Kamalin koti-illallinen joka sinulle on tarjottu??

Muutaman kerran olemme kylässä jääneet ilman ruokaa, koska ilmeisesti osalle ruoanlaitto on liian kallista puuhaa...



Eräisiin sukujuhliin tulimme kahden tunnin matkan takaa päiväaikaan, ja tarjolla oli kakkukahvit, ei lainkaan ruokaa. Eikö Suomessa osata enää tarjota vieraille lounasta tai päivällistä?



Eräässä tuttavaperheessä olisimme jääneet ilman illallista, ellemme olisi itse ehdottaneet ravintolassa syömistä ja vielä maksaneetkin koko seurueen laskua. Tuli kalliiksi meille, mutta eipähän ainakaan hävettänyt oma pihiys.

Anopilla on kyllä muutama bravuuri jotka ovat tosi hyviä, mutta tuontyyppiset liharuuat eivät oikein onnistu.

mutta eräissä pirskeissä ainoat tarjolla olevat juomat olivat alkoholipitoisia. Mä olin liikkeellä autolla ja kaiken lisäksi raskaana. Etikettiin kyllä kuuluu, että jotain alkoholitonta juomaa on myös tarjolla ilman, että vieras joutuu sellaista erikseen pyytämään...

että vesi tulee silmistä ja korvista ://

Siinä järjestyksessä kun tuli mieleen. Kaikki eri henkilöitä



1. Päivän pöydällä seissyt tonnikalasalaatti, kun se kulho ei ollut mahtunut jääkaappiin. Ystävä oli tehnyt salatin ajoissa, niin että ei tule stressiä. Jääkapppi oli kirjaimellisesti sullottu täyteen kaljaa ja siideriä...

2. Rainbown pitaleivät, marinoimattomia kanasuikaleita ja salaattia. Mautonta mutta ihan syötävää oli. Pitaleipiä oli varattu 1 hlö ja lisukkeita niin että riitti juuri tähän yhteen pitaleipään. Kaikki olivat vielä tulleet suoraan töistä, kun "illallisen" järjestäjä halusi että on aikaa seurustella ennen kuin lähdetään baariin. Ei tullu lähdettyä baariin...

3.Syntymäpäiväkekkerit mökillä. Kaveri sanoi tarjoavansa boolia ja ruuat. Todellisuudessa kaveri ei itse ostanut kuin boolitarvikkeet ja jako ruokalaskun muiden osallistujien kesken (itse ei maksanut siis senttiäkään ruuasta). Ruuan eteen päivänsankari ei myöskään tehnyt mitään. Puolet siitä ruuasta oli sellaista mitä en voinut syödä (allergia), tosin olin varautunut tähän. (Kaiken lisäksi sain valitukset päivänsankarilta kun olin ottanut omat ruuat mukaan, enkä luottanut hänen tarjoiluun).

Kerran sain sellaista kylläkin kotitekoista, mutta hämmästyttävällä tavalla einesmakaronilaatikkoa muistuttavaa mautonta vaaleanharmaata tahmaa. Söin kyllä, mutta pienen annoksen.



Ja anoppi joo, se laittaa hunajamarinoidut kanafileet sellaisenaan pataan ja uuniin. Sitä mä en toistaiseksi ole vielä joutunut panemaan suuhuni, koska onneksi siellä on yleensä aina myös jotain salaattia ja leipää ja perunaa jne, ja voin vähän hämätä touhuamalla lasten annosten ympärillä niin että anoppi toivottavasti ei huomaa etten mä maista kanaa.

Ja täytyy sanoa, etten ole ikinä saanut mitenkään huono illallista. Olen kyllä aika kaikkiruokainen, mutta aina kylässä on hyvää ruokaa.



Itse kerran tarjosin ystäväperheelle pizzaa. Olin näppäränä tehnyt pizzat valmiiksi ajoissa, jotta voin ne sitten vieraiden tullessa vain sujauttaa uuniin. Noh, siinä kävi sitten niin, että siinä lämpimässä seistessään ne pizzanpohjat oli jotenkin kohonneet tai jotain (en muista miten sen pohjan tein), sillä tuloksella, että paistuttuaan pizzanpohja maistui aivan hiivalle. Ja oli siis kamalaa. Silloin kyllä hävetti ja harmitti. Ei sitä pystynyt kukaan oikein syömään. Meni sitten noutopozzan syömiseksi :-) Se oli ihan hyvää!

Mentiin yökylään muutaman sadan kilometrin päähän. Saavuttiin hyvissä ajoin joskus puolen päivän jälkeen. Oli vähän jo nälkä pitkän ajomatkan jälkeen. Emäntä kehui että tänään syödään texmexiä, jee, odotettiin kuolat valuen. Tunnit kuluivat, mitään puhetta ruoasta ei ollut. Odotettiin ja odotettiin.. Sitten ilta seitsemältä he alkoivat kokkailemaan, mulla vähän jo kädet tärisi kun oli niin huono olo nälästä. Ja sitten syötiin; yksi sellainen hutera u-muotoinen kuori (joka hajoaa kouran pohjalle kun kerran haukkaa) jauhelihatäytettä ja vähän salaattia. Siinä se. Ei toista tai mitään muuta. Meinasi itku tulla kun koin sen vasta ruokahalun herättäjäksi. Yöllä valvottiin mieheni kanssa vatsat kurnien kattoon tuijottaen ja kuunneltiin kun isäntäväki hipsi hiljaa jääkaapille tekemään voileipiä.

