Rakastan kahta

Miten kauan olet aviomiehesi kanssa ollut yhdessä? Minun silmiini tekstisi vaikuttaa lähinnä siltä, että olet ihastunut palavasti tähän harrastuskaveriisi.



Tuollainen kahden kanssa naiminen on kuluttavaa henkisesti, etenkin jos aviomies on sellaista sorttia, ettei halua jakaa sinua toisen miehen kanssa. Tietääkö harrastuskaverisi, että sekstaat myös aviomiehesi kanssa? Onko hänellä perhettä? Onko harrastuskaverisi kertonut rakastavansa? Voi olla, että olet hänelle vaan varma ja turvllinen pano, joita tälläkin palstalla kysellään.



Aviomiehesi ei ole tyhmä ja aivan varmasti jossakin vaiheessa kuvio paljastuu. Ymmärrän järjettömyytesi, mikä huokuu myös tekstistäsi. Sinuna ottaisin aikalisän tähän panokamuun ja selvittelisin rauhassa mitä haluan.



Yksi vaihtoehtohan on, että kerrot tilanteesta miehellesi, joka todennäköisesti osa päättää puolestasikin jatkatteko te kaksi yhdessä vai vapaudutko sekstaamaan harrastuskaverin kanssa niin kauaksi aikaa kuin kiinnostusta tähän enää riittää.



Oletkos itse minkäikäinen? Joskus nämä muka-rakastumiset kuuluvat ikäkriiseihin ja jälestäpäin oikein nolottaa, miten tyhmä sitä onkaan ollut. Tai sitten avioliitossasi on kuitenkin jotain pielessä kun menet rakastumaan toiseen ja vielä toosaakin annat kaikille.



Herää. Toimi. Älä anna alapääsi viedä.

vaikka sitä kuorruttaisi "rakkaudella".



Missä on rakkaus ja kunnioitus aviomiestäsi kohtaan?



Vaikkei tässä uskovaisia olla, niin kyllä siinä avioliittolupauksessa on luvattu rakastaa ja kunnioittaa. Et edes väitä, että mies pihtaisi tai olisi nuutunut seksielämä vaan rakastat miestäsi "syvemmin".



Avioliitto on kahden kauppa, johon yksiavioisuus ja uskollisuus liittyvät 100 %. Ne on eri maat, missä miehet voivat laillisesti rakastaa useampia naisia ja olla hyveellisiä puolisoita.



Tee nyt äkkiä joku ratkaisu. Jos et itsesi takia niin kunnioita miestäsi edes sen verran.

Juuri toinen pääsi kertomasta, ettei saa tolkkua tilanteeseen. Ja sitten käsketään tekemään joku ratkaisu. Ja muutenkin taas päsmäröidään toisten elämää omilla asenteilla.



Totta - täydellinen uskollisuus on ihanne ja mitä vähemmän kohtaa kiusauksia, sen helpompi siitä on pitää kiinni. Tunteet eivät kuitenkaan aina tottele moraalia ja järkeä.



Näkemykseni, kokemukseni ja muiden elämään seuraamalla hankkimani tiedon valossa väitän, että tasan 100% ryhtiliikkeistä on tuomittuja epäonnistumaan. Juoppo ratkeaa juomaan jos yrittää omin voimin, seksuaaliriippuvainen lankeaa taas jos yrittää parantaa itsensä ilman apua ja tukea. Ihastuminen voi olla erittäin voimakas ja kuohuttava tunne, eikä sitä vastaan voi taistella varsinkaan sivullisten esittämien standardiviisauksien perusteella. AP tietää ennestään kaiken sen, mitä täällä on kirjoitettu. Enkä minäkään usko pystyväni kertomaan paljon uutta.



Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö omaan tilanteeseensa voisi vaikuttaa. Ensimmäinen, perustava lähtökohta ap:n tekstissä jo on: tieto siitä, että pieleen on menossa. Tohdin myös ennakoida, että kohta sattuu, ja lujasti! Näen ongelman siinä, että alkoholisteille, narkomaaneille ja seksiriippuvaisille on tarjolla apua. Toisiin miehiin tai naisiin ihastuneet jätetään yksin, ja lisäksi heppoisimmat moralistit röyhistelevät rintaansa heidän kustannuksellaan. Missä olisi se paikka ja ne ihmiset, jotka antavat tukea muihin ihastuneille puolisoille? Ja mikä sitä apua toisi? Itse en osaa sanoa kuin sen, että yrittää löytää rehellisiä, kiihkottomia tositarinoita siitä, kuinka noissa tilanteissa on käynyt. Ja millaisia vaiheita tapahtumaketjuun on kuulunut, ja miltä ne ovat tuntuneet.



