-44 syntynyt teknikkoisäni saa enemmän eläkettä, kuin minä, opettaja palkkaa

varmaan perivätkin ihan kivasti. Ja EK:n älykääpiön mielestä muilla ei ole väliäkään.

selitti muistaakseni Kauppalehdessa, että "eihän nykyiset 30-40 -vuotiaat edes tarvitse kunnon eläkettä kun perivät niin paljon".... Tämä herätti suurta hilpeyttä ainakin meidän työpaikalla, kun mietittiin näitä tulevia perintöjä. Tapaus 1. Anopilla on vakavia terveysongelmia, hänet pitää ihan piakkoin laittaa palvelutaloon. Kunnollinen maksaa n. 3000 e/kk joten anopin kaikki omat rahat kuluvat tuohon, ja todennäköisesti myös lasten pitää osallistua maksutalkoisiin. Eli kuinkas paljon sitä perintöä onkaan tulossa? Tapaus 2. Vanhemmilla on iso omakotitalo muuttotappiokunnassa, vähän osakesijoituksia ja lapsia 4. Tämän kun jakaa 4 osaan niin tokihan se riittää eläkkeeksi!!! Tapaus 3. Eronneilla vanhemmilla pienet eläkkeet, perittävää pienet omistusasunnot pienellä paikkakunnalla, lapsia 2. Perintö tulossa ehkä 50 000 euroa per lärvi (elleivät vanhemmat sairastu vakavasti). Että jos miettii näitä "huimia" perintöjä mitä on tulossa, niin totta kai se rupeaa pelottamaan, jos oma eläke tulee olemaan ihan mitätön.

Ap:n mukaan meidän vanhempiemme eläkkeet ovat isommat kuin meidän tulomme. Näin esimerkissä 1. anoppi maksaa eläkkeestään hyvinkin palvelutaloasumisen ja lapsille jää perinnöksi velaton talo ja kesämökki, jotka anoppi hankki 70-luvulla. Tapauksessa 2 muuttotappiokunnassa asuva pariskunta on voinut säästää yli 5000 e/kk, koska kulunsa ovat pienet ja eläkkeet kadehdittavan suuret, eli pelkästään säästötililtä löytyy miljoonia. Tapauksessa 3 valehdellaan, sillä pieniä eläkkeitä on vain maatalojen 80-90v ikäisillä emännillä.

Joten työkaverisi voivat olla huoleti, rahaa on tulossa ovista ja ikkunoista, koska suuret ikäluokat ovat riistäneet meitä nuorempia!

En oleta sen johtuvan eläkesysteemin vääristyneisyydestä, vaan hänellä oli hyvä palkka.



Eläkettähän kertyy eniten kuitenkin työvuosien loppuvuosina, ei siis alku- tai keskivaiheilla.



Palkkaa toki saan muuten enemmän kuin esim. sairaanhoitajaäitini saa eläkettä.

ja palkka sen mukainen. Esim. siivoojaan verrattuna se oli vähintään 10-kertainen. Siitä johtuu, että eläkkeellä oleva yli 70v siivojaa saa eläkettä minimi määrän, kun taas samanikäinen opettaja tms. vähänkin korkeammin koulutettu saa n. 3000e.

Omassa suvussani on yli 70v eläinlääkäreitä, agronomeja, opettajia, insinöörejä yms. kaikilla eläke yli 3000e.

ja palkka sen mukainen. Esim. siivoojaan verrattuna se oli vähintään 10-kertainen. Siitä johtuu, että eläkkeellä oleva yli 70v siivojaa saa eläkettä minimi määrän, kun taas samanikäinen opettaja tms. vähänkin korkeammin koulutettu saa n. 3000e. Omassa suvussani on yli 70v eläinlääkäreitä, agronomeja, opettajia, insinöörejä yms. kaikilla eläke yli 3000e.

eli yksityisen kassan tapainen systeemi, joka takasi normieläkettä isomman eläkkeen. Samanlaisia kassoja oli isoilla teollisuusyrityksillä jne. Tavallaan ne olivat "palkanjatkeita", luontaisetuja, joiden ansiosta taloon sitouduttiin. Tuttu melkein 90v opetaja sanoi, että hän saa eläkettä 80% palkastaan, indeksiin sidottuna. Normieläke ei yllä tuohon.

pottia kasvattaa vielä leskeneläkkeet. Niitäkin on joillekin maksettu vuosikymmeniä. Joku uudistus tehtiin 2005, joten nykyään ei enää saa kuolleen puolison jälkeen älyttömiä eläkkeitä kuten ennen. Tiedän erään vanhan opettajan, joka nosti leskeneläkettä, joka oli suurempi kuin hänen oma eläkkeensä 40 vuotta.

pottia kasvattaa vielä leskeneläkkeet. Niitäkin on joillekin maksettu vuosikymmeniä. Joku uudistus tehtiin 2005, joten nykyään ei enää saa kuolleen puolison jälkeen älyttömiä eläkkeitä kuten ennen. Tiedän erään vanhan opettajan, joka nosti leskeneläkettä, joka oli suurempi kuin hänen oma eläkkeensä 40 vuotta.

Tosin sen määrä ei taida olla suurempi kuin oma eläkkeensä.

