Miksi ihmiset höyryää sairaalakassista?

jossa oli lompakko ja kännykkä sekä auton- ja kotiavaimet. Näillä pärjäsin siihen asti, kun äitini toi synnytyksen jälkeen jotain lisää (aamutakin ja omat tossut, hieman kosmetiikkaa), mies oli toisella puolella maailmaa :)

tarvitsevat neuvoja paskallä käyntiinkin.

Hyi, mikä puliukko se siellä kirjoittelee?

Mkana ei ollut mitään. Sairaalasta sai kaiken tarvittavan, myös hammasharjan.. Toki mies toi perästä sitten paremman ja jotakin hiusharjaa ja hiuslenkkejä yms., mutta olisin pärjännyt mainiosti ilman niitäkin, sillä kyllä sieltä sairaalasta löytyy myös kampa :D..

Ymmärrän toki, että sitä haluaa valmistautua, mutta älkää pettykö jos kaikki ei mene ihan niinkuin pitää.

T: raskausmyrkytys, perätila, sektio, keskonen....

kertovat siitä että odottaa synnytyksen menevän kuten itse haluaa? :O :D

Ja ihan tosi, ei se sairaalakassin pakkaaminen olisi sinunkaan synnytyksiäsi muuttanut.

Ainut mitä itse olisin oikeasti tarvinnut ns. "ylimääräistä" oli omat tossut. Jalat oli niin turvonneet että sairaalan sandaalit ei millään mahtuneet. Muuten siellä ei kyllä tarvii kuin hygieniatuotteet. Lukemista tmv. oli aivan turha ottaa mukaan - ennen synnytystä ei ehi ja synnytyksen jälkeen oli muuta ajateltavaa...! Ja kaikkea mitä yhtään keksii kaivata saa joko sairaalasta tai sit jos nyt jotain ylitsepääsemättömän pakollista tulee, ni pistä mies asialle.

Eli ainoa mitä kukaan OIKEASTI tarvii on jotkut jalkineet. Selvä. Mulla meni sitten pieleen kun en saanu jalkoja turpoamaan ja kerkesin lukemaankin ihan oikeeta kirjaa.

ja kolme kirjaa, hygieniatuotteet ja pizzerian numero. Kaikki kirjat luin.

vaikka sairaalakassissani oli suurin osa turhaa ja tarpeetonta ekalla kerralla, oli kassin pakkaaminen mahtava "etappi" ensimmäisessä raskaudessa.

En mä sitä ajakaan takaa, vaan sitä, että siellä pärjää muuttamatta sinne asumaan! Tottakai sinne voi viedä mukaansa vaikka matkalaukullisen tavaraa jos haluaa, se ei vaan ole tarpeellista. Minusta on mukavaa, että ei tarvi sitten pyykätä niitä omia vaatteita jos tahreentuvat. Sairaalan siteet ja verkkopöksyt riittivät mulle hyvin. En mä tuomitse sitä jos joku haluaa viedä sinne vaikka koko omaisuutensa, pointti oli se, että vähemmälläkin pärjää.



Eikä se synnytys välttämättä aina mene niin kuin itse haluaa, se oli asia erikseen. Pettymyksiä voi tulla. Oli sairaalakassi pakattuna tai ei. Voi olla, ettei ole pätkääkään aikaa lukea yhtään mitään. Tai ei jaksa.. Tai on niin huonossa kunnossa... Silloin taitaa tuntua ihan turhalta kaikki viihdykkeet ja muut herkut jollei maistu tai edes halua.. kun on muutakin mietittävää.



T: se sektioäiti ongelmineen

Vaikka neuvolassakin siitä täälläpäin muistuttelevat. Useamman kerran käynyt synnyttämässä, ja mukana lähtöhetkellä lähinnä vain lompakko ja äitiyskortti. Hyvin noilla on pärjätty. HAmmasharjat sun muut on aina tullu laitokselta ja muut tarvittavat joku tuonnut sitten jälkikäteen.



Meikit yms olis ollu ihan turhia, eihän siellä kauheasti kerkiä/viitsi meikkailla tai suihkutella dödöjä...jo ihan vauvaakin ajatellen.