Vaikka en ymmärrä tollasia emäntiä, niin en kyllä ymmärrä niin vieraskoreita kyläilijöitäkään jotka ei saa sanottua, jos on nälkä. Kun ei sitä tartte mitenkään ilkeästi sanoa, voi sanoa vaikka "Pitäiskö laittaa jotain syömistä, alkaa olla nälkä."

Ja toisekseen kyseessä oli varmaan joku teidän sukulainen tai muuten kuitenkin ihan tuttu ihminen, niin miksi ette kehdanneet sanoa mitään?

Enkä itse kyllä menisi puolen päivän jälkeen kylään ilman, että oltaisiin matkalla pysähdytty syömään! Ellei ole isäntäperheen kanssa sovittu, että syödään yhdessä lounasta.

Emännän käytös oli kyllä noloa, mutta vieras voinee syyttää osaltaan itseäkin.

Mentiin yökylään muutaman sadan kilometrin päähän. Saavuttiin hyvissä ajoin joskus puolen päivän jälkeen. Oli vähän jo nälkä pitkän ajomatkan jälkeen. Emäntä kehui että tänään syödään texmexiä, jee, odotettiin kuolat valuen. Tunnit kuluivat, mitään puhetta ruoasta ei ollut. Odotettiin ja odotettiin.. Sitten ilta seitsemältä he alkoivat kokkailemaan, mulla vähän jo kädet tärisi kun oli niin huono olo nälästä. Ja sitten syötiin; yksi sellainen hutera u-muotoinen kuori (joka hajoaa kouran pohjalle kun kerran haukkaa) jauhelihatäytettä ja vähän salaattia. Siinä se. Ei toista tai mitään muuta. Meinasi itku tulla kun koin sen vasta ruokahalun herättäjäksi. Yöllä valvottiin mieheni kanssa vatsat kurnien kattoon tuijottaen ja kuunneltiin kun isäntäväki hipsi hiljaa jääkaapille tekemään voileipiä.

Vaikka en ymmärrä tollasia emäntiä, niin en kyllä ymmärrä niin vieraskoreita kyläilijöitäkään jotka ei saa sanottua, jos on nälkä. Kun ei sitä tartte mitenkään ilkeästi sanoa, voi sanoa vaikka "Pitäiskö laittaa jotain syömistä, alkaa olla nälkä."

Ja toisekseen kyseessä oli varmaan joku teidän sukulainen tai muuten kuitenkin ihan tuttu ihminen, niin miksi ette kehdanneet sanoa mitään?

Enkä itse kyllä menisi puolen päivän jälkeen kylään ilman, että oltaisiin matkalla pysähdytty syömään! Ellei ole isäntäperheen kanssa sovittu, että syödään yhdessä lounasta.

Emännän käytös oli kyllä noloa, mutta vieras voinee syyttää osaltaan itseäkin.

..kerran nolotti. Vierailta oli kysytty mieltymykset ja allergiat etukäteen, mutta jostakin syystä ruoka meni silti pieleen.



Tarjosimme n.s. kiinalaista fondueta (se oli siihen aikaan muodikasta) eli pikku koreissa keitettiin maustetussa kanaliemessä lihapaloja ja vihanneksia. Niiden lisänä oli itse tehtyjä, maitotuotepohjaisia kastikkeita (joo, tiedetään, ettei Aasiassa käytetä kermaviiliä), jotka meidän mielestä ovat superhyviä.



Vieraille kelpasi lihoista ainoastaan broilerisuikaleet ja kastikkeisiin he eivät koskeneet. Ikuiseksi arvoitukseksi jäi, minkä takia. Laktoosi-intoleranssista ei kuulemma ollut kyse. Orastava pariskuntaystävyys päättyi tähän.

että tarjottava ruoka voi kyllä olla hyvää maultaan, mutta kun sitä on NIIN VÄHÄN, ettei sitä voi kuin pikkuisen maistaa että kaikille riittää!! Tehdään aivan liian pieniä annoksia.



Olen ollut kutsuttuna syömään erään kaverin luokse. Ruokana oli lohikiusausta ja syöjiä kymmenen. Kiusaus oli tehty kilon pussista perunasipuliseosta ja 300g (!) pakkauksesta lohta. Think about it!

Tämä nyt ei johdu huonosta ruuanlaittotaidosta vaan sairaudesta.



Mutta siis, mummuni sairasti mm. skitsofreniaa ja välillä jätti lääkkeet ottamatta. Kutsui meidät kylään syömään ja ruuat olivat aina välillä mitä omituisimpia. Olin tuolloin lapsi ja söin mukisematta mitä eteen laitettiin vaikka ihmettelin, mitä ihmettä se ruoka oli. Piti olla tyyliin nakkikastiketta mutta se saattoikin olla vettä, jossa nakkeja, raakoja makaroneja tms.



