Miksi isovanhemmat odottavat vauvaperheen raahautuvan HEILLE jouluna??

Huvittaa kun naisjyrät päättävät missä perhe on, mutta miehen mielipiteitä ei oteta huomioon, eikä sitä edes kysytä.

Mulla ei tulis koskaan mieleenkään tokaista evvk tai ajatella "minäminäminä" tyylillä kun puhutaan isovanhemmista.



Niin kauan kuin minulla ja miehellä on äiti ja isä elossa pyrimme siihen että kaikilla olisi kiva joulu ja näkisimme heitä. Koska nekin ajat tulevat kun joudumme viettämään joulut keskenämme ja käymään haudalla.



No pakko sanoa että onneksi minun tai miehen sukuun ei ole siunaantunut noin ikäviä määkyjiä jotka ajattevat tyyliin "me tehdään niinkuin mä sanon, evvk muut ihmiset"

kauhuissani, että mitähän tästä tulee jos esikoisen tyttöystävä on yhtä jäärä kuin ap.



Nykyään meillä käy kaikki lapset tyttö-ja poikaystävineen jouluna. Esikoisesta on tulossa isä ensi keväänä.



Meneekö tämä tosiaan sitten sellaiseksi väännöksi, että jos me jatkamme kotijoulun viettoa niin olemme itsekkäitä jos emme mene esikoisen luo viettämään joulua kun heillä on vauva. Kun minä haluaisin silti laittaa sitä joulua näille kolmelle nuoremmallekin lapselle, enkä raskisi jättää heitä viettämään joulua omissa kodeissaan kun meillä on ollut perinteenä viettää isoa joulua yhdessä.



Isovanhemmille tulee kyllä ongelmia jos heidän odotetaan lähtevän vain yhden lapsen perheeseen joulun viettoon ja muut lapset saavat viettää sen joulun sitten miten haluavat.



Eikö se ole ap. hiukan itsekästä?

Me haluamme olla aattona omassa kodissa, vain oman ydinperheen kesken. Emme halua meille vieraita emmekä halua mennä minnekään. Näin olemme tehneet 5 vuotta ja kuudes kotijoulu tulossa. Tämä oli meille itsestään selvä juttu siinä vaiheessa, kun toinen lapsi syntyi. Meillä oli oma perhe ja aika luoda omat jouluperinteet.

Isovanhemmat saa vetää rauhassa herneet nenään, jos sen hyväksi ajatukseksi toteavat. EVVK.

Me kyläilemme joskus muulloin, mutta jouluna emme. Joulupäivänä ja tapanina meille on vieraat tervetulleita ja miehen vanhemmat mielellään tulevat meille valmiiseen joulupöytään. Mun vanhemmat ei liikahda kotoaan jouluna, sekin sopii mulle. Ei mekään.

Näköjään teillä suvussa perinteenä ettei kukaan liikahda kotoaan jouluna mihinkään. Eli perinne sekin eteenpäin vietäväksi.

Äitini vanhemmat ovat kuolleet jo ennen kuin äidilläni oli lapsia, joten sen puolen isovanhempia minulla ei ollut. Heille ei siis jouluna tietenkään voitu lapsuudessani mennä :D Isäni äiti eli, isän isä oli myös kuollut aikoja sitten. Tämän ainoan mummoni luona kävimme joka joulu, välimatkaa oli vain 10km. Joskus mummo oli meillä. Yleensä halusi olla kotonaan, eikä ikinä halunnut järjestää koko suvulle joulua, kävimme siis tunnin-kahden mittaisella kahvittelureissulla, enempää tämä mummo ei meitä halunnut nähdä.

Me vietimme mieheni kanssa 8 joulua (näistä kolmena meillä oli yksi lapsi) ajellen ees taas kummankin vanhempien kotien väliä. Söimme riisipuurot molemmissa, jouluateriat molemmissa ja joululahjat jaettiin molemmissa. Vain mun vanhemmilla saunottiin. Vaihdoimme kolme kertaa aaton aikana paikkaa. Jee, kivaa!! Tai ehkä ei. Halusimme miellyttää kaikkia ja tehdä muiden jouluista kivan. Sitten tuli totaalinen kyllästyminen moiseen toisten miellyttämiseen ja toisen lapsen synnyttyä päätimme, että me emme enää liikahda.

Meillä on mummoloihin 140km matkaa. Hiukan eri juttu, ei siis voi mennä kahvittelemaan vaan.

Mutta joka tapauksessa me olemme tällaisen joulunviettotavan valinneet ja koemme tämän ihanaksi. Voin hyvin kuvitella, että kun meidän lapsillamme on lapsia, niin toivoisin heidän kutsuvan meitä kylään eikä niin, että lapset olettais mun tekevän heille "oikean joulun". Mielelläni menisimme vaikka joulupäivänä tai tapanina käymään, jos meitä kutsuttaisiin emmekä olettaisi, että lapsiperhe haluaisi omasta kodistaan (jossa kaikki on helppos!) lähteä minnekään jouluksi.

Miksi ette vietä aattoa vaikka kotona (esim. toisten isovanhempien) kanssa ja menette joulupäivänä tai Tapanina sitten toiseen mummolaan? Niinhän kaikki muutkin tekee:) Ja minustakin vauvan kanssa on ihana mennä valmiiseen pöytään!

Kukaan ei olettanut, että olisimme tuoreena vauvaperheenä laittaneet tikkua ristiin minkään asian eteen. Kaikki tuli kannettuna nenän eteen: ruoat, lahjat, herkut, vauvalle riitti kantajia ja viihdyttäjiä, ei tarvinnut tiskata, kattaa pöytää, tehdä joulusiivousta, koristella kotia, juosta ruokaostoksilla, tehdä jouluruokia ja -leivonnaisia. En edes lahjoja ostanut, kun sovittiin, että ei aikuisten kesken.



Helpolla pääsi.

kauhuissani, että mitähän tästä tulee jos esikoisen tyttöystävä on yhtä jäärä kuin ap.

Nykyään meillä käy kaikki lapset tyttö-ja poikaystävineen jouluna. Esikoisesta on tulossa isä ensi keväänä.

Meneekö tämä tosiaan sitten sellaiseksi väännöksi, että jos me jatkamme kotijoulun viettoa niin olemme itsekkäitä jos emme mene esikoisen luo viettämään joulua kun heillä on vauva. Kun minä haluaisin silti laittaa sitä joulua näille kolmelle nuoremmallekin lapselle, enkä raskisi jättää heitä viettämään joulua omissa kodeissaan kun meillä on ollut perinteenä viettää isoa joulua yhdessä.

Isovanhemmille tulee kyllä ongelmia jos heidän odotetaan lähtevän vain yhden lapsen perheeseen joulun viettoon ja muut lapset saavat viettää sen joulun sitten miten haluavat.

Eikö se ole ap. hiukan itsekästä?

Sinä tykkäät laittaa joulua perheellesi, joka ilmeisesti koostuu aikuisista lapsista ja heidän kumppaneistaan. Näillä kumppaneillakin taitaa olla vanhemmat? Onko sinun etuoikeus saada kaikki lapset puolisoineen ja lapsineen teille, mitenkäs ne puolisoiden vanhemmat...?

Ja se ei ole itsekästä, että sinä et halua kutsuttaessa lähteä lapsesi perheeseen joulunviettoon. Itsekästä on se, jos sinä vedät herneet nenään siitä, että joku lapsistasi joskus päättää viettää joulua omassa kodissaan, eikä haluakaan lähteä sun täydelliseen jouluun.

Miksi ette vietä aattoa vaikka kotona (esim. toisten isovanhempien) kanssa ja menette joulupäivänä tai Tapanina sitten toiseen mummolaan? Niinhän kaikki muutkin tekee:) Ja minustakin vauvan kanssa on ihana mennä valmiiseen pöytään!

Kaikki ei todellakaan tee niin. Jotkut aikuiset ihmiset tekee ihan itse joulunsa, eikä mene valmiiseen pöytään.

Miksi ette vietä aattoa vaikka kotona (esim. toisten isovanhempien) kanssa ja menette joulupäivänä tai Tapanina sitten toiseen mummolaan? Niinhän kaikki muutkin tekee:) Ja minustakin vauvan kanssa on ihana mennä valmiiseen pöytään!

Tarkoitus on mennä käymään molemmissa mummoloissa välipäivinä,MUTTA kun taisto käydään nyt siitä aatosta,pitäisi olla joka paikassa yhtä aikaa. Joulua ei ilmeisesti ole jouluaaton jälkeen.

-ap

Sen sijaan tulevat meille kahville ja syömään aina jouluna ja pääsiäisenä.



