Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äitipuolena olon ihanuutta
15.11.2011 |
Jep jep. Ennen saatoin pitää normi perhe-elämää näin monen lapsen kanssa rankkana, pelkästään sen vuoksi että lastenhoito ja töissäkäynti nyt välillä saattaa väsyttää. Myös lapsipuolten minuun purkama (biologiseen äitiin oikeasti kohdistuva) pettymys tuntui raskaalta. Nyt on jo isommat murheet. Meillä on miehellä kolme lasta, minulla yksi ja kaksi yhteistä. Kaikki asuvat meillä koko ajan.
Murhetta aiheuttavat miehen ex-sukulaiset. Lasten biologisella äidillä on päihdeonglmia, joten saa tavata lapsia vain valvotusti. Tosin niin usein kuin haluaa. Tapaamispaikka on miehen ja minun maksama, kunhan vaan on vapaita paikkoja ja jos viikonkin etukäteen varaa niin on aina. Tuloksena se, että viimeksi jaksoi nähdä lapsiaan pääsiäisenä. Soittelee kyllä pari-kolme kertaa viikossa lapsille, muun muassa itkee puhelimessa, haukkuu minua tai ihmettelee "huudattaako Merja sitä vauvaa siellä?". Eli tosi antoisia keskusteluja. Ollaan alettu rajoittamaan. Ennenkään ei olla annettu juovuksissa puhua lapsille, mutta kun nyt selvänäkin jutut on tuota luokkaa.
Päästimme lapset syksyllä muutaman päivän reissulle ex-isovanhemmille, jotka ovat ns. ihan tavallisia. Ovat kerran pari vuodessa käyneet siellä ennenkin ja tavanneet myös biologista äitiään. Ex-isovanhemmat eivät ole kuitenkaan enää pitäneet yhteyttä lapsiin, vaikka kerrottu, että meillä ok esim. soittaa tai käydä lasten kanssa jossain. Asuvat siis kaukana.
Nyt on tullut esille, että viime kyläreissulla ex-isovanhemmat ovat valehdelleet lapsille meistä todella törkeitä ja sairaita asioita. Siis sellaisia, joita lapset eivät itse voi keksiä. Varsinkin keskimmäinen poika uskoo edelleen minusta kerrotut jutut. Ex-isovanhemmille on ilmoitettu nyt, että eivät saa enää meidän järjestämänä tavata, vaan ainoastaan biologisen äidin mukana näissä valvotuissa oloissa. Myös syy on kerrottu.
Nyt on meitä vastaan nostettu oikeusjuttua,jossa syytetään mm. äidin tapaamisten estämisestä (ollaan viimeiseen asti yritetty mahdollistaa niitä), lyömisestä, potkimisesta, uhkailusta ja kaikesta mahdollisesta. Biologinen äiti tuskin on saanut juttua yksin keksittyä, vaan takana taitaa olla ex-isovanhemmat kostomielessä. Tuskin tarvii edes sanoa, että aiheetonta kaikki. Myös kotirauhaa häiritään, esim. isovanhempien toimesta lapsille lähetellään postitse kaikkea kummallista, esim. biologisen äidin valokuvia milloin minkäkinlaisissa olosuhteissa, jopa "yöpaidassa" tai mökkisaunassa lasten kanssa. Ei olla tietenkään lapsille näytetty.
Nyt alkaa olla mitta niin täynnä. Minä kannan myös näistä lapsista tosi suurta vastuuta, käytän rahani heihin, hoidan, syötän, pyyhin p:t ja minusta olisi ihan oikeasti välillä kivaa saada vapaahetki lapsipuolista. Minua syytelläänja levitellään juttuja lasten "omimisesta", vaikka erittäin mielelläni heistä ottaisin hetken lomaa. Myös ex-isovanhempien osalta mieleen tulee vähemmän aikuismaisia ideoita... Perheneuvolassa käyty, ei apua. Ainoastaan kehoituksia ymmärtää lapsia, biologista äitiä jne. Mitä nyt on selkeästi tehty jo liikaakin.
Miten jaksaa? Kenelläkään ei voi oikeasti olla näin v-mäistä tilannetta.
Kommentit (27)
kurja tilanne kertakaikkiaan; toivottavasti sinä ja mies saatte joskus vähän vapaa-aikaa kahdestaan oloonkin, noin vaikeassa tilanteessa on tosi tärkeää, että parisuhteenne on kunnossa, tarvitsette todella paljon toistenne tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko mahdollista saada lapset säännöllisesti sellaiseen esim kerran kuussa yksi viikonloppu?
