En kestä tota kakaran valehtelemista!!

yleensä vastaavassa tilanteessa otan lapsen viereeni, selitän että huolestuin kun et tullut kotiin sovittuun aikaan ja jos lapsi valehtelisi, sanoisin että minulle tulee tosi paha mieli jos valehtelet. Ja sanoisin rauhallisesti että voi aina kertoa totuuden, oli se mitä tahansa. Ymmärrän toki, ettet voi toimia näin, koska sinulla on luonnevika, ja liian myöhäistäkin se on, koska lapsesi on jo oppinut tavoillesi. Ikävä juttu. Vika on kokonaan omasi.

se kuule meilläkin on tältä tasolta lähtenyt. Mutta kun oot miljoona kertaa selittänyt lapselle sen että tulee paha mieli ja totuus on aina paras vaihtoehto, meniskö ehkä sullakin hermot jatkuvaan valehteluun, vaikka täydelliseltä vaikutatkin?

kuuluu myös tiettyihin ikävaiheisiin...

jos valehtelu olisi tuolla tasolla. Sun hermoissa se vika nyt on.



t. se täydellinen

Voin olla aivan väärässä, mutta näiden ap:n vastausten ja kommenttien perusteella tulee mielikuva, että äiti tenttaa lastaan ja haluaa tietää, missä tämä on ollut, kenen kanssa, miksi, mitä tehnyt, kotiintuloajat ja välimatkoilla menevä aika on tasan se mitä on sanottu, vaikka ei olisi esim. lähtö minnekään.

Ja lapsi ei halua kertoa, kenen kanssa oli ja missä, eikä halua sanoa, että "unohtui" koulumatkalle kun oli kivoja kavereita.

Tai ei osaa selittää.

Äiti haluaa yksityiskohtaisen selostuksen siitä, mitä lapsi on tehnyt ja mitä ei kun on ollut poissa äidin silmien alta.



Kyseessä ei siis ole edes mikään "oikea" valehtelu vaan vain se, ettei lapsi osaa tai halua kertoa. Haluaa pitää jotain asioita omanaan.



Asian selittäminen menee sönkkäämiseksi ja vikinäksi, koska ei halua /osaa kertoa, on vain jo unohtanut.. ja sitten pitäisi, ja sitten tulee olo, että nyt pitäisi antaa joku raivorehellinen vastaus, jossa mikään ei saa olla "suunnilleen sinne päin" vaan aivan just oikein. Ja ettei se usko tätä selitystä ja kohta räjähtää, mitähän minä sanoisin ettei äiti saa raivaria..



Oma lapseni, 8 v, ei muista mitä ruokaa on syönyt koulussa tai mitä söi välipalaksi. Vastaus on "en muista".

Jos kuitenkin haluan tietää, esitän tarkemmat kysymykset: otitko voileivän vai jugurin vai banaanin.



Sama on jossain tapahtumassa. Millaista oli, keitä sielä oli, mitä teit.

Vastaus on jotain älyttömän epämääräistä.vasta ne. . täsmäkysymykset auttavat antamaan oikean vastauksen.



Vähän kuulostaa myös siltä, että ap voisi ottaa pikkusen rennommin asiat.

Jos sekoat ja saat raivarin valehtelemisesta ja valehtelemisen taso on vasta tuossa vaiheessa, että lapsen pitää antaa selostus, miksi viipyi tunnin koulumatkalla, johon menee 15 min, ei todellakaan ole ihme, ettei lapsi halua kertoa ja menee sekaisin kun joutuu antamaan raivorehellisen ja tarkan vastauksen!!



YLEENSÄ lapsi viipyy koulumatkallaan, koska kulkee sen kavereiden kanssa, on kivaa eikä halua vielä mennä siitä kivasta kotiin. Ja ajan taju katoaa, unohtuu !! Ei sen vakavampaa!



Tai jos lapsi tulee kainaloitaan myöten mutaisena kotiin, se kertoo että kaverin kanssa on ollut hauskaa!! Se, mitä tehtiin ja missä kastui, tulee sitten ihan luonnostaan kun sen lapsen kuorii vaatteistaan kylpäärissä ja sanoo: taisi olla kivaa kaverin kanss? Mitä te teitte? Missä se paikka on?



Paitsi ap.n luona !!!

Etkö sä ole ihan samanlainen, jostain se on sen perinyt.

käytöksestä. Netistä löydät hyviä sivuja joissa kerrotaan miksi lapsi valehtelee.



Yksi tärkeimmistä syistä on se että lapsi pelkää. Lapsella ei ole aikuisen aivot hänellä ei ole aikuisen kokemusta asioista. Valehtelemalla lapsi suojelee itseään ja omaa minäänsä. Tietenkään hän ei sitä ymmärrä, mutta näin toimii ihmisen psyyke. Sinunalla itsellä näyttää olevan vielä paljon oppimista.

sekaisin sun kanssa?



.....No mä olen sille nyt monta vuotta terottanut, että valahteleminen saa mut sekoamaan raivosta.....



Kasvattaisitko ensin ittes ja vasta sitte lapsesi. Varmasti raivoat muustakin ehkäpä jo pikkulapsesta saakka. Missä se peili on?

Ap, kirjoittelujesi perusteella sulla ei ole kaikki muumit laaksossa ... Läheppä ettimään kadonneita ja hengitä syvään.