Minusta taas on paljon raskaampaa siivota koti ja hoitaa kaikki tarjoilut sekä vieraiden viihdyttäminen pienen vauvan ja taaperon kanssa.



Toisten luona kylässä ollessa voit itse päättää, koska perhe lähtee kotiin, mutta vieraita ei saa noin vain potkasitua pellolle aattoiltana, vaikka vauva olisi kuinka väsynyt.

pitkä perinne yhteisestä jouluaatosta lähisuvun kesken. Neljä aikuista sisarusta, kaikilla perheet ja yksi tai useampia lapsia. Kokoonnutaan kaikki aattoiltana "alkukotiin" vanhempien luo, pukki jakaa kauhean kuorman lahjoja, syödään ja seurustellaan pitkälle iltaan, serkukset leikkii keskenään uusilla leluilla. On ollut tähän asti itsestään selvyys mutta tämä joulu ja mahdollisesti kaikki joulut tästä eteenpäin erilaisia; kaiken juhlatouhun sydämestään järkännyt mummi on nyt sairastunut syöpään eikä ainakaan tätä joulua mennä enää heille viettämään, sytostaatti- ja sädehoidot kesken. Ehkä nyt siirrytään sitten jonkun meidän seuraavan sukupolven kotiin, johon isovanhemmat vuorostaan vieraina, jos vointi suinkin sallii. Ei näitä koko suvun jouluja enää kovin montaa ole, kannattaa nyt valittamatta iloita niin kauan kun on. Niitä hautausmaalle hiljentymisiä on tulossa liiankin pian. Ihan vinkkinä vaan kaikille itsekkäille kärttyminiöille ja -tyttärille.

on 4lasta ja ollaan aina aatto oman perheen kesken kotona..joulupäivänä ja tapaninan sitten kyläillään miehen vanhemmilla,omat vanhemmat on kaukana ja heillä käydään muulloin kuin jouluna=)

Minä haluan olla aaton rauhassa,enkä lähteä raahautumaan yhtään mihinkään..anopi on kyllä ehdotellut että tulkaa meille,mutta ei.aatto olaan malla porukalla,saunotaan rauhassa,ulkoillaan ja kerrankin siitä kun on koko perhe kiireettömästi kotona.

Vuoroin, mutta aina sitä nahinaa kenen luona piti olla.

Lopulta päätimme, että nyt loppui ja joulut olimme omassa kodissamme.

Toki kutsuimme isovanhemmat meille. Muutamia jouluja ovatkin olleita.

Nyt, kun itse olemme isovanhempia niin olemme ilmoitaneet jälkikasvulle, että ovat tervetulleita meille jouluksi jos niin haluavat. Ovat sitten saaneet itse päättää miten ja missä viettävät joulunsa.

Ovat olleet meillä, toisilla isovanhemmilla, omassa kodissaan.

Ystävälline kutsu, mutta ei käsky. Kaikki ovat tyytyväisiä.

Ymmärään varsin hyvin, että alsten kanssa se pakkaaminen ja reissaaminen on rasittavaa.

että jokaisella jokin ravintorajoite, eikä todellakaan edes yritystä itse kantaa korttaan tarjoilukekoon. Eli pitää vääntää diabeetikolle, keliapotilaalle, kasvissyöjälle, laktoosi-intolerantikolle jne. kaikille omat sörsselit...

Diabeetikolle ei tarvitse laittaa ruokaa erikseen, perinteiset jouluruoat on aika pitkälti kasvisruokia (laatikot, rosolli), keliaakikolle ja laktoosi-intolerantille löytyy myös joulupöydästä useampi vaihtoehto. Jos siis puhutaan normijoulupöydästä?

mummolaa, joissa käydään aattona. Ihanaa mennä valmiiseen pöytään! Ei ole koskaan ollut mitään ongelmia, aaton ohjelma on niin vaivaton.

Kotona ollaan täysillä vatsoilla illalla puoli kuusi ja sitten loppuilta onkin lahjojen jakamista ja avaamista.

Minkä osan tässä yhtälössä pitäisi olla stressaavaa???

Mutta jos meiltä mummolaan A on matkaa 850km ja mummolaan B 600km ja näiden kahden mummolan välimatka on 350km, olemme nähneet viisaammaksi viettää joulun kotona. Kyllä oman joulupöydän laittaminen on helpompaa kuin istua koko joulunpyhät autossa päästäkseen valmiiseen pöytään.

Mutta täällähän oletetaan että kaikkien mummolat on 2km säteellä.

pitkä perinne yhteisestä jouluaatosta lähisuvun kesken. Neljä aikuista sisarusta, kaikilla perheet ja yksi tai useampia lapsia. Kokoonnutaan kaikki aattoiltana "alkukotiin" vanhempien luo, pukki jakaa kauhean kuorman lahjoja, syödään ja seurustellaan pitkälle iltaan, serkukset leikkii keskenään uusilla leluilla. On ollut tähän asti itsestään selvyys mutta tämä joulu ja mahdollisesti kaikki joulut tästä eteenpäin erilaisia; kaiken juhlatouhun sydämestään järkännyt mummi on nyt sairastunut syöpään eikä ainakaan tätä joulua mennä enää heille viettämään, sytostaatti- ja sädehoidot kesken. Ehkä nyt siirrytään sitten jonkun meidän seuraavan sukupolven kotiin, johon isovanhemmat vuorostaan vieraina, jos vointi suinkin sallii. Ei näitä koko suvun jouluja enää kovin montaa ole, kannattaa nyt valittamatta iloita niin kauan kun on. Niitä hautausmaalle hiljentymisiä on tulossa liiankin pian. Ihan vinkkinä vaan kaikille itsekkäille kärttyminiöille ja -tyttärille.

itsekin haluaisin tuollaiset perinteet.

Ymmärrän kyllä ap:ta, mutta siltikin huvittaa aina lukea miten hankalaa joku joulunviettokin voi olla, kun on vauva, ei sen vauvan kanssa olo nyt niin kamalan kummallista ole. Tokihan se on ärsyttävää, jos muut suunnittelevat puolesta miten joulu tulisi viettää.

Minä mummina halauasin, että jokainen saisi viettää jolua siten kuin haluaa ja omat lapset ovat itse sanoneet, että haluavat tulla meille ennenkuin olen ehtinyt kutsua.

Itse olisin nuorena lasteni kanssa halunnut viettää jolua ihan omassa rauhassa, mutta oma anoppini sanoi, että tulemmeko heille vai tulevatko he meille, joten omajoulu vaihtoehtoa ei ollut.

Me kolmen pienen lapsen kanssa ajoimme 1000 km joulunpyhien aikaan paikasta toiseen, väsyneinä kun takana oli pitkä rankka työsyksy ja talon remontti, joista olis pitänyt saada edes vähän elpyä, ja jokapaikassa lempeää syyllistämistä, että ettekös te tämän pidempään "halua" täällä olla. Sitten päätettiin lopettaa hullutus ja pitää joulua meillä kotona. Appivanhemmat eivät tulleet sen joulun jälkeen, kun pihasaunan suihkusta irtosi hana jouluaattona, vaan ovat siitä pitäen menneet aina tyttären perheen luo. Jos vaikka edellisjouluna soitettiin ja kysyttiin, että tulisittekos ensi jouluna meille, oli vastaus aina että muuten juu mutta kun tuo "Liisa" ehti just kysyä ensin...



Joulun vietto oman perheen kesken on kyllä mukavaa ja ennen muuta saa huilattua.

jos on tottunut monta kymmentä vuotta viettämään joulun kotonaan lasten läsnäollessa, onko ihme että vaatii vanhemmilta hieman totuttelua muutokseen???

joskus miehen kanssa huviksemme laskettu, keitä kaikkia meille pitäisi kutsua jouluna/äitienpäivänä/isänpäivänä/pääsiäisenä jne., jos haluaisimme, että kaikki saavat juhlia läheistensä kanssa. Lista on on loputon, mutta tässä alkua:



meidän oma perheemme, minun vanhempani, siskoni puolisoineen, mieheni vanhemmat, miehen sisko puolisoineen, siskoni puolison vanhemmat, siskoni puolison sisarukset puolisoineen ja lapsineen, siskoni puolison sisarusten puolisoiden vanhemmat sisaruksineen ja vanhempineen, minun vanhempieni sisarukset perheineen, mieheni vanhempien sisarukset perheineen, mieheni siskon puolison sisarukset perheineen, miehen siskon puolison sisarusten puolisoiden sisarukset vanhempineen ja perheineen jne. jne. jne.



Kaikkia ei siis vaan mitenkään voi miellyttää, eikä "koko suku" voi viettää juhlapyhiä yhdessä, vaikka hyvää tahtoa olisi miten.

T.Ohis