Sen periaatepäätöksen olen tehnyt, että en ota itselleni miestä, kellä ennestään lapsia. Olkoon mies sitten miten ihana tahansa, niin ei kiitos.
En ole erityisen lapsirakas. Omat on omia ja tietysti rakkaita, mutta kenenkään muun lapsista en ole ikinä välittäny.
Toivotan sulle kuitenkin onnea ja että asiat alkaisi paremmin sujua. Kyllähän se ajan kanssa helpottaa, kun lapsille tulee enemmän ikää.
Kurjaa, että tilanteeseen vedetty oikeudelliset toimet. Kyllä aina pitäisi asiat pystyä sopimaan muutenkin.
Sen periaatepäätöksen olen tehnyt, että en ota itselleni miestä, kellä ennestään lapsia. Olkoon mies sitten miten ihana tahansa, niin ei kiitos.
En ole erityisen lapsirakas. Omat on omia ja tietysti rakkaita, mutta kenenkään muun lapsista en ole ikinä välittäny.
Toivotan sulle kuitenkin onnea ja että asiat alkaisi paremmin sujua. Kyllähän se ajan kanssa helpottaa, kun lapsille tulee enemmän ikää.
Kurjaa, että tilanteeseen vedetty oikeudelliset toimet. Kyllä aina pitäisi asiat pystyä sopimaan muutenkin.
Ei ap:n lapsipuolet ole hankalia, vaan exä sukuineen.
Ja toisaalta, onnittelut että olet kyennyt saamaan omia lapsia. Kaikille se ei onnistu, mitäs sitten?
Yksi asia kirjoituksessa kalahti korvaan. Nimittäin sana ex-isovanhempi. Käsittääkseni siis äidin vanhemmat? Eiväthän he ole mitään ex-isovanhempia, vaan ihan isovanhempia sanan varsinaisessa merkityksessä. Noh, saivartelua ehkä, mutta mutta...toivottavasti ette lapsille puhu ex-isovanhemmista?
Tilanteesi ja tilanteenne on todella hankala. Kuitenkin kuulostaa siltä, että mitään todellaista haittaa tai uhkaa miehesi exästä ja tämän sukulaisita tuskin on. Tuollaiselle perättömien asioiden levittelylle ei kukaan mahda mitään. Todennäköisesti homma tasaantuu ajan kanssa, kun ette siitä välitä. Älkää provosoituko, yrittäkää olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos huomaatte, että lapset selkeästi oireilevat, voitte hyvin kieltää tapaamiset. Jos siitä suivaantuvat, niin mitä sitten. Mitä he oikeasti voisivat tehdä? Kuitenkaan tilanne ei varmastikaan ole ihan tuore, kun kerta olette jo ehtineet pari yhteistäkin lasta hankkimaan. Kiusantekoa ei jaksa kukaan tehdä loputtomiin, jos se ei aiheuta toivottua reaktiota, eli sitä, että raivostutte. Koittakaa toimia kylmänviileesti vaan.
Lapsille kannattaa hankkia jutteluapua. Minkä ikäiset lapset?
Kovasti voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotenkin "luonnotomalta" tuntuu että kaksi uusioperhettä, joissa molemmissa on lapsia, voisi toimia yleensä millään tasolla. No, täältähän näitä sitten voi lukea.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi miten tuttuja tunteita ja juttuja. Itseki elän tässä äitipuolielämää. Mieheni tytären kanssa on koettu jos jonkinlaiset tunteet molemmipuolin. Ja koska olen kotona, olen päävastuussa myös tästä typykästä. Nyt ollaan puolitoista vuotta elelty yhdessä jä tyttö luottaa minuun jopa enempi kuin isäänsä tai saatikka äitiinsä. Meilläkin taakkana miehen ex puolisoineen, jotka keksivät jos jonkinlaista tempausta . Nytkin odottelen ovatko poliisit oikeasti tulossa meille, niinkuin uhkasivat. Syytä en kyllä tähän vierailuun tiedä itsekään.
Ota välillä irtiottoja arjesta. Itse olin juuri parhaan ystäväni kanssa vuorokauden reissussa ja huomasin siellä, miten rakas tämä uusioperheeni miulle on. Ja tietyst parasta oli päästä tuulettumaan.
voimia. Perheneuvolaa suosittelen muuten myös.
