Jos kotona hoidetuilla ja päivähoidossa hoidetuilla on selkeä ero

Kyselee ap yrittäen nostaa aihetta

Kyllä näiti seuranta tutkimuksia on tehty sekä USAssa että Englannissa, varsin suurin otoksin ja eroja varhain ryhmähoidossa aloittavien lasten ja kotihoidossa olleiden ollaan todettu luotettavin mittarein.Sosiaaliset taidot, tunteiden hallinta olivat parempia mm. kotonahoidetuilla.Ei tarvitse kuin vähän aihetta googlata jos englanninkielen taitoinen niin kyllä näitä tutkimuksia löytyy. Tätä Keltikangas-Järvinenkin jo pitkään toitottanut!

mutta siinähän se sitten jo tasaantuu ja kaikki on samalla viivalla. Sitten se on itsestä kiinni se menestys

ja huomattiin, että päiväkotilapsilla menee paremmin. Sitten huomasivat, että siinä päiväkodissa oli koko ajan 1 hoitaja 3 lasta kohti ja että ne kotihoidetut olivat epämääräisiä alimman sosiaaliluokan mielenterveyspotilaita.

Ensin pitäisi pystyä minimoimaan taustoista johtuvat erot.

Tämä tutkimus sisältää paljon virheellisiä tulkintoja ja onkin siksi omaa luokkaansa koska ainoa tutkimus joka väittää moista, siksi sitä jatkuvasti raahataan esille koska muita sen päätelmiä tukevia tutkimuksia ei ole saatavilla.

ja sen yhteydessä kerättävästä tiedosta. Sitä tietoa tullaan käyttämään nimenomaan tämäntapaisiin tutkimuksiin eli saadaan nuoren täyttämä lomake esim. tupakoinnista, koulumenestyksestä jne. ja henkilötunnuksella saadaan selville, onko ollut kunnallisessa päivähoidossa / perhe saanut yksityisen hoidon tukea ja koulusta saadaan todistuksen numerot. Niitä sitten yhdistetään.

Sinänsä ihmettelen omaan kokemukseemme perustuen, sillä omat lapsemme (2- ja 3-vuotiaina päiväkotiin menneinä) ovat saaneet kaikilta opettajilta kehuja siitä, että ovat poikkeuksellisen hyvin toiset huomioon ottavia. Samaa palautetta on tullut lasten kavereiden vanhemmilta ja harrastustoiminnasta, hyväkäytöksisiksi kehutaan. Kavereita lapsilla riittää laidasta laitaan.



Esimerkiksi poikani luokan pahin kiusaaja taas on täysin kotona hoidettu poika, ja tiedän muitakin kotona hoidettuja, joiden sosiaaliset kyvyt ovat luokkaa nyrkki ja solvaus.



Yksittäistapauksia, tiedän, mutta olisipa todella kiva saada jotain faktaakin.

Muistelen tässä vain omia teinivuosiani. Olin ns. hyvä oppilas, mutta kyllä silti tuli alkoholiakin maistettua ja tupakointiakin kokeiltua. Sen verran fiksu olin, että missään kyselyissä en tietenkään tästä mitään kertonut. Enkä usko, että moni muukaan niin teki.

Koulumenestystä toki voidaan verrata, ja veikkaanpa, että tuo tulos tulee näyttämään korrelaationa siltä, että päivähoito lisää koulumenestystä - siitä yksinkertaisesta syystä, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat enemmän päivähoidossa. Ja vanhempien korkea koulutustaso korreloi erittäin vahvasti lasten koulumenetyksen kanssa.

ja sen yhteydessä kerättävästä tiedosta. Sitä tietoa tullaan käyttämään nimenomaan tämäntapaisiin tutkimuksiin eli saadaan nuoren täyttämä lomake esim. tupakoinnista, koulumenestyksestä jne. ja henkilötunnuksella saadaan selville, onko ollut kunnallisessa päivähoidossa / perhe saanut yksityisen hoidon tukea ja koulusta saadaan todistuksen numerot. Niitä sitten yhdistetään.

Sinänsä ihmettelen omaan kokemukseemme perustuen, sillä omat lapsemme (2- ja 3-vuotiaina päiväkotiin menneinä) ovat saaneet kaikilta opettajilta kehuja siitä, että ovat poikkeuksellisen hyvin toiset huomioon ottavia. Samaa palautetta on tullut lasten kavereiden vanhemmilta ja harrastustoiminnasta, hyväkäytöksisiksi kehutaan. Kavereita lapsilla riittää laidasta laitaan.

Esimerkiksi poikani luokan pahin kiusaaja taas on täysin kotona hoidettu poika, ja tiedän muitakin kotona hoidettuja, joiden sosiaaliset kyvyt ovat luokkaa nyrkki ja solvaus.

