Miksi isovanhemmat odottavat vauvaperheen raahautuvan HEILLE jouluna??
Taas yhtä tappelua joulusta! Ei kiinnosta pätkääkään lähteä pikkuvauvan kanssa anoppilaan/omille vanhemmille, vaikka kuinka olis MEEEEIDÄN EKA LAPSENLAPSI! Mitä sitten,se on meidän eka lapsi.
Ilmotin perheemme viettävän joulunsa tästä lähin kotonaan,ja sarvet otsassa ja syyllistäminen on melkoista.
Teillä sama laulu?
Kommentit (131)
Olemme aina aiemmin viettäneet joulua sukkuloiden molempien vanhempiemme luona. Sisaruksemme ovat olleet siellä koko päivän, joten olemme olleet ne ainoat sukkuloijat, joille on vuoroin valitettu, miksi jo nyt lähdemme tai miksi vasta nyt saavumme...
Yleensä olemme olleet ensin minun vanhempieni luona ja sitten illasta miehen vanhempien luona. Nyt vain on alkanut tuntua, että miehen vanhempien luona emme ole niin tervetulleita. Aina kun olemme tulleet, ovat he ruokalevolla tai muuten vain puuhailemassa omiaan pitkän tovin. Koska kaikki ovat jo syöneet (he ennen meitä ja me vanhempieni luona), on yleensä puuhattu kahveja, mutta jostain syystä niitä ei saada tehtyä moneen tuntiin. Anoppi on jo monta vuotta valittanut, miten häntä ei enää joulun järkkääminen oikein innosta, kun on niin paljon puuhaa. Me emme ole syöneet anopin ja apen luona, niin olen tähän asti ajatellut, että miehen siskot saavat ottaa tästä onkeensa, kun siellä kuitenkin kaikki joulupyhät viettävät (me aattoillan ja joulupäivän), mutta esim. viime jouluna vein kakun. JOtenkin siitäkin jäi vähän paha mieli, kun anoppi sanoi, että makeaa on ihan liikaa (vaikka olin kertonut etukäteen tekeväni glögikakun) ja jatkoi sitä huokailua, ettei jaksaisi joulua järjestää.
Ajattelin sitten, että tänä vuonna joulu voidaan viettää meillä ja aloin kutsua ihmisiä, mutta anoppilasta välteltiin aihetta, ilmeisesti miehen siskot ovat suunnitelleet jotain muuta. Toinen sanoi suoraan, että heillä on muuta menoa, toinen vain hymisteli, että saattavat piipahtaa. On vähän sellainen olo, että emme tosiaan ole tervetulleita heidän kanssaan joulua viettämään.
Miehen siskoilla on muutenkin tapana omia vanhempansa, koska kummankaan puolison vanhemmat eivät ole enää elossa. Esim. yhtenä äitienpäivänä siskot veivät anopin ulos syömään mutta eivät muistaneet ilmoittaa meille. Me sitten seisoimme hölmöinä anoppilan oven takana eikä kukaan vastannut (olin edellisenä päivänä anopin kanssa sopinut, että tulemme, mutta siskot olivat yllättäneet anopin ja apen tällä lounaalla).
Tekisi mieli nyt vain sanoa, että viettäköön joulunsa ihan missä tahansa, me pysymme kotona, mutta en toisaalta halua saattaa appea ja anoppia ikävään välikäteen saatikka riidellä siitä, kuka näkee ketäkin jouluna. No, kai se tästä selviää, että miten sitä joulua oikein vietetään. Kurjaa vain pitää nyt omaakin puolta suvustani vähän epätietoisuudessa, kun odotellaan, koska siellä anoppilassa saadaan asiat päätettyä.
että anoppi ja appiukko tulevat meille jouluna.Lapsetkin heitä kaipaavat jouluksi meille.Oma äitini on kuollut eikä isäni ole pätkääkään kiinnostunut joten ihanaa kun lapsillamme on edes yhdet isovanhemmat ja me aikuisetkin toki haluamme lähimpiemme kanssa juhlia joulua. Arkena saadaan sitten olla oman porukan kesken.
kun pääsi valmiiseen joulupöytään, eikä odotettu yhtään mitään, vaan mun äiti halus meille sen joulun rakentaa. Tein mä jotain jälkiruokaa sitten kyllä viemisiksi. Kotona ei tarvinnut stressata mistään. Pienen pöytäkuusen koristelin. Oli todella helpotus alle 3-kuisen koliikkivauvan kanssa. Kutsuttiin myös äidin kanssa yhteistuumin miehen äiti mukaan. Yksi isoisäkin lapselta löytyy, siellä käytiin aatonaattona. Meillä kun oli eroperhe ja äiti yh, niin käytiin tietyn iän jälkeen sitten perinteisesti aatonaattona isällä, pienempänä toki oltiin joka toinen aatto.