Ihan hyvä että saa, olisi muuten isän kuoleman jälkeen ollut turhan tiukilla.

matkaa kotoa työpaikalle. Ja missähän työssä sellaista nykyään maksetaan?



Meidän perhe ei koskaan asunut yksiössä ja kaksiossakin vain silloin kun ensimmäinen lapsi oli vastasyntynyt. Oma 4-henkinen perheeni asuu 90 neliön rivitaloasunnossa, ja onhan tästä tosiaan velkaa, mutta minkäs teet kun rahaa ei ole. Parempi varmaan olisi mennä kaupungin vuokra-asuntojonoon ja saman tien sinne leipäjonoon.



Kummallakin vanhemmallani oli myös vakituinen virka eikä pienintäkään riskiä työpaikan menettämisestä. Koulutustakin oli kummallakin vähemmän kuin minulla. Ja en siis ole kateellinen, mutta ihmettelen vaan onko tässä kaikki mennyt ihan reilusti.

miten valtavia heidän eläkkeensä ovat nuorten palkkoihin verrattuna. Ei heille tule mieleenkään säästää tai miettiä mitä lapset mahdollisesti perivät, koska ovat siinä luulossa että se oma kolmen tonnin eläke on ihan pieni. Eivät vaan osaa ajatella että omat lapset pyörittävät pienemmällä summalla kokonaista perhettä. Minäkin joskus olen saanut kuulla ihmettelyjä iäkkäämmiltä siitä miksei meidän perheessä osteta uutta autoa muutaman vuoden välein eikä paljon matkustella. Eläkeläisillä kyllä on uudet autot ja matkustellaan Fidzille.

ei ollut subjektiivista päivähoitoa, lauantaikin oli työpäivä eikä 40 tunnin työviikosta edes unelmoitu. Ruoka oli suomalaista, autoja ei noin vain ostettu jne.

Joten kyllä heillä on ihan syytä ihmetellä, miten kaksi aikuista työssäkäyvää saa rahansa tuhlattua niin tarkkaan, että mitään ei jää.

heh. tuolloin talot maksettiin muutamassa vuodessa, jo 30-40vuotiailla oli usein velattomat asunnot, jopa kesämökit. jotka eivät maksaneet mitään verrattuna siihen mit nykyään maksavat.

lapsista sai verovähennykset. nykyään ei.

asunnon korot sai vähentää KOKONAAN verotuksessa, tällä hetkellä saa vähentään alle kolmasosan. ja sitäkin ollaan nyt loppettamassa todennäköisesti kun suuuret ikäluokat ovat omansa maksaneet.

kaikki nuo etuudet tekevät rahassa paljon enemmän kuin nykyiset parin sada euron kotihoidontuet, joilla vain köyhdytetään lapsiperheitä. normiperhe maksaa veroa noin 1000-2000 euroa (riippuen siitä onko molemmat töissä) kk ja ei ollenkaan oteta huomioon montako henkeä palkalla syö. kun suuret ikäluokat elättivätn penskojaan, he saivat penskoista vähennykset. ne olivat suuria. s

käytännössä he eivät ole maksaneet veroja paskaakaan. eivätkä omia eläkkeitään. he ovat koko ajan vain olleet saamapuole.la.

surkuhupaisaa on, että eläkeläiset valittavat eniten tilanteestaan. sen sijaan lapsiperheissä on 10 kertaa enemämn köyhiä kuin suurten ikäluokkiien aikaan, ja lapsiperheet ovat hiljaa.

se ehkä on totta, että tuolloin sossusta ei saanut niin hyvin rahaa. työtä oli paremmin kaikille, joten kaikki kävivät töissä, harvempi perhe oli sossun elätti.



mutta tuolloin palkkatyö kannatti, koska siitä ei maksettu lapsiperheenä veroja paskaakaan. nyt ei oteta huomioon ollenkaan, elätetetäänkö palkalla vaan itseään vai pitääkö samalla palkaalla maksella hoitomaksuja ja lasten menoja ja harrastuksia ja koulutusta (koko ajan tästäkin ollaan tekemässä maksullista kun suuret ikäluokat ovat penskansa saaneet koulutettua ilmaiseksi)

totus on että nykyeläkeläiset ovat hemmetin itsekkäitä ja ahneita. Yksi sukupolvi on tuhonntu maapallon ja käyttänyt luonnonvarat. perintö on ydinjätettä ja sairaasti velkaa ja saastunut maa, vesi ja ilma, geenimanipuloidut tuotteet, jotka tulevat lopulta aiheuttamaan nälänhädän, kännykkämastot ja kännykät, jotka tulevat aiheuttaamaan lapsille muutaman vuosikynnenen päästä heidän kasvettua aikuiseksi, paljon syöpiä.



eläkkeet luotiin tilanteessa, jossa vanhusket halutiin pois vaivaistalosta, niillä oli tarkoitus elää pieni hetki, mutta nyt niillä halutaan elää 40 vuotta espanjasssa tai kulkea kahden lämmitettävän ison asunnon väliä, okt kaupungissa, lapsuudentalo maalla. Harva suuriin ikäluokkiin kuuluva luopuu mistään omien lastensa hyväksi, esim. myisi halvemmalla talon tai jotain. Itse he saivat omilta vanhemmