Lue keskustelun säännöt.
Mihin yhteiskuntaluokkaan minä kuulun?
27.10.2011 |
Kertokaa: vanhemmat opistotasoisia, äiti edennyt päällikköasemaan, isä taloudellisesti ok menestynyt yrittäjä.
Itse FM humanistiselta alalta, kielitaitoinen, harrastan kulttuuria, seuraan tiedettä jne. Koulutusta vastaavassa, mutta huonosti palkatussa pätkätyössä, mies myös koulutustaan (FM luonnontieteet) vastaavassa haastavassa työssä, palkka parempi kuin minulla mutta silti pienehkö.
Meillä ei ole autoa, asutaan asumisoikeusasunnossa. Matkustellaan todella paljon, käydään teattereissa ja konserteissa, luetaan, mies harrastaa aktiivisesti musiikkia.
Määritelkää ihan huvikseen, jos jaksatte :)
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ainakaan vanhojen luokkien perusteella voi ihmisiä enää luokitella.
Löysin tällaisen artikkelin googlamalla:
""Suomessa on vaiettu yhteiskuntaluokista"
29.11.2007 17:10 | Kommentit
A A Helsingin Sanomat
Yhteiskuntaluokkiin perustuva kansan jaotteleminen ja tutkimus eivät ole olleet Suomessa hyvässä huudossa kymmeneen viime vuoteen.
"Luokka-termi tarkoittaa tietyllä tavalla vastakkainasettelua. Tätä halutaan välttää", köyhyyttä tutkinut tutkimusprofessori Sakari Hänninen Stakesista analysoi.
Hännisen mielestä yhteiskuntatieteet ovat antautuneet markkinatalouden edessä.
"Kieli, jolla yhteiskunnallisista ilmiöistä julkisesti puhutaan, on yhä enemmän pääoman kieli. Yhteiskuntatieteetkin myötäilevät tätä puhetta. Rakenteiden sijasta tutkitaan mieluummin vaikka kulutusta ja elämyksiä", Hänninen ironisoi.
Kirjapaja julkaisi tänä syksynä sosiaalipsykologi Katriina Järvisen ja historioitsija Laura Kolben kirjoittaman kirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Siinä haastateltavat eri yhteiskuntaluokista kertovat, miltä on tuntunut nousta tai laskea alkuperäisestä luokka-asemastaan: epämukavalta.
"Oma yhteiskuntaluokka on ehdottomasti enemmän tabu kuin oma seksuaalisuus", Järvinen sanoo.
Perjantain Nyt-liite näyttää suomalaisen luokkayhteiskunnan kasvot. Tuloerojen perusteella suomalaiset voitaisiin jakaa viiteen luokkaan: 1–800 euroa kuussa ansaitsevia on Suomessa 18,9 prosenttia tulonsaajista, 800–2 000 euroa ansaitsevia 42,9 prosenttia, 2 000–3 000 euroa ansaitsevia 22,9 prosenttia ja 3 000–7 000 euroa 13,9 prosenttia.
Ylimpään, eli yli 7 000 euroa kuussa ansaitsevien luokkaan kuuluu reilu prosentti suomalaisista tulonsaajista. Yksi heistä on mainostoimiston johtaja Alex Nieminen.
"Ihan selvästi Suomessa on yhteiskuntaluokkia, ja tutkimukset näyttää, että juopa ihmisryhmien välissä kasvaa", hän sanoo.
"En määrittele elämääni tulojeni kautta, vaan tekemisteni." "
ohis
taloudellinen menestys tai menestymättömyys ei sitten vaikutakaan, mun mielestä meidän yhteiset tulot ei ihan riittänyt keskiluokkaiseksi...
ei ihan keskiluokkaista mielestäni
Miten ap:n vanhemmat ja niiden ammatit/tulot liittyvät tähän ollenkaan:D mikä on määritelmä keskiluokalle? Ootte varmaan hieman keskiluokan alapuolella (asumisoikeuskämppä ja pätkäduuni)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun perhetausta on niin vaatimaton. Se vaatii wanhaa sivistystä ja wanhaa rahaa. Meillä aika samanlainen asetelma kuin ap:lla sillä erotuksella, että mulla on vakkarityö mutta miehellä ei ja harrastetaan kulttuuria paljon laiskemmin, vaikka siitä nautimmekin. Matkoihin menee paljon rahaa suhteessa tuloihin, kotona on paljon soittimia jne. Ajattelisin, että olemme keskiluokkaa, ehkä lähempänä ylempää kuin alempaa sellaista, koska olemme molemmat akateemisia ja yhteiskunnallisesti valveutuneita.