Nyt taas sain neuvolasta perinteisen ohjevihkon, missä mainitaan mitä pitää ottaa sairaalaan mukaan. peräkärryhän siinä mukana pitäs olla, jotta kaik mahtuis =)

Hyvissä ajoin jopa! Se että joku tarvitsee vain tossut mukaan, ei tarkoita että joku muu ei haluaisi pakata muutakin mukaan. Itselleni on aina lähtenyt mukaan kamera, kirjoja, sudoku, vaatteita yms. Aika siellä tulee pitkäksi jos ei mitään tekemistä ole. Ellei sitten halua vain tuijottaa vauvaa :) Minä oon höyrynnyt ja suoraan sanottuna, tulen höyryämään jos lisääkin tulee lapsia :) Kuten moni on jo sanonutkin, se on tapa purkaa jännitystä. Minä olen jännittänyt jokaista synnytystä. Jokainen synnytys onkin ollut erilainen kuin edellinen. Enkä voi tietää mitä seuraava toisi tullessaan jos siihen vielä ryhdyn :)

Kirjoitin tuohon toiseen ketjuun aloituksen tästä aiheesta. Tiedän, että sairaalassa tuskin menehtyy ilman omaa laukkua, mutta kaikkea aiheeseen liittyvää on mukava miettiä. Se valmistaa henkisesti myös synnytykseen vaikka näkyvästi kyse olisi pelkistä sudokuista ja vauvan potkareista. Mielestäni ihan tärkeä henkinen prosessi ennen synnytystä. :)

Liikaa ei kannata suunnitella, koska asiat vivat mennä miten vain lopulta. En kuitenkaan oikein ymmärrä miten joku jaksaa suutahtaa siitä, että toiset jakavat huvikseen vinkkejä sairaalakassin sisällöstä.

En mä sitä ajakaan takaa, vaan sitä, että siellä pärjää muuttamatta sinne asumaan! Tottakai sinne voi viedä mukaansa vaikka matkalaukullisen tavaraa jos haluaa, se ei vaan ole tarpeellista. Minusta on mukavaa, että ei tarvi sitten pyykätä niitä omia vaatteita jos tahreentuvat. Sairaalan siteet ja verkkopöksyt riittivät mulle hyvin. En mä tuomitse sitä jos joku haluaa viedä sinne vaikka koko omaisuutensa, pointti oli se, että vähemmälläkin pärjää. Eikä se synnytys välttämättä aina mene niin kuin itse haluaa, se oli asia erikseen. Pettymyksiä voi tulla. Oli sairaalakassi pakattuna tai ei. Voi olla, ettei ole pätkääkään aikaa lukea yhtään mitään. Tai ei jaksa.. Tai on niin huonossa kunnossa... Silloin taitaa tuntua ihan turhalta kaikki viihdykkeet ja muut herkut jollei maistu tai edes halua.. kun on muutakin mietittävää. T: se sektioäiti ongelmineen

Sinulla on nyt mennyt sekaisin sairaalakassi ja sektio. Ne eivät liity millään tavalla toisiinsa. Ilmeisti sinun vaatimustasosi on alhainen, ja sinulle kelpaa sairaalan kamat. Jos jollekin toisella tulee parempi olo kun on omat tavarat ja vaatteet mukana, niin miksi sinun pitää nähdä vaivaa tästä vaihtoehdosta.. Ei ymmärrä.

Kaikkea sitä voikin pistää hormonien piikkiin... Eikö voisi vain reilusti myöntää, että synnytys on nykyään samanlainen elämysmatka ja kohkauksen aihe kuin kaikki muukin lapsiin liittyvä? Tarvii olla niin hemmetin valmistautunut kun ei normaalijärjellä pärjää.



Itellä alkoi synnytys paria viikkoa ennen laskettua aikaa, eikä tosiaankaan ollut sairaalakassi pakattuna. Nappasin kameran ja yhden vaatekerran vauvalle mukaan, ja kas: niillä pärjäsi hyvin. Ja juu, ei ole miestä joka olisi tuonut mitään jäljestä päin ja hyvin muistan kun on vasta reilu vuosi aikaa.



Olen kyllä huomannut että teen kaikesta muustakin vähemmän numeroa kuin muut mammat.

olisin ollut samoissa törkyisissä vaatteissa koko kolme päivää vuorokauden ympäri. Tai oikeastaan puolialasti, koska en olisi pystynyt pitämään äitiysfarkkuja jalassa, sillä ne painoivat juuri sektiohaavan kohdalta. Ilmeisesti sitten jossakin päin maailmaa saa sairaalasta jotakin päällepantavaa?