Yksittäistapauksia, tiedän, mutta olisipa todella kiva saada jotain faktaakin.

Jokainen lapsi ei kärsi eikä samalla tavalla mutta tutkimukset osoittavat selkeästi että RISKI häiriöille on lapsen kohdalla suurempi jos on aloittanut päivittäisen pitkän (35t viikossa),päiväkodissa.(Unicefin tieto).

enemmän kuin päivähoitohistoria, lasten käytökseen vaikuttaa perheen yleinene tilanne: vanhempien koulutustaso ja ammatti (etenkin äidin), työssäkäynti/ työttömyys/ syrjäytyminen, kasvastukselliset näkemykset ja yleineen suhtautuminen esimerkiksi koulunkäyntiin.

enemmän kuin päivähoitohistoria, lasten käytökseen vaikuttaa perheen yleinene tilanne: vanhempien koulutustaso ja ammatti (etenkin äidin), työssäkäynti/ työttömyys/ syrjäytyminen, kasvastukselliset näkemykset ja yleineen suhtautuminen esimerkiksi koulunkäyntiin.

Miten äidin ammatti vaikuttaa koulunkäyntiin? Mietin, kun olen pitkään ollut kotiäitinä, niin vaikuttaako tämä sitten myönteisesti vai kielteisesti? No onhan meitäkin moneen junaan, osalla on kutsumus (kuten itselläni), osa on vasten tahtoaan ja kärsien kotona.

Muistelen tässä vain omia teinivuosiani. Olin ns. hyvä oppilas, mutta kyllä silti tuli alkoholiakin maistettua ja tupakointiakin kokeiltua. Sen verran fiksu olin, että missään kyselyissä en tietenkään tästä mitään kertonut. Enkä usko, että moni muukaan niin teki. Koulumenestystä toki voidaan verrata, ja veikkaanpa, että tuo tulos tulee näyttämään korrelaationa siltä, että päivähoito lisää koulumenestystä - siitä yksinkertaisesta syystä, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat enemmän päivähoidossa. Ja vanhempien korkea koulutustaso korreloi erittäin vahvasti lasten koulumenetyksen kanssa.

ja sen yhteydessä kerättävästä tiedosta. Sitä tietoa tullaan käyttämään nimenomaan tämäntapaisiin tutkimuksiin eli saadaan nuoren täyttämä lomake esim. tupakoinnista, koulumenestyksestä jne. ja henkilötunnuksella saadaan selville, onko ollut kunnallisessa päivähoidossa / perhe saanut yksityisen hoidon tukea ja koulusta saadaan todistuksen numerot. Niitä sitten yhdistetään.

Olen itse akateeminen kotiäiti ja lapset hoidettu vain kotona, mutta silti ne pahukset menestyvät huomattavasti tarhattuja lapsia paremmin. Minkä tilaston mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat päivähoidossa suhteessa enemmän kuin alhaisen koulutustason vanhempien lapset?

enemmän kuin päivähoitohistoria, lasten käytökseen vaikuttaa perheen yleinene tilanne: vanhempien koulutustaso ja ammatti (etenkin äidin), työssäkäynti/ työttömyys/ syrjäytyminen, kasvastukselliset näkemykset ja yleineen suhtautuminen esimerkiksi koulunkäyntiin.

Tutkimukset osoittavat että häiriöt liittyvät äiti-lapsisuhteen jatkuvuuteen ja toimivuuteen sekä jos lapsi hoidossa hoitaja-lapsi-äitisuhteen toimivuuteen ja sensitiivisyyteen, kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana.Äidin ammatilla ei tässä ole mitään merkitystä.

Sinänsä ihmettelen omaan kokemukseemme perustuen, sillä omat lapsemme (2- ja 3-vuotiaina päiväkotiin menneinä) ovat saaneet kaikilta opettajilta kehuja siitä, että ovat poikkeuksellisen hyvin toiset huomioon ottavia. Samaa palautetta on tullut lasten kavereiden vanhemmilta ja harrastustoiminnasta, hyväkäytöksisiksi kehutaan. Kavereita lapsilla riittää laidasta laitaan. Esimerkiksi poikani luokan pahin kiusaaja taas on täysin kotona hoidettu poika, ja tiedän muitakin kotona hoidettuja, joiden sosiaaliset kyvyt ovat luokkaa nyrkki ja solvaus. Yksittäistapauksia, tiedän, mutta olisipa todella kiva saada jotain faktaakin.

Tästä tehtiin Jyväskylän yliopistossa pari vuotta sitten tutkimus. Koulussa tarhalapset käyttävät herkemmin nyrkkejä ja ottavat haluamansa, koska tottuneet tähän tapaan jo päiväkodissa. Kotona hoidetut yrittävät selvittää asiat keskustelematta. Sitä taas päiväkodissa hoidetut lapset eivät hallitse lainkaan, koska he ovat oppineet, että puhetta ei kuule kukaan, on pakko huutaa.