1-vuotiaan kanssa mentiin myös mummolaan, molemmat isoäidit taas mukana. Saa nyt nähdä, että miten tänä vuonna. Nyt meillä on kotonakin enemmän tilaa, että voi olla, että ollaan meilläkin. Kummankin äidit tietysti sitten kutsutaan, isäni on ihan tyytyväinen siihen aatonaattoon ja on mieluummin vain ihan tutussa seurassa.
Puusauna ja valmis ruokapöytä, mikä sen parempaa:)
Iltapäivällä käymme miehen vanhempien luona, alkuillasta minun vanhemmillani. TÄmä on meille hyvä järjestäly, koska matkaa ei ole kovin paljon.
Pakko tosin sanoa, että mikään ei ole ärsyttävämpää jouluna kuin hoputtaminen ja kysely, "joko ootte tulossa? Joko? Joko?". Vaikka ei oltasi edes lähellä ennalta sovittua aikaa.
Parhaimpina jouluaattoine miehen isä on tullut käymään jo aamulla ja kysellyt, joko olemme tulossa heille. Viime jouluna raivostuin kun ei saatu rauhassa saunoa. Käymme siiskotona aamusaunassa ja tonttu käy sillä aikaa.
Tulevana jouluna taian laittaa puhelimen äänettömälle ja kertoa etukäteen useaan kertaan että aatton aamupäivä pyhitetään rauhassa omalle perheelle omassa kodissa. ;)
sellaisinaan käy keliakiasta tai diabeteksesta kärsiville... Niissä kun on viljoja ja sokeria.
mutta diabeetikko voi syödä sitä, mitä muutkin. On vanhentunut käsitys,ettei saisi syödä sokeria. Itse asiassa rasva on pahempi kuin sokeri. Sokerittomissa tuotteissa on usein enemmän rasvaa kuin tavallisissa. Diabeetikko voi syödä pari jouluorttua, piparia ym.
44, ei ne perinteiset joululeivonnaisetsellaisinaan käy keliakiasta tai diabeteksesta kärsiville... Niissä kun on viljoja ja sokeria.
Diabeetikolle käy, mutta ei varmaan keliaakikolle, mulle ei vaan tullu leivonnaiset edes mieleen kun meidän joulupöytään ne ei kuulu.
-Joulupöydässä on vain kinkkua ja perunaa, koska appiukko ei syö mitään outoa niin virallinen myötäilyhymistely on että "no kinkkuhan se tärkein on, ei sitä muuta kaipaa". No eipä.
-Anoppilassa ei anneta lahjoja. Naureskellaan kattavasti aikuisten lapsellisuudelle antaa toisilleen lahjoja.
-Joulukuusta ei ole, koska sekin on turha.
-Kynttilöitä ei saa polttaa koska talo palaa.
-Ainoat keskustelunaiheet kuten kaikkina muinakin vuodenaikona ovat kuolleiden lapsuudekylän asukkaiden muistelu ja muiden ihmisten valintojen arvostelu.Niin ja esim meillehän he eivät voi tulla, koska "kyllä sitä nyt jokainen joulun haluaa olla kotonaan", sanoi appi.
Eli ymmärrän hyvin niitä joille joulu on stressiä. Meidänkin on pakko noudattaa jouluperinnettä, siis sitä joka on pilkulleen anopin ja appiukon oman elämän mallinen, ja sitähän ei voi muuttaa...
Olen viettänyt siellä yhden joulun ja toiste en mene. Ei ollut mitään jouluruokia vaan länsirannikon salaattia (en syö kalaa enkä äyriäisiä), sienipasteijoita, kilpikonnalientä ym. kummajaisia. Okei, chateaubriand oli hyvää. Jälkkäriksi juustoja. Ei ollut mitään makeaa, ei torttuja, ei pipareita. Eikä konvehteja tai muutakaan suklaata. Niitä ei kuulemma tarvittu, kun ei ollut lapsia. Kuka aikuinen nyt suklaata tai muuta makeaa söisi! Sen sijaan punkkua oli korillinen ja glögiä varmaan saavillinen.