Lisäksi tarvitsin ruokaa, sillä sitä tarjottiin vain 2 x vuorokaudessa. Kyllä sitä kaikenlaista tarvitsi ja jälkeenpäin on jopa harmittanut, kun en ottanut muistiinpanovälineitä mukaan. Niiden kolmen päivän aikana tapahtui tosi paljon enkä enää muista niistä puoliakaan. Heti kotiin päästyä taas olin niin poikki univelasta ja leikkauksestakin, etten jaksanut kirjoittaa kuin pienen osan ylös.



Kai sitä nyt voi ja kannattaa suunnitella vähän etukäteen, mitä saattaa tarvita. Itsellänikään ei kuitenkaan ollut mukana kuin pieni reppu, joten ei sitä tavaraa älyttömästi ollut.

en välittänyt sen kummemmin asiaa pohtia. Kassi oli pakattu aika päiviä sitten ja en ainakaan omia vaatteita tarvinnut sairaalassa ollenkaan. Toisaalta mä taidan hössöttää toisenlaisilla asioilla, joten suotakoon jokaiselle ne omat hössötyksen aiheet ;)

hössöttänyt häitä ja odotuksia ja sairaalakasseja ja synnytyksiä ja synttäreitä ja hääpäiviä. Ja yhtään keskenmenoa ei ole ollut, eikä raskausmyrkytyksiä, eikä avioeroa.

Elämä on lyhyt ja arkista ja minusta on kiva hössöttää asioiden kans ja iloita niistä.

Suomalainen nainen perinteisesti panee kassiin tiiliskiven ja suupielet alaspäin lähtee synnyttämään otsa rypyssä hokien mielessään, että iloita ei saa kun se varmaan kostetaan. Sitten kateellisena kihisee kun naapurisängyn synnyttänyt hössöttää ja höpsöttää ja vaikka pukeutuu nättiin omaan aamutakkiin. Kun eihän mikään saa olla iloinen asia vaan kaiken pitää olla ankeaa ja synkkää.

Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Kyllä sitä lääkkeitä tarvitseekin jos ei uskalla hössöttää mistään.

Mkana ei ollut mitään. Sairaalasta sai kaiken tarvittavan, myös hammasharjan.. Toki mies toi perästä sitten paremman ja jotakin hiusharjaa ja hiuslenkkejä yms., mutta olisin pärjännyt mainiosti ilman niitäkin, sillä kyllä sieltä sairaalasta löytyy myös kampa :D..

Ymmärrän toki, että sitä haluaa valmistautua, mutta älkää pettykö jos kaikki ei mene ihan niinkuin pitää.

T: raskausmyrkytys, perätila, sektio, keskonen....

Kaikkea sitä voikin pistää hormonien piikkiin... Eikö voisi vain reilusti myöntää, että synnytys on nykyään samanlainen elämysmatka ja kohkauksen aihe kuin kaikki muukin lapsiin liittyvä? Tarvii olla niin hemmetin valmistautunut kun ei normaalijärjellä pärjää. Itellä alkoi synnytys paria viikkoa ennen laskettua aikaa, eikä tosiaankaan ollut sairaalakassi pakattuna. Nappasin kameran ja yhden vaatekerran vauvalle mukaan, ja kas: niillä pärjäsi hyvin. Ja juu, ei ole miestä joka olisi tuonut mitään jäljestä päin ja hyvin muistan kun on vasta reilu vuosi aikaa. Olen kyllä huomannut että teen kaikesta muustakin vähemmän numeroa kuin muut mammat.

Päinvastoin, sinähän teet suuresta vaatimattomuudestasi suuremman numeron kuin kukaan muu tässä ketjussa.

on ne hormonit, ne saa naisen höyryämään kaikesta raskaana ollessa!

Mutta joo, ei siellä mitään erityistä tarvi, minulla oli kassissa hammasharja, tahna, dödö, hiusharja, puhtaat alusvaatteet ja lapselle vaatteet. Lisäksi kamera, puhelin, avaimet ja lompakko. Näillä pärjäsi hyvin.

Lisäksi oli miehelle eväät, yöllä ei tarjoilla isille mitään välipaloja ja kahvio on kiinni.

kalju.

Minulla on ollut mukana muutama pokkari, vaatetta itselleni (mukavampi olla omissa vaatteissa. Omat shampoot ja pesuaineet ja jopa huulipunakin, iik. Jotain hyvää löytyi kassistani aina.