Joten tutkimustulokset eivät vastaa mututuntumaasi.

"Tilastojen mukaan myös lapsen äidin koulutustausta vaikuttaa päivähoitoratkaisuihin. Mitä parempi koulutus lapsen äidillä on, sitä useammin lapset ovat päivähoidossa. Stakesin selvityksen mukaan kotihoidon tukea saavien perheiden sosiaalinen asema on matalin: äidin koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi, vanhemmissa on vähemmän toimihenkilöammattien edustajia ja perheen käytettävissä olevat tulot ovat muita pienemmät."

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_160_2003_p.shtml

Muistelen tässä vain omia teinivuosiani. Olin ns. hyvä oppilas, mutta kyllä silti tuli alkoholiakin maistettua ja tupakointiakin kokeiltua. Sen verran fiksu olin, että missään kyselyissä en tietenkään tästä mitään kertonut. Enkä usko, että moni muukaan niin teki. Koulumenestystä toki voidaan verrata, ja veikkaanpa, että tuo tulos tulee näyttämään korrelaationa siltä, että päivähoito lisää koulumenestystä - siitä yksinkertaisesta syystä, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat enemmän päivähoidossa. Ja vanhempien korkea koulutustaso korreloi erittäin vahvasti lasten koulumenetyksen kanssa.

ja sen yhteydessä kerättävästä tiedosta. Sitä tietoa tullaan käyttämään nimenomaan tämäntapaisiin tutkimuksiin eli saadaan nuoren täyttämä lomake esim. tupakoinnista, koulumenestyksestä jne. ja henkilötunnuksella saadaan selville, onko ollut kunnallisessa päivähoidossa / perhe saanut yksityisen hoidon tukea ja koulusta saadaan todistuksen numerot. Niitä sitten yhdistetään.

Olen itse akateeminen kotiäiti ja lapset hoidettu vain kotona, mutta silti ne pahukset menestyvät huomattavasti tarhattuja lapsia paremmin. Minkä tilaston mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat päivähoidossa suhteessa enemmän kuin alhaisen koulutustason vanhempien lapset?

Sinänsä ihmettelen omaan kokemukseemme perustuen, sillä omat lapsemme (2- ja 3-vuotiaina päiväkotiin menneinä) ovat saaneet kaikilta opettajilta kehuja siitä, että ovat poikkeuksellisen hyvin toiset huomioon ottavia. Samaa palautetta on tullut lasten kavereiden vanhemmilta ja harrastustoiminnasta, hyväkäytöksisiksi kehutaan. Kavereita lapsilla riittää laidasta laitaan. Esimerkiksi poikani luokan pahin kiusaaja taas on täysin kotona hoidettu poika, ja tiedän muitakin kotona hoidettuja, joiden sosiaaliset kyvyt ovat luokkaa nyrkki ja solvaus. Yksittäistapauksia, tiedän, mutta olisipa todella kiva saada jotain faktaakin.

Tästä tehtiin Jyväskylän yliopistossa pari vuotta sitten tutkimus. Koulussa tarhalapset käyttävät herkemmin nyrkkejä ja ottavat haluamansa, koska tottuneet tähän tapaan jo päiväkodissa. Kotona hoidetut yrittävät selvittää asiat keskustelematta. Sitä taas päiväkodissa hoidetut lapset eivät hallitse lainkaan, koska he ovat oppineet, että puhetta ei kuule kukaan, on pakko huutaa.

Joten tutkimustulokset eivät vastaa mututuntumaasi.

Tätä samaa kertovat tutkimukset sekä USAssa että Englannissa. Ehkä olisi aika uskoa että riskit häiriökäyttäytymiselle ovat suurempia kun lapsi aloittaa hoidon varhain päiväkodissa.

"päiväkodissa hoidetut lapset eivät hallitse _lainkaan_"? Hieman epäilen, eiköhän kyse ole korrelaatiosta tässäkin tapauksessa. Sanavalinnoissa ja yleistyksissä olisi syytä olla tarkkana täälläkin.

Sinänsä ihmettelen omaan kokemukseemme perustuen, sillä omat lapsemme (2- ja 3-vuotiaina päiväkotiin menneinä) ovat saaneet kaikilta opettajilta kehuja siitä, että ovat poikkeuksellisen hyvin toiset huomioon ottavia. Samaa palautetta on tullut lasten kavereiden vanhemmilta ja harrastustoiminnasta, hyväkäytöksisiksi kehutaan. Kavereita lapsilla riittää laidasta laitaan. Esimerkiksi poikani luokan pahin kiusaaja taas on täysin kotona hoidettu poika, ja tiedän muitakin kotona hoidettuja, joiden sosiaaliset kyvyt ovat luokkaa nyrkki ja solvaus. Yksittäistapauksia, tiedän, mutta olisipa todella kiva saada jotain faktaakin.