Anoppi kutsui monesti uudelleen ja ihmetteli, kun ei tulla. Tuo joulu tulee joka joulun aikaan aina uudelleen mieleen. Tänä jouluna siitä tulee kuluneeksi 27v ja mieheni ihmettelee, miten jaksan muistella sitä edelleen. Se oli todella traumaattinen kokemus; ensimmäinen joulu muualla kuin lapsuudenkodissa. Jos välimatka olisi ollut lyhyempi, olisin vaihtanut paikkaa kesken aaton.
- Vietämme joulut omassa kodissa, eikä meilläkään aikuiset saa lahjoja. Minustakin se on naurettavaa.
- Meilläkään ei polteta kynttilöitä, koska talo palaa. En ota mitään riskejä.
Miehen suvun perinteinen joulunviettopaikka oli miehen sedän luona. Ensinnäkin meidän piti ajaa 1200 km paahtavassa helteessä ja auringonpaisteessa. Sen jälkeen kokoonnuttiin juhlimaan joulua em. sedän taloon, joka oli lähinnä hökkeli. Kylppärit remontoitu viimeksi 60- tai 70-luvulla, limainen palasaipppuan kanttu, nuhjuista ja tunkkaista kaikkialla, sekä lauma isoja koiria kiertelemässä juhlahuoneessa ympäri ruokapöytää. Kaiken lisäksi juhlat alkoivat vasta myöhään illalla ja perinteiden mukaisesti lahjat jaettiin puolen yön jälkeen. En myöskään vielä puhunut maan kieltä, suurin osa porukasta tuntemattomia ja kielimuurin takia vieraat lähinnä vain mulkaisivat ja jättivät täysin ulkopuolelle.
Vastasyntyneen kanssa koin tämän joulunvieton niin uuvuttavana, että päätimme miehen kanssa yhteisymmärryksessä, että nyt oli aika uusille perinteille. Seuraavana jouluna miehen lapsuuden perhe tuli viettämään joulua meidän luokse ja joulusta tuli aivan ihana.
P.S Miehen setä ei ollut vähävarainen, joka selittäisi asuinolosuhteet. Setä on varakas, työelämässä hyvin menestynyt ja esim. omistaa kiinteistöjä eri maissa. Jostain syystä hän vain viihtyy varsin boheemeissa ja alkeellisissa olosuhteissa, mitkä taas mulle teki tiukkaa pienen vauvan kanssa.
huvittaa aina lukea miten hankalaa joku joulunviettokin voi olla, kun on vauva, ei sen vauvan kanssa olo nyt niin kamalan kummallista ole.
mulle ja miehelleni 1 päivä 365:stä. Ei mulla ole mitään mielenkiintoa taistella vanhusten kanssa, joilla on muutenkin jo vähän tylsää. Me voidaan tehdä perheen kanssa joka ikinen muu päivä mitä halutaan... Ennenkuin lapset syntyivät, molemmat viettivät aaton vanhemmillaan ja joulupäivän yhdessä vuorovuosin jomman kumman vanhemmilla, nyt vuorovuosin lasten kanssa miehen tai mun isovanhemmilla.
Annetaan joulu niille, joille se on tärkeä ja yksinäinen ilman sinua.
Anoppi on joskus kutsunut joulun viettoon. mutta hän inhoaa ruoanlaittoa, se on pakollinen paha. Haluaa tehdä halpaa ja helppoa.
Minusta taas ruoka on tärkeintä. Hyvä ruoka.
En uskalla ottaa kutsua vastaan, koska olisi pitkä matka ajaa takaisin, jos anopille tulisi marttyyrikohtaus tai itkukohtaus tai kiukuttelukohtaus. Ainakin jos alkoholia ottaa, niin todennäköisesti tulisi.
Menisin ilomielin joulun viettoon, jos mummo ja vaari rakastaisivat tarjota lapsenlapsille hyvää ruokaa. Mutta kun se on välttämätön paha ja lapset ja lapsenlapset kutsutaan varmaan kun ehkä niin kuuluu?