Rehellisyys, avoimuus ja suvaitsevaisuus olisivat tässäkin tukena. Vaan niitäpä ei olla valmiita tarjoamaan. Pahoittelen omasta puolestani.

Aina on näitä, joilla on mukamas absoluuttinen totuus ja tyrkytetään se muille.



Olin itsekin idealisti alle kaksikymppisenä. Elämä vaan o koulinut senverran että ymmärrän täysin ap:n tilannetta. Miehenä nimittäin olen kahden naisen loukussa. Vaimollenikin tuosta toisesta rakkaasta olen puhunut. En aio erota, eikä ainakaan mua kaduta yhtään mikään kummassakaan suhteessa. Aion jatkaa kotielämää aivan kuten tähänkin asti. Tuo toinen suhde on tuonut aivan käsittämättömästi energiaa.



#3:n mainitsema "pettäminen" on sinänsä sana jolla yritetään syyllistää. Pitäisi noiden puolisoiden huomioida se toinen vähän paremmin eikä pidettäisi itsestäänselvyytenä. Salasuhde kun tulee tarpeeseen.

Jos olet ollut äskettäin toisen kanssa ja käyttänyt kumia niin aviomiehesi haistaa sen kyllä jos nuuhkaisee tussuasi.

eli pitää toista suhdetta yllä?

Etkö pelkää, että kakkonen haluaakin olla ykkönen?

Ei tässä mitään suuria moralistejä olla eikä ikää todellakaan ole alle 20 v.



Tarkoitus oli vaan rautalangasta ap:lle vääntää, että mistä tuossa on puhtaasti kyse. Paskat siinä mistään suuresta romanttisesta rakkaudesta on, vaan kyse on itsekkäästä vieraan munan ja seksin saamisesta. Eli petetään.



Pystyn ymmärtämään, että sitä seksiä sitten haetaan muualta, jos sitä ei kotoa saa ja suhde muutenkin vetelee viimeisiään, mutta että näppärästi "rakastetaan" kahta. Ei mene läpi, sori.



Niin, tuossa kirjoitin että ratkaisu pitää tehdä, en väittänyt, että se olisi helppoa. Kun ap kerran rakkaudesta puhui, niin siitä rakkaudesta ja siihen liittyvästä kunnioituksesta minäkin puhuin.



Vai onko sääntö, että jos sitä pettäjäkumppania "rakastetaan", niin se onkin sallitumpaa.

Juuri toinen pääsi kertomasta, ettei saa tolkkua tilanteeseen. Ja sitten käsketään tekemään joku ratkaisu. Ja muutenkin taas päsmäröidään toisten elämää omilla asenteilla.

Totta - täydellinen uskollisuus on ihanne ja mitä vähemmän kohtaa kiusauksia, sen helpompi siitä on pitää kiinni. Tunteet eivät kuitenkaan aina tottele moraalia ja järkeä.

Näkemykseni, kokemukseni ja muiden elämään seuraamalla hankkimani tiedon valossa väitän, että tasan 100% ryhtiliikkeistä on tuomittuja epäonnistumaan. Juoppo ratkeaa juomaan jos yrittää omin voimin, seksuaaliriippuvainen lankeaa taas jos yrittää parantaa itsensä ilman apua ja tukea. Ihastuminen voi olla erittäin voimakas ja kuohuttava tunne, eikä sitä vastaan voi taistella varsinkaan sivullisten esittämien standardiviisauksien perusteella. AP tietää ennestään kaiken sen, mitä täällä on kirjoitettu. Enkä minäkään usko pystyväni kertomaan paljon uutta.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö omaan tilanteeseensa voisi vaikuttaa. Ensimmäinen, perustava lähtökohta ap:n tekstissä jo on: tieto siitä, että pieleen on menossa. Tohdin myös ennakoida, että kohta sattuu, ja lujasti! Näen ongelman siinä, että alkoholisteille, narkomaaneille ja seksiriippuvaisille on tarjolla apua. Toisiin miehiin tai naisiin ihastuneet jätetään yksin, ja lisäksi heppoisimmat moralistit röyhistelevät rintaansa heidän kustannuksellaan. Missä olisi se paikka ja ne ihmiset, jotka antavat tukea muihin ihastuneille puolisoille? Ja mikä sitä apua toisi? Itse en osaa sanoa kuin sen, että yrittää löytää rehellisiä, kiihkottomia tositarinoita siitä, kuinka noissa tilanteissa on käynyt. Ja millaisia vaiheita tapahtumaketjuun on kuulunut, ja miltä ne ovat tuntuneet.

Rehellisyys, avoimuus ja suvaitsevaisuus olisivat tässäkin tukena. Vaan niitäpä ei olla valmiita tarjoamaan. Pahoittelen omasta puolestani.

olet potentiaalisesti voinut tartuttaa miehellesi hivin.

Ei tuota osaa ennustaa, miten pitkän päälle käy. Vaimo tuon suhteen toki tietää. Eipä tässä ole ns käryämisriskiä ollenkaan. Toki haluaisin että se ihana seksi ja kaikki syvällisyys keskusteluissa olisi yhdessä ja samassa ihmisessä. Näin nyt olen asiani sekoittanut, mutta kumma kyllä ei kaduta tippaakaan, eikä tilanne niin huonokaan ole.

Ei tuota osaa ennustaa, miten pitkän päälle käy. Vaimo tuon suhteen toki tietää. Eipä tässä ole ns käryämisriskiä ollenkaan. Toki haluaisin että se ihana seksi ja kaikki syvällisyys keskusteluissa olisi yhdessä ja samassa ihmisessä. Näin nyt olen asiani sekoittanut, mutta kumma kyllä ei kaduta tippaakaan, eikä tilanne niin huonokaan ole.

Jos vaimosi sua rakastaa, niin veikkaan, että tekee sun suhteellesi stopin aika äkkiä, tai toinen vaihtoehto lienee, että sulla on kengän kuva persuksissa.

Kukaan itseään ja suhdettaan kunnioittava ei tietoisesti suostu tuommoiseen, tai no...minä en ainakaan suostuisi.

Meidän liitto on yhtäkuin minä ja mieheni, ja jos mieheni siihen ylimääräisiä kaipaa, minä siirryn toisaalle, joten tehköön valintansa.

Mutta meitä on moneksi, en siis väitä, että mun tapani toimia olisi ainoa, tai edes oikea ;)

Kun ei esim. seksiä tule kuin kerjäämällä hyvin harvoin, niin on pakko ulkoistaa osa toiminnoista. Perhe-elämäni on varsin sopuisaa kaikesta huolimatta. Tässä nyt pelaan näkyvästi. Toinen mahdollisuus on tehdä kaikki toiselta salassa. Siinäkin on omat huonot puolensa. Eroamiset ym. on keskusteltu monet kerrat. Mitä selvemmin kaikki selvitetään, sen helpompaa tuo elämä on.

Juu, toin omia näkemyksiäni heti numerolla kaksi, mutta se ei sitten ollutkan mitään.



Joten enpä vastedes vastaakaan mitään. Ja todellakin minulla on kokemusta tuon kaltaisesta tilanteesta vaikken sitä erikseen hehkuttanutkaan. Mutta mitäpä siitä. Ärsyttää tuo, että jos jotain kirjottaa, joku toinen tulee kertomaan, että ihan turhaan kirjoitin. Ja kertojalla itsellään ei kuitenkaan ole mitään sen kummempaa itselläkään. Muut kuin pahoittelut lopussa.



Minäkin olen pahoillani. :(

kivittäjä toteaa, että kun ap jäät kiinni,(ja noista yleensä aina jää kiinni, niin menetetyn luottamuksen saavuttaminen, se onkin se hokkus pokkus temppu.



Kaikki miehet eivät ole niin hyviä ihmisiä, että pystyvät asian työstämään niin että avioliitto voi jatkua noin vain.



Tämä pettämisjuttu on kyllä yleensä nollasummapeliä, sinun hekumasi ja onnesi hinta on puolisosi luottamuksen menettäminen ja henkinen tuska.

Itselläni on vähän vastaava tilanne ilman tuota seksisuhdetta siihen uuteen mieheen... Olen todella hämmentynyt ja sekaisin tilanteesta. Oma mies on tuttu ja turvallinen, ja tässä rinnalla olen havainnut minulla olevan tunteita hyvää miespuolista ystävääni kohtaan myös.



Ystäväni on kertonut olevansa myös minuun ihastunut, ja tässä viimeisinä kuukausina tunteeni ovat heittäneet aikamoista vuoristorataa. En usko oman mieheni tietävän mitään, eikä minulla mitään panosuhdetta ole tähän ystävääni koskaan ollutkaan, enemmänkin kyse on henkisista jutuista :(