suoraan mulle, vaan käski poikansa antaa lahjan X:lle?
Itse en ap:n kaverin käytöksestä olisi loukkaantunut. t. se lappilainen
Olet aika avarasydäminen. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut itse samoin kuin ystäväni?
Olette olleet läheisiä ja nyt jostain syystä yhteydenpito on hiipunut ja jäänyt sinun vastuullesi. Mieti tosiaan, kannattaako jatkaa, pitäisikö vain yrittää unohtaa tämä henkilö. Harmi, molemminpuolisen kummisuhteen takia. Jos asia yhä vaivaa, on kaksi mahdollisuutta: selvitä asia juttelemalla tai käännä selkäsi ko.henkilölle ja unohda.
Jos minut ajetaan pois niin se on viimeinen kerta, toki jos syy on ymmärrettävä enkä mitenkään voi kuulua heidän kiireiseen aikatauluun niin ymmärrän syyn.
Minusta on helppoa kun uskoo kerralla ettei ole toivottu.
Tein siinä varmasti virheen, mutta olen kotoisin maalta, missä on tapana mennä välillä ilmoittamattakin kylään. En ollut kuullut tavasta, ettei yllätyskävijälle puhuta lainkaan, mutta lienee tavallista siis.
Olimme ennen läheisiä ystäviä, mutta elämä on varmaan vienyt meitä eri urille. Kun pyysin häntä kummiksi, näimme melkein viikoittain.
Haluaisin olla enemmänkin tekemisissä, mutta en halua enää pahoittaa mieltäni.
osuit vielä pahaksi onneksi kesken ruokailun. Käytöstavoiltanne olette aika lailla samasta puusta. Loukkaannu vain ellei ole parempaa tekemistä. Varmaan lapsesi kummi myös loukkaantui kun tulet noin vain tökkäämään lahjaa overnraosta. Miksi ihmeessä valita lapselle kummiksi ihminen, jonka kanssa ei ole tekemisissä kuin pari kertaa vuodessa?!
Itse olisin toiminut noin vain jos olisin käsittänyt, että ystäväni on jossain ulkona oven ulkopuolella odottamassa kiireisenä, siis ettei ole huutoetäisyydellä sieltä vessasta tai missä nyt olenkaan. En itse missään nimessä jättäisi menemättä ovelle, mutta olen nähnyt niin yrmyä käytöstä ihmisiltä, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet pohjimmiltaan lämpimiksi ihmisiksi, että voin kuvitella, että joku voi käyttäytyä tökerösti tarkoittamatta pahaa. Sinä osaat arvioida, voiko ystäväsi olla tällainen, kun tunnet hänet. Ikävää, että kummin kanssa on välit viilenneet. Tuli mieleen, olisiko ystäväpiiristä mahdollista ottaa uusi kummi? Siis kummiuttahan ei voi lopettaa, mutta lisäksi, lapsen kannalta, kun tämä ei pidä yhteyttä.
Etkö sä koskaan mene minnekään ilmoittamatta?
Tein siinä varmasti virheen, mutta olen kotoisin maalta, missä on tapana mennä välillä ilmoittamattakin kylään. En ollut kuullut tavasta, ettei yllätyskävijälle puhuta lainkaan, mutta lienee tavallista siis.
Olimme ennen läheisiä ystäviä, mutta elämä on varmaan vienyt meitä eri urille. Kun pyysin häntä kummiksi, näimme melkein viikoittain.
Haluaisin olla enemmänkin tekemisissä, mutta en halua enää pahoittaa mieltäni.
!
En kuitenkan sellaisen tutun luokse, jota tapaan vain korkeintaan pari kertaa vuodessa. Jos menen yllättäen en odota, että minut pyydetään sisään.
Maallahan tullaan reippaasti sisään asti ja odotetaan että isäntäväki saa askareensa hoidettua ja sitten seurustellaan - eikö näin ole? Sinä poistuit paikalta ja ryhdyit loukkaantumaan.