...toka lapsi oli syntynyt. Yhden kanssa vielä jaksaa tulla, mutta kaks... Ja nyt KOLME! :D
Perustelin, että kivempi, kun ei tartte raahata mustia säkkejä, joissa on kasa avattuja lahjoja.
Ja sitäpaitsi lasten on kiva nähdä molemmat isovanhemmat jouluna eikä vaan toiset. Mitään perheestä perheeseen aamuseittemästä iltakahdeksaan vierailuja en tod! suostu tekemään pienen vauvan ja uhmiksen kanssa!
Ruoka on nyyttärimeiningillä, niin että me ostetaan se iso kinkku ja jokainen sukulainen joka tulee meille tuo jotain siihen kyytipojaksi.
-Joulupöydässä on vain kinkkua ja perunaa, koska appiukko ei syö mitään outoa niin virallinen myötäilyhymistely on että "no kinkkuhan se tärkein on, ei sitä muuta kaipaa". No eipä.
-Anoppilassa ei anneta lahjoja. Naureskellaan kattavasti aikuisten lapsellisuudelle antaa toisilleen lahjoja.
-Joulukuusta ei ole, koska sekin on turha.
-Kynttilöitä ei saa polttaa koska talo palaa.
-Ainoat keskustelunaiheet kuten kaikkina muinakin vuodenaikona ovat kuolleiden lapsuudekylän asukkaiden muistelu ja muiden ihmisten valintojen arvostelu.Niin ja esim meillehän he eivät voi tulla, koska "kyllä sitä nyt jokainen joulun haluaa olla kotonaan", sanoi appi.
Eli ymmärrän hyvin niitä joille joulu on stressiä. Meidänkin on pakko noudattaa jouluperinnettä, siis sitä joka on pilkulleen anopin ja appiukon oman elämän mallinen, ja sitähän ei voi muuttaa...
Olen viettänyt siellä yhden joulun ja toiste en mene. Ei ollut mitään jouluruokia vaan länsirannikon salaattia (en syö kalaa enkä äyriäisiä), sienipasteijoita, kilpikonnalientä ym. kummajaisia. Okei, chateaubriand oli hyvää. Jälkkäriksi juustoja. Ei ollut mitään makeaa, ei torttuja, ei pipareita. Eikä konvehteja tai muutakaan suklaata. Niitä ei kuulemma tarvittu, kun ei ollut lapsia. Kuka aikuinen nyt suklaata tai muuta makeaa söisi! Sen sijaan punkkua oli korillinen ja glögiä varmaan saavillinen.
Anoppi kutsui monesti uudelleen ja ihmetteli, kun ei tulla. Tuo joulu tulee joka joulun aikaan aina uudelleen mieleen. Tänä jouluna siitä tulee kuluneeksi 27v ja mieheni ihmettelee, miten jaksan muistella sitä edelleen. Se oli todella traumaattinen kokemus; ensimmäinen joulu muualla kuin lapsuudenkodissa. Jos välimatka olisi ollut lyhyempi, olisin vaihtanut paikkaa kesken aaton.
- Vietämme joulut omassa kodissa, eikä meilläkään aikuiset saa lahjoja. Minustakin se on naurettavaa.
- Meilläkään ei polteta kynttilöitä, koska talo palaa. En ota mitään riskejä.
Jos et, niin sitten tässä oli kyseessä "helmiä sioille"-joulunvietto. :D
Minkä osan tässä yhtälössä pitäisi olla stressaavaa???
Mut me ollaankin ilmoitettu että jos joulu on ns. lyhyt, niin ei tulla. Tervetuloa meille!
Minä ja mieheni haluamme viettää omanlaisemme joulun. Emme halua viettää joulua autossa ajellen mummoloiden välillä. Me haluamme rakentaa joulun kotiin, koristella kuusen, paistaa kinkun. Nauttia lastemme kanssa meidän joulusta. Me emme anna meidän ihania jouluja kenellekään, meidän perheellä on oikeus nauttia niistä!
Meillä oli sama juttu aluksi kun päätettiin viettää joulut omassa kodissa.
Ei haluttu lähteä vauvan kanssa isovanhempien luokse joulunviettoon (nukkumaan ahtaan työhuoneen lattialle).