Muutoin mummu osasi tehdä hiton hyvää ruokaa, mutta kun lääkkeet jäivät ottamatta niin hän teki ruuat, kuten joku muu ("ääni" käski).

mieheni on afrikkalainen, ja en koskaan syö hänen tekemiään ruokia, voitte arvata miksi ... kanasta afrikkalainen syö yleensä myös pienet luut. en ikinä kehota häntä tekemään ruokaa vieraille...

mieheni on afrikkalainen, ja en koskaan syö hänen tekemiään ruokia, voitte arvata miksi ... kanasta afrikkalainen syö yleensä myös pienet luut. en ikinä kehota häntä tekemään ruokaa vieraille...

ajattellut, että afrikkalainen ruoka on hyvää ja mausteista. Höh jos se onkin kananluita ja kokonaisia kaloja

Ja anoppi joo, se laittaa hunajamarinoidut kanafileet sellaisenaan pataan ja uuniin. Sitä mä en toistaiseksi ole vielä joutunut panemaan suuhuni, koska onneksi siellä on yleensä aina myös jotain salaattia ja leipää ja perunaa jne, ja voin vähän hämätä touhuamalla lasten annosten ympärillä niin että anoppi toivottavasti ei huomaa etten mä maista kanaa.

Nyt on pakko kysyä, että mikä kanoissa on vikana?

että tarjottava ruoka voi kyllä olla hyvää maultaan, mutta kun sitä on NIIN VÄHÄN, ettei sitä voi kuin pikkuisen maistaa että kaikille riittää!! Tehdään aivan liian pieniä annoksia.

Olen ollut kutsuttuna syömään erään kaverin luokse. Ruokana oli lohikiusausta ja syöjiä kymmenen. Kiusaus oli tehty kilon pussista perunasipuliseosta ja 300g (!) pakkauksesta lohta. Think about it!

Ehkä ei osata arvioida ruoan määrää siten että yksi ihminen syö tällaisen annoksen ja kerrotaan se kymmenellä, vaan ajatellaan suurpiirteisesti että yksi laatikollinen kiusausta kyllä riittää... Pihiyskin varmasti vaikuttaa.

mieheni on afrikkalainen, ja en koskaan syö hänen tekemiään ruokia, voitte arvata miksi ... kanasta afrikkalainen syö yleensä myös pienet luut. en ikinä kehota häntä tekemään ruokaa vieraille...

Olen kerran syönyt "aitoa" afrikkalaista ruokaa, siis afrikkalaisen miehen valmistamaa. Ruokana oli kanaa ja mitä lie lisukkeita. Kanasta oli tosiaan hyödynnetty ihan kaikki. Tämä mies antoi minulle kananmunan, joka siis oli vielä siellä kanan sisällä. En tietenkään kehdannut kieltäytyä, ja söin sen kiltisti. Maku oli jotain aivan kamalaa, ei muistuttanut kyllä kananmunaa.

Mutta mut kutsuttiin tyttöporukkaan viettämään iltaa alkoholin merkeissä. Itse en paljon käytä, joten varmistin jo etukäteen, onko jotain syötävää vai tuonko jotain mukanani esim. sipsejä.



"Ei tarvitse, me ollaan tällä kerralla päätetty et kaikki syö. Ei pelkästä juomisesta tule kuin paha olo."



Illalliseksi oli 3 tuoretta kurkkua ja 2 purkkia kermaviilidippiä.

Tosi on kyllä, että sitä voi käyttää testinä vähän oudommille ystäville, koska se näyttää kutakuinkin oksennukselta, vaikka on todella hyvää.



Ajatelkaa nyt miltä se näyttää, kun padassa on pääasiassa vihreää pinaattia, punaista tomaattia, kelmeää sipulia ja kaiken kruunaa oranssi palmuöljy, jota on aika runsaasti. Lisäksi ruoassa on mm. chiliä ja tonnikalaa. Syödään riisin kanssa.



Monien länsiafrikkalaisten ruokien periaate on että otetaan mitä on. Pakastealtaasta on helppo ottaa :)

Anoppi ei ole mikään kotitalousihminen, inhoaa ruuanlaittoa, eikä osaa tehdä oikeastaan ruokaa ollenkaan. Heillä kodissa miehen mummo teki aina kaikki ruuat, eikä anopin tarvinnut koskaan tehdä ruokaa kun lapset olivat pieniä.



Kokee jotenkin paineita miniän;minun ruoka-innostusta ja kodinlaittoa kohtaan, ja siksi yrittää kovasti tarjota vastavuoroisesti illallisia jne.



Yritämme mieheni kanssa välttää näitä ruokakutsuja aina viimeiseen saakka, mutta pakkohan se on välillä suostuia.



Sitten syömmekin pitkin hampain ja hirmuvähän, esim. kivikovia, suolaisia pullia, raakaa uunilohta, pilallemennyttä rahkapiirakkaa, jossa rahka käynyttä ja hapanta, jotenkin limaista, makaroonilaatikkoa joka ei maistu miltään, ja jauheliha maistuu vanhalta jne.