Miten ap:n vanhemmat ja niiden ammatit/tulot liittyvät tähän ollenkaan:D mikä on määritelmä keskiluokalle? Ootte varmaan hieman keskiluokan alapuolella (asumisoikeuskämppä ja pätkäduuni)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska keskiluokka on myös vakavaraista. Ah, rappiromantiikkaa, olen mielelläni liberaali valkokaulusköyhälistön edustaja :) apurahat ja kulttuuri, meidän leipämme :)
Valkokaulusköyhälistöä.
perinnettä luokkajaosta siinä mielessä kuin esimerkiksi Britanniassa jossa feodaalisesta yhteiskunnasta on periytynyt voimakas vastakkainasettelu aatelisten ja rahvaan välille. Siellä luokka on enemmän määräytynyt syntyperän mukaan. Nykyään siellä pyritään jäljittelemään vanhan aatelin tapoja vaikka olisikin lähtöisin porvari- tai työläisperheestä mikäli esimerkiksi varallisuus tai koulutus antaisi "aiheen" luokkanousuun.
Suomessa yläluokka, lähinnä rälssisuvut, on ollut paljon pienempi. Maanomistus on ollut suureksi osaksi joko talonpoikien, kirkon tai kruunun käsissä, eikä aatelistoa päässyt muodostumaan. Rälssin asema ei ollut useinkaan periytyvä, vaan aatelisuuden ja verovapauden saattoi menettää. Oma työ on ollut aina Suomessa se, joka on ratkaissut. Tottakai on poikkeuksia.
Voimakkaampi jako on vallinnut "sivistyneistön" ja "rahvaan" välillä. Omaisuus on tehty työllä ja sivistys hankittu koulutuksella, ja luokkanousu tai lasku on ollut yleistä.
Nykyäänkin mielestäni ihmisten kokema "luokka" on lähinnä koulutuksen kautta hankittu, ei niinkään omaisuuden tai syntyperän. Eli ap n mielestäni sivistyneistöä, ylä- tai alaluokka ovat vieraita käsitteitä Suomessa. Keskiluokka taas on lähinnä taloustieteilijöiden luoma ryhmä suuresta massasta joka pyörittää taloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInä olen akateeminen ja pienituloinen, mies amk ja vähän suurempituloinen.
Kysymys siis, voidaanko olla valkokaulusköyhälistöä vaikka mies amk? :)
perinnettä luokkajaosta siinä mielessä kuin esimerkiksi Britanniassa jossa feodaalisesta yhteiskunnasta on periytynyt voimakas vastakkainasettelu aatelisten ja rahvaan välille. Siellä luokka on enemmän määräytynyt syntyperän mukaan. Nykyään siellä pyritään jäljittelemään vanhan aatelin tapoja vaikka olisikin lähtöisin porvari- tai työläisperheestä mikäli esimerkiksi varallisuus tai koulutus antaisi "aiheen" luokkanousuun.
Suomessa yläluokka, lähinnä rälssisuvut, on ollut paljon pienempi. Maanomistus on ollut suureksi osaksi joko talonpoikien, kirkon tai kruunun käsissä, eikä aatelistoa päässyt muodostumaan. Rälssin asema ei ollut useinkaan periytyvä, vaan aatelisuuden ja verovapauden saattoi menettää. Oma työ on ollut aina Suomessa se, joka on ratkaissut. Tottakai on poikkeuksia.
Voimakkaampi jako on vallinnut "sivistyneistön" ja "rahvaan" välillä. Omaisuus on tehty työllä ja sivistys hankittu koulutuksella, ja luokkanousu tai lasku on ollut yleistä.Nykyäänkin mielestäni ihmisten kokema "luokka" on lähinnä koulutuksen kautta hankittu, ei niinkään omaisuuden tai syntyperän. Eli ap n mielestäni sivistyneistöä, ylä- tai alaluokka ovat vieraita käsitteitä Suomessa. Keskiluokka taas on lähinnä taloustieteilijöiden luoma ryhmä suuresta massasta joka pyörittää taloutta.
jonka mukaan ruotsinkieliset nähdään aina svenskatalande bättre folkina? Eikö tuo irvailu ole nimenomaan irvailua välillä alempiluokkainen - ylempiluokkainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonka mukaan ruotsinkieliset nähdään aina svenskatalande bättre folkina? Eikö tuo irvailu ole nimenomaan irvailua välillä alempiluokkainen - ylempiluokkainen?
[/quote]
Suomihan on aina ollut enemmistön kielenä Suomessa. Mutta sattuneesta syystä ruotsista tuli hallinnon kieli Ruotsin vallan aikana, ja ruotsiksi piti koulut käydä sen jälkeen kun latina oli menettänyt merkityksensä. Niinpä koulutetut osasivat ruotsia, ja siitä todennäköisesti johtuu tuo näkemys että ruotsinkieliset olisivat ylempää luokkaa. Tottakai monet rikkaimmat suvut ovat olleet ruotsinkielisiä, mutta ruotsinkielistä työväestöäkin on ollut paljon. Työväestön mielipiteet vain eivät paljoa näkyneet 1800-luvun kielikeskustelussa. Suomenkielinen sivistyneistö, "fennomaanit", nähtiin työväestön, tai rahvaan silmissä puolustavan "meidän asiaa", svekomaanit taas ajoivat "niiden" asiaa. Ja kun esimiehet ja akateemiset osasivat ruotsia, nähtiin ruotsi silloin yläluokan kielenä. Pitää muistaa että suomenkieliset lukivat suomenkielisiä lehtiä, ja kuva kieliriidasta oli hyvin yksipuolinen. Sama pätee tietysti myös ruotsinkieliseen rahvaaseen. 1800-luvun lehdistö ei ollut kovinkaan objektiivista esim. suomalaisuusasiassa joten väärät mielikuvat jäivät elämään, puolin ja toisin. Nykyinen vastakkainasettelu on hyvinkin pitkälti 1800-luvulta lähtöisin. Pakkoruotsi taas on 1960-luvun ja tasa-arvon heräämisen ajan lapsi. Vähän ekavaa tekstiä, mutta pitää erottaa kaksi asiaa, rahvas suomenkielinen vs. yläluokkainen ruotsinkielinen ja pakkoruotsi vs. vapaaehtoinen ruotsi. Toinen perustuu ennakkoluuloihin ja väärään tietoon, toinen taas on koulutuspolitiikkaa ja vähemmistön etujen ajamista.
joten AMK on siinä ja siinä.
MInä olen akateeminen ja pienituloinen, mies amk ja vähän suurempituloinen.
Kysymys siis, voidaanko olla valkokaulusköyhälistöä vaikka mies amk? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ap:n vanhemmat ja niiden ammatit/tulot liittyvät tähän ollenkaan:D mikä on määritelmä keskiluokalle? Ootte varmaan hieman keskiluokan alapuolella (asumisoikeuskämppä ja pätkäduuni)
nimenomaan vanhempien arvomaailma ja pienenä saadut elämykset ovat se pohja, jolle luokka rakentuu. rahaa voi olla kuin roskaa mutta jos kulttuurikokemukset, lukeminen, taide ja harrastukset ovat loistaneet poissaolollaan, silloin on työväenluokkainen. Parhaiten menee niillä joiden mummo/mummon äiti tai mummo omisti kirjoja 1900-luvun alussa.
Olemme varmaan liikkuneet eri paikoissa Suomea, itse olen sellaisia tavannut. En tarkoita sitä, etteikö niitä duunareitakin olisi. En vaan voi ajatella, että bättre folkiin voitaisiin edes viitata, jos sitä ei olisi. Edes jossain kolkkaa Suomessa.
paljon ja harrastettu, ei ehkä mitään klassista musiikkia, mutta teatteria, taidenäyttelyitä ym.
Itse olen harrastanut tosi paljon lapsena.
Tämä vaan kommentiksi tuolle, joka sanoi, että työväenluokkaan ei kuulu kulttuurin harrastaminen
suku kuitenkin on jotenkin poikkeuksellinen, koska minusta ja sisaruksistani sekä lähes kaikista serkuista tuli akateemisia.
Olemme varmaan liikkuneet eri paikoissa Suomea, itse olen sellaisia tavannut. En tarkoita sitä, etteikö niitä duunareitakin olisi. En vaan voi ajatella, että bättre folkiin voitaisiin edes viitata, jos sitä ei olisi. Edes jossain kolkkaa Suomessa.
Sanoin että osa rikkaista suvuista on ruotsinkielisiä. Mutta totta, kyllä esimerkiksi pk-seudulla varmaan ruotsinkielisillä on ollut paremmat tulot ja koulutus. Silti väitän että suurempi merkitys maanlaajuisesti on vääristyneellä keslustelulla kuin faktoilla. Asiaan saattaa myös tietysti vaikutta Ruotsin parempi elintaso, etenkin sotien jälkeen.
joten oletan että hän tietää juuri maun (kulttuuri, puketuminen yms.) olevan keskeinen tekijä luokan määrittelyssä. Sanoisin, että hän on perheineen tavallinen keskiluokkainen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ASO:issa asuu akateemisia, joten minusta on älytöntä puuttua siihen. Tuo asunnon omistaminen ainakin omassa kaveripiirissäni näyttää olevan suorittavassa työssä oleville tärkeämpää, sillä omistaminen ja omaisuus on yksi tapa osoittaa menestymistä.
Täällä on paljon tehty aloituksia luokkakysymyksestä. Se kertonee siitä, että nämä ihmiset haluaisivat niin kovasti kuulua keskiluokkaan ja mielellään vielä ylempään keskiluokkaan. En ole aivan varma, mihin suuntaan tämä keskustelu luokasta vie. Epäilen, ettei se ole pelkästään positiivinen asia, koska sen taustalla on ajatus ihmisten eriarvoisuudesta.
Keskiluokkainen.