Matkoihin sinne menee 6-7 tuntia suuntaansa, joten ne on rankkoja reissuja lasten kanssa.
Pyydettiin kyllä isovanhempia meille jouluksi. Vastasivat naamat pitkällä, että 'ei haluta lähteä jouluksi tien päälle ..ja muutenkin jouluna on kivempi olla kotona'.
Niinpä niin. Meidän vaan olisi pitänyt siihen taipua.
Kompromissina käydään mummolassa pari viikkoa ennen joulua kyläilemässä.
että viettäkää joulunne missä lystäätte. Kotiinne teillä ei ole jouluna tulemista kun pitää mennä esikoisen perheeseen, ettei miniä saa hepulia.
Kukahan tässä on itsekäs?
kauhuissani, että mitähän tästä tulee jos esikoisen tyttöystävä on yhtä jäärä kuin ap.
Nykyään meillä käy kaikki lapset tyttö-ja poikaystävineen jouluna. Esikoisesta on tulossa isä ensi keväänä.
Meneekö tämä tosiaan sitten sellaiseksi väännöksi, että jos me jatkamme kotijoulun viettoa niin olemme itsekkäitä jos emme mene esikoisen luo viettämään joulua kun heillä on vauva. Kun minä haluaisin silti laittaa sitä joulua näille kolmelle nuoremmallekin lapselle, enkä raskisi jättää heitä viettämään joulua omissa kodeissaan kun meillä on ollut perinteenä viettää isoa joulua yhdessä.
Isovanhemmille tulee kyllä ongelmia jos heidän odotetaan lähtevän vain yhden lapsen perheeseen joulun viettoon ja muut lapset saavat viettää sen joulun sitten miten haluavat.
Eikö se ole ap. hiukan itsekästä?
Sinä tykkäät laittaa joulua perheellesi, joka ilmeisesti koostuu aikuisista lapsista ja heidän kumppaneistaan. Näillä kumppaneillakin taitaa olla vanhemmat? Onko sinun etuoikeus saada kaikki lapset puolisoineen ja lapsineen teille, mitenkäs ne puolisoiden vanhemmat...?
Ja se ei ole itsekästä, että sinä et halua kutsuttaessa lähteä lapsesi perheeseen joulunviettoon. Itsekästä on se, jos sinä vedät herneet nenään siitä, että joku lapsistasi joskus päättää viettää joulua omassa kodissaan, eikä haluakaan lähteä sun täydelliseen jouluun.
Missä kohtaa sanoin, että teidän pitää mennä esikoisen luo jouluksi ja kieltää aikuisia lapsia tulemasta teille? Käsitääkseni sanoin, että on itsekästä jos loukkaannut siitä, että esikoinen perheineen ei halua tulla teille.
että viettäkää joulunne missä lystäätte. Kotiinne teillä ei ole jouluna tulemista kun pitää mennä esikoisen perheeseen, ettei miniä saa hepulia.
Kukahan tässä on itsekäs?
kauhuissani, että mitähän tästä tulee jos esikoisen tyttöystävä on yhtä jäärä kuin ap.
Nykyään meillä käy kaikki lapset tyttö-ja poikaystävineen jouluna. Esikoisesta on tulossa isä ensi keväänä.
Meneekö tämä tosiaan sitten sellaiseksi väännöksi, että jos me jatkamme kotijoulun viettoa niin olemme itsekkäitä jos emme mene esikoisen luo viettämään joulua kun heillä on vauva. Kun minä haluaisin silti laittaa sitä joulua näille kolmelle nuoremmallekin lapselle, enkä raskisi jättää heitä viettämään joulua omissa kodeissaan kun meillä on ollut perinteenä viettää isoa joulua yhdessä.
Isovanhemmille tulee kyllä ongelmia jos heidän odotetaan lähtevän vain yhden lapsen perheeseen joulun viettoon ja muut lapset saavat viettää sen joulun sitten miten haluavat.
Eikö se ole ap. hiukan itsekästä?
Sinä tykkäät laittaa joulua perheellesi, joka ilmeisesti koostuu aikuisista lapsista ja heidän kumppaneistaan. Näillä kumppaneillakin taitaa olla vanhemmat? Onko sinun etuoikeus saada kaikki lapset puolisoineen ja lapsineen teille, mitenkäs ne puolisoiden vanhemmat...?