Ja ei, tosiaan kassini sisältö ei ole vaikuttanut siihen, ettei ollut raskausmyrkytyksiä tai syntynyt keskosia. Ihan tiedoksi teille mammoille, kassittomuus ei takaa tervettä lasta.

Oon ite töissä sairaalassa, eikä olis tullu mieleenkään vetää päälleni sairaalan vermeitä. Ei niissä mitään vikaa ole mut ku on satoja krtoja nähny mihin kaikkee ne pyjamat sotkeentuu, sitä mielikuvaa ei poista tehokkainkaan myrkkypesu. Eli mun sairaalakassissa oli alusvaatteita, imetysliivit, verkkarit, pari t-paitaa, neuletakki, tossut, siteitä, liivinsuojia jnejne. Kirja, lehti ja karkkia. Plus musta se oli kiva tapa valmistautua hommaan. Synnytin siis myös omissa vaatteissa ja ihan sitä varten oli hankittu edestä neppareilla kii oleva pitkä paituli jonka olis saanu sit heittää roskiin jos tarvis. Kaikki tavallaan :)

Lähdette siis siitä, että ette ota tavaraa mukaan kun "ilmankin säilyy hengissä"?



Minusta on kiva kun on mukavaa.. Usein on aika kiva kun elintaso on korkeammalla kuin juuri ja juuri siinä hengissä pysymisen tasolla. Vinkkinä vain. :)

Ja en mä ole mitään erikoista höyryämistä kasseista huomannut. Sen sijaan ap:llä ja muutamalla muulla kommentoijalla näyttää vähän höyryä nousevan päästä :)



Itse ainakin olen vauvan syntymästä innoissani ja tykkään valmistautua etukäteen. Musta ylipäänsä on kätevää, että sairaalassa on mukana siellä todennäkoisesti tarvitut tavarat (ollaan siellä sitten leikkauksessa, synnyttämässä tms.). Samoin valmistaudun esim. matkalle lähtiessä.



Itsellä sairaalakassin sisältö osoittautui tärkeäksi juuri silloin, kun kaikki ei mennytkään suunnitellusti. Kuopus joutui teholle ja olin sairaalassa viikon. Siinä tilanteessa en olisi jaksanut alkaa miettiä kotoa tuomisia (kaikki ajatukset oli hengestään taistelevassa vauvassa ja kotona äitiä odottavassa esikoisessa). Omaa henkistä selviämistä auttoi, että silloin kun en saanut olla vauvan vieressä, saatoin hengähtää käymällä suihkussa, laittamalla hiukset, pukeutumalla omiin vaatteisiin, syömällä karkkia (kun ruoka ei mennyt alas) jne.



Jälkikäteen olen todella tyytyväinen, että olin tälle "elämysmatkalle" valmistautunut etukäteen, välittämättä siitä, että joku katkera pitää sitä turhana kohkaamisena. (Tai ehkä teidän mielestä kuopus olisi syntynyt terveenä, jos olisin lähtenyt synnärille ilman kassia?...)

Lähdette siis siitä, että ette ota tavaraa mukaan kun "ilmankin säilyy hengissä"?

Minusta on kiva kun on mukavaa.. Usein on aika kiva kun elintaso on korkeammalla kuin juuri ja juuri siinä hengissä pysymisen tasolla. Vinkkinä vain. :)

miksi pitäisi roudata meikkejä ja omia vaatteita mukana , kun ei niitä siellä tarvinnut. En jaksanut lukea enkä halunnut herkkuja, mies toi kotoa kyllä joulukinkkua ;)

Taitaa ap:ta kokeneena synnyttäjänä vaan harmittaa joku ihan muu asia.



Jos synnytykseen menoa pitää elämyksenä, niin en voi kuin ihmetellä, että kuinka rankka elämä taustalla on. Ehkä kodittomuutta, alkoholi- tai huumetaustaa, köyhyyttä, laitostumista.. Ajatellaan, että on kiva kun pääsee lämpöiseen petiin ja saa ruokaa..?



Synnytys on iso "toimenpide" ja sairaala ankea paikka, jossa on pahaa ruokaa. En ymmärrä, miten joku ei halua parantaa kokemustaan edes hiukan. Ilmeisesti joku todella vähään tottunut ihminen.