Tästä tehtiin Jyväskylän yliopistossa pari vuotta sitten tutkimus. Koulussa tarhalapset käyttävät herkemmin nyrkkejä ja ottavat haluamansa, koska tottuneet tähän tapaan jo päiväkodissa. Kotona hoidetut yrittävät selvittää asiat keskustelematta. Sitä taas päiväkodissa hoidetut lapset eivät hallitse lainkaan, koska he ovat oppineet, että puhetta ei kuule kukaan, on pakko huutaa.

Joten tutkimustulokset eivät vastaa mututuntumaasi.

että korkeasti koulutettujen äitien lapset ovat enemmän päivähoidossa kuin kouluttamattomien. Ja ihan Stakes on asiaa tutkinut tilastollisin menetelmin.

"Tilastojen mukaan myös lapsen äidin koulutustausta vaikuttaa päivähoitoratkaisuihin. Mitä parempi koulutus lapsen äidillä on, sitä useammin lapset ovat päivähoidossa. Stakesin selvityksen mukaan kotihoidon tukea saavien perheiden sosiaalinen asema on matalin: äidin koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi, vanhemmissa on vähemmän toimihenkilöammattien edustajia ja perheen käytettävissä olevat tulot ovat muita pienemmät." <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_160_2003_p.shtml" alt="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_160_2003_p.shtml">http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_160_2003_p.shtml</a&gt;

Muistelen tässä vain omia teinivuosiani. Olin ns. hyvä oppilas, mutta kyllä silti tuli alkoholiakin maistettua ja tupakointiakin kokeiltua. Sen verran fiksu olin, että missään kyselyissä en tietenkään tästä mitään kertonut. Enkä usko, että moni muukaan niin teki. Koulumenestystä toki voidaan verrata, ja veikkaanpa, että tuo tulos tulee näyttämään korrelaationa siltä, että päivähoito lisää koulumenestystä - siitä yksinkertaisesta syystä, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat enemmän päivähoidossa. Ja vanhempien korkea koulutustaso korreloi erittäin vahvasti lasten koulumenetyksen kanssa.

ja sen yhteydessä kerättävästä tiedosta. Sitä tietoa tullaan käyttämään nimenomaan tämäntapaisiin tutkimuksiin eli saadaan nuoren täyttämä lomake esim. tupakoinnista, koulumenestyksestä jne. ja henkilötunnuksella saadaan selville, onko ollut kunnallisessa päivähoidossa / perhe saanut yksityisen hoidon tukea ja koulusta saadaan todistuksen numerot. Niitä sitten yhdistetään.

Olen itse akateeminen kotiäiti ja lapset hoidettu vain kotona, mutta silti ne pahukset menestyvät huomattavasti tarhattuja lapsia paremmin. Minkä tilaston mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat päivähoidossa suhteessa enemmän kuin alhaisen koulutustason vanhempien lapset?

saamasta tuesta. Siitä ei voi vetää yksi yhteen johtopäätöstä, että mitä parempi koulutus, sitä useammin lapset päivähoidossa kuin alle 3v osalta.

että korkeasti koulutettujen äitien lapset ovat enemmän päivähoidossa kuin kouluttamattomien. Ja ihan Stakes on asiaa tutkinut tilastollisin menetelmin.

eikä esim. selvitä sitä, ovatko lapset oikeasti päivähoidossa vai ei. Ja nyt alleviivaus sanalla päivähoito, ei päiväkoti.

Siis akateemisesti koulutetut vievät herkemmin lapsiaan huonolaatuiseen päivähoitoon (niinhän alle kolmevuotiaiden päiväkotihoito tänä päivänä nähdään!), eli häiriöitä esiintyy nyt myös oletettavasti laajemmin kuin silloin kun aikasta ryhmähoitoa käyttivät vain pakonedessä olevat vanhemmat ja erilaisista ongelmista kärsivät perheet.

Joku tuolla jo mainitsikin et tutkimusta vääristää nämä kotihoidetut jossa kasvatus on perustunut uupuneen,katkeroituneen äidin metodeihin.Minä ja sisarukseni oltais annettu mitä vaan jos oltais päästy kodista pois mut ei.Meiän elämäänsä katkeroutunut äiti hioi marttyyrin kruunuaan nöyryyttämällä meitä.Vieläkin kehuu itteään kun hoiti meidät kotona ja vaatii meiltä 100% alamaisuutta kiitokseksi niistä vuosista.