Haluaisin tässä vaan vielä huomauttaa siitä, että nyt ei ongelmana ole itse lapset. Tätä elämää en vaihtaisi mihinkään. Omat ovat omia, lapsipuolet lapsipuolia, mutta perhe-elämä on niin antoisaa, että mihinkään en vaihtaisi.
Pointtini tässä oli siis se -jos se jollain jäi huomaamatta -että kuinka sairaita aikuiset ihmiset voivat olla. Kuinka pahaa omat ex-isovanhemmat tai biologinen äiti saattaa lapsilleen aiheuttaa.
Lasten (omien tai lapsipuolten) kiukuttele ei siis tässä olllut ongelmana. Eikä myöskään oman jaksamisen puute. Emme mielestämme ole lastensuojelun tuen tarpeessa eli tarvitse sijaisperhettä. Edes sitä kerran kuussa. Raskasta on se, että biologinen äiti ulisee siitä, että ei näe lapsiaan, mutta ei myöskään halua tavata heitä.
-ap
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotenkin "luonnotomalta" tuntuu että kaksi uusioperhettä, joissa molemmissa on lapsia, voisi toimia yleensä millään tasolla. No, täältähän näitä sitten voi lukea.....
useamman, jossa lapsia edellisistä liitoista ja hyvin pyyhkii. Ei kannata yleistää av-palstan perusteella...
Koveta ittes siinä mielessä ettet anna näiden asioiden vaikuttaa tunteisiisi. Se on vaikeaa mutta pakkojuttu sulle ettet väsähdä!
Toinen asia on että vain isukki hoitaa yht.pidon exien kanssa. Sä et ota mitään puheluja vastaan. Tämä siksi että miehen kanssa toimivatkin erilailla -usko pois!
Lakimies hoitaa asian teitin puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvaa kaksi kertaa, puhummeko lapsille "ex-isovanhemmista" vai Riitta-mummosta ja Seppo-papasta? Tuli nyt vaan mieleen käyttää kyseistä ilmaisua, jotta asia olisi mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu täällä keskustelupalstalla. Tämä on aika huvittavaa, mistä asioista ihmiset oikeasti jaksavat narista :)
-ap
Arvaa kaksi kertaa, puhummeko lapsille "ex-isovanhemmista" vai Riitta-mummosta ja Seppo-papasta? Tuli nyt vaan mieleen käyttää kyseistä ilmaisua, jotta asia olisi mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu täällä keskustelupalstalla. Tämä on aika huvittavaa, mistä asioista ihmiset oikeasti jaksavat narista :)
-ap
Pitääkö sotkeutua tuollaiseen porukkaan ja vääntää vielä lisää lapsia jos ei jaksa.Ite olet valintasi tehnyt...kypsy siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihanat palstailija-äidit. Toinen kerta ku tänne kirjoitin ja taatusti viimeinen kerta. Pari ihanaa kommenttia tullut, mutta näitä arvostelijoita kyllä riittää. Mitäs sotkeuduit, kypsy siihen, ite en lähtis, ite en jaksais, pitikö tehdä lapsia etc. tuntuu raskaalta uskoa, että näillä kaikilla on mahd. omiakin lapsia. Vai onko oma elämä niin rankkaa, että vaikeimmassakin asiassa pitää päästä aukomaan? Ja sitten tämä, että ei jakseta lukea ku muiden kommentit. Esim. ku sanoo, että jaksamisessa ei ole kyse nyt lapsista niin sitten kommentoidaan, että mitäs oot lasten kanssa, jos et jaksa niitä..
Tällanenki keskustelupalsta vois olla tosi kiva apu jaksamiseen, mutta kun tänne tunkee kaikki idiootit arvostelemaan lukematta tekstiä niin yritä nyt tässäkin sitten pysyä asiassa tai keskustella asiallisesti.
-ap
Olen aiempi joka ehdotti tukiperhettä, ja siitäkin taisit ottaa palot nekkuun. Kuitenkin olit alkuperäisessä viestissä sanonut haluavasi joskus lomaa lapsista ja että olette jo perheneuvolassakin käyneet.
Ymmärrän että nämä "itepä oot valinnut" viestit harmittavat, mutta tunnut itsekin olevan nyt hieman ylikierroksilla. Ehkä se kertoo siitä, että tilanne on tosiaan liian rankka ja että kamelin selkä on katkeamassa. Tosiaan, näin ulkopuolisena on hyvin vaikea keksiä ratkaisua ongelmaasi, mutta tsemppiä kai voidaan toivottaa. Toivottavasti saat lohtua.
tilaamalla tilataan kuorma paskaa pihalle ja sitä itkun määrää täällä, kun se ei sitten itsestään tai jonkun muu tekemällä häivykkään pihasta haisemasta. Elämä on valintoja, sitä saa mitä tilaa. Tämä 3 kk periodilla pyörivä suoritus ja raha yhteiskunta ei odota hidasta, enää. Herätkää tähän todellisuuteen ja miettikää ETUKÄTEEN valintojanne. Hommat hoituu itsestään vain mainoksissa.
Olen kokenut osittain samaa, enkä olisi kestänyt ilman kriisiterapiaa. Otin sitä omalla kustannuksellani 10 kerran satsin aina, kun tilanne kuumeni niin, ettei pää meinannut kestää. Mitä merkillisimpiä juttuja minustakin leviteltiin eikä vain lapsille, vaan myös ulkopuolisille. Sellainen n.s. syö naista, kun tosiasiassa pyrkii tarjoamaan lapsille kaikkea sitä hyvää, mitä he eivät voi äidiltään ja äidinpuoleisilta sukulaisiltaan saada. Tietää tekevänsä kaikkensa ja näkee, miten paljon on pystynyt auttamaan, mutta ulkopuolisilta tulee pelkkää kuraa niskaan.
Siinä menee kuitenkin energia täysin hukkaan, jos yrittää muuttaa lasten äitiä ja äidin sukulaisia. Ei heille mtään voi. Parempi on keskittyä oman jaksamisen vahvistamiseen, ja siinä on terapian paikka.
Oletteko oikeasti aikuisia ja äitejä vai jotain teinipoikia, jotka koulun jälkeen ovat päässeet nettiin? Hus tiehenne, kypsymättömät.
Ap:lle toivottelen voimia. Tilanne on varmasti rankka, mutta suosittelen teitä puhumaan perheen kesken asiat auki - ihan suoraan. Liian usein ajatellaan, että lapsia suojellaan, mutta totuus on, että lapset eivät uskoisi sanaakaan isovanhempien parjailuista, jos te johdonmukaisesti kerrotte heille totuuden ja selitätte ikätason huomioon ottaen, mistä on kyse. Ei siis tarvitse jankata, miten te olette oikeassa ja muut väärässä vaan kerrotte tilanteesta rehellisesti ja suoraan. Kerrotte lapsille, miten saavat nähdä äitiään ja miten te maksatte tilat siihen ja äiti tulee kun pystyy. Kerrotte, miten olette toivoneet, että isovanhemmat pysyvät lasten elämässä ja miten ette toivo sitä enää, koska isovanhemmat ovat valehdelleet. Syynkin voitte kertoa. Kyllä lapsi ymmärtää, että isovanhemmat ovat pettyneet tilanteeseen, kun oma lapsi ei kykene heidän lastenlapsistaan huolehtimaan. Silloin on helppo syytellä muita , kun on paha mieli. Silti ei saa valehdella ja siksi te olette pahoittaneet mielenne ja suuttuneet isovanhemmille. Jos isovanhemmat eivät lopeta valheita, he eivät voi lapsia tavata.
Olen varma, että rehelliset puheet, avoimet välit, pakettien aukaisu yhdessä jne. saavat lapset luottamaan teihin. Jos äidistä on hassuja kuvia, antakaa ne lapsille. Ne voivat olla yllättävän tärkeitä heille, ja on melko varmaa, että isovanhemmat kyselevät näistä lahjoista tapaamisissa. Jos kuvat ovat törkeitä, selitätte lapsille, että kuvat eivät ehkä ole kovin sopivia ja että ne voidaan laittaaa kaappiin eikä esille.
Minusta tuntuu, että jaksamisenne paranee eikä tilanne tunnu enää pahalta, kun panostatte niiden lasten luottamuksen saamiseen. Minun mummini yritti aina ohimennen parjata äitiä ja jo pienestä pitäen opin välttelemään aihetta. Tiesin kyllä, mitä mummi yritti. Lapset ovat viisaampia kuin uskottekaan, mutta heidän on kyettävä luottamaan teihin.
Alue: Aihe vapaa
ja ahdistavaltakin, en tiedä mitään, mikä voisi helpottaa, mutta jaksamisia teille kaikille!