Oletko selittänyt tutullesi miksi et voinut soittaa edes viittä minuuttia etukäteen, että hän olisi ehtinyt kattaa sinulle vaikka lautasen pöytään tai laittaa kahvin tippumaan?
En odottanut kutsua sisään, en odottanut kahvia tai ruokaa. Toivoin vaan, että kaveri olisi joko tullut tervehtimään tai edes huudellut yläkerrasta mulle suoraan, eikä pelkästään pojalleen.
Olemme olleet läheisiä, luulen tuntevani ihmisen ja siksi en soittanut. Aikaisemmin ollaan poikettu toinen toisissamme soittamatta ja se on ollut ihan normaalia.
Jos menen yllättäen en odota, että minut pyydetään sisään. Maallahan tullaan reippaasti sisään asti ja odotetaan että isäntäväki saa askareensa hoidettua ja sitten seurustellaan - eikö näin ole? Sinä poistuit paikalta ja ryhdyit loukkaantumaan. Oletko selittänyt tutullesi miksi et voinut soittaa edes viittä minuuttia etukäteen, että hän olisi ehtinyt kattaa sinulle vaikka lautasen pöytään tai laittaa kahvin tippumaan?
sellainen vaihtoehto, että ystäväsi oletti sun ilman muuta tulevan sinne ylös? Mä tekisin just noin jos olisin ruokapöydässä, huutaisin lapselle et anna se lahja (se kaiketi olisi siinä jossain alhaalla tai lähistöllä) ja sitten se mun kaveri tulis yläkertaan. Ei tartteis erikseen kutsua, johan se olis siinä sisällä.
Itseasiassa tuossa tilanteessa kun ap kuvailit, olisin todella ihmeissäni ja loukkaantunut jos yllätysvieras poistuisi tulematta moikkaamaan.
en välttämättä edes huutelisi mitään pöydästä. Meillä on tapana pitää ruokarauha, ei vastailla puhelimeen tai huudella mitään.
Toiset on syömässä. Jos meille tulee joku yllättäen juuri, kun ruoka on katettu pöytään, voi joku keretä ovellekin, mutta ei nyt välttämättä haluta sisään. RUOKA SYÖDÄÄN KUN SE ON KUUMAA. Ruokahetki on harvoja kodin yhteisiä hetkiä ja yleensä se tarkoittaa, että hellalla on jotain, jne. EN MISSÄÄN TAPAUKSESSA välittäisi pätkän vertaa, jos olen juuri saanut vaikka pihvit paistinpannulle, jälkiruoka kiisseli on keittolevyllä ja voi palaa pohjaan tai vaikka jotain kohoamassa uunissa. Vaivalla tehty ruoka tehdään loppuun asti, vaikka ovella seisoisi presidentti.
Jos kaveri ei tajua, että ruoka voi palaa pohjaan tai ymmärrä tullessaan ilmoittamatta antaa toisille muuten ruokarauhaa, ja pahastuu siitä, niin silloin pahastukoon. Meille ainakin saa tulla yllättäen, kun tulee ihmisten aikaan, mutta ymmärtää myös antaa meille ruokarauhan. Yllätyskävijän pitää olla varautunut, että joka hetki ei vain onnistu. Varsinkin kun pöydän ääressä pitää paimentaa, että pari pienintä ei sotke naamaansa jne. Eikä sitä silloin aivan ruokailun lopussa välttämättä halua tavata tuttuja ennen kuin on siistiytynyt 2 ja 3 vuotiaan syöttämisestä.
osuit vielä pahaksi onneksi kesken ruokailun. Käytöstavoiltanne olette aika lailla samasta puusta.
Loukkaannu vain ellei ole parempaa tekemistä. Varmaan lapsesi kummi myös loukkaantui kun tulet noin vain tökkäämään lahjaa overnraosta.
Miksi ihmeessä valita lapselle kummiksi ihminen, jonka kanssa ei ole tekemisissä kuin pari kertaa vuodessa?!