Ja se ei ole itsekästä, että sinä et halua kutsuttaessa lähteä lapsesi perheeseen joulunviettoon. Itsekästä on se, jos sinä vedät herneet nenään siitä, että joku lapsistasi joskus päättää viettää joulua omassa kodissaan, eikä haluakaan lähteä sun täydelliseen jouluun.
että loukkaantuisin jos esikoinen perheineen ei tule meille. Mietin vain, että miten muut lapset suhtautuu jos miniä päättää, että isovanhemmat nyt tulee heille kun heillä on vauva. Muut sisarukset saa viettää joulun missä lystää.
Sinä itse tulkitsit tämän nyt ihan omien sumeiden raivopäälasiesi lävitse.
Jos muut lapset haluavat tulla kotiinsa joulunviettoon, ollaan hankalassa tilanteessa jos miniänä on ap.n tyylinen nainen, että sinne vain joulunviettoon kun he eivät halua matkustaa.
Miksi vauvaperhe ei voi viettää joulua keskenään ja antaa muiden sisarusten mennä viettämään joulua kotiinsa. Miksi sekoittaa kaikkien sisarusten joulu.
Kuten joku kirjoittikin tuolla.Ensin ei haluta mummolaan, sitten vingutaan kun joudutaan viettämään joulu keskenään omalla porukalla kun mummo ja pappa ei tullutkaan kun halusi viettää joulun omassa kodissaan muun perheen kanssa.
Hassuinta tosiaan oli vielä se, että ap vaatii, että isovanhemmat heille ja muut sukulaiset viettäkööt hänen puolesta joulunsa missä vitussa lystää. Ja lisäksi muiden pitää tuoda vielä jouluruoat hänelle kun häntä ei vittu kiinnosta joulua laittaa.
Missä kohtaa sanoin, että teidän pitää mennä esikoisen luo jouluksi ja kieltää aikuisia lapsia tulemasta teille? Käsitääkseni sanoin, että on itsekästä jos loukkaannut siitä, että esikoinen perheineen ei halua tulla teille.
että viettäkää joulunne missä lystäätte. Kotiinne teillä ei ole jouluna tulemista kun pitää mennä esikoisen perheeseen, ettei miniä saa hepulia.
Kukahan tässä on itsekäs?
kauhuissani, että mitähän tästä tulee jos esikoisen tyttöystävä on yhtä jäärä kuin ap.
Nykyään meillä käy kaikki lapset tyttö-ja poikaystävineen jouluna. Esikoisesta on tulossa isä ensi keväänä.
Meneekö tämä tosiaan sitten sellaiseksi väännöksi, että jos me jatkamme kotijoulun viettoa niin olemme itsekkäitä jos emme mene esikoisen luo viettämään joulua kun heillä on vauva. Kun minä haluaisin silti laittaa sitä joulua näille kolmelle nuoremmallekin lapselle, enkä raskisi jättää heitä viettämään joulua omissa kodeissaan kun meillä on ollut perinteenä viettää isoa joulua yhdessä.
Isovanhemmille tulee kyllä ongelmia jos heidän odotetaan lähtevän vain yhden lapsen perheeseen joulun viettoon ja muut lapset saavat viettää sen joulun sitten miten haluavat.
Eikö se ole ap. hiukan itsekästä?
Sinä tykkäät laittaa joulua perheellesi, joka ilmeisesti koostuu aikuisista lapsista ja heidän kumppaneistaan. Näillä kumppaneillakin taitaa olla vanhemmat? Onko sinun etuoikeus saada kaikki lapset puolisoineen ja lapsineen teille, mitenkäs ne puolisoiden vanhemmat...?
Ja se ei ole itsekästä, että sinä et halua kutsuttaessa lähteä lapsesi perheeseen joulunviettoon. Itsekästä on se, jos sinä vedät herneet nenään siitä, että joku lapsistasi joskus päättää viettää joulua omassa kodissaan, eikä haluakaan lähteä sun täydelliseen jouluun.
Kyllä mä tiedän, että mun vanhemmat kuolee ennen pitkää. Siltikään en halua heidän kanssaan (heillä) joulua viettää. En viettäisi heillä tulevaa joulua, vaikka tietäisin etukäteen, että kuolevat 27.12. Me tapaamme usein ja he ovat meille aina muulloin tervetulleita, mutta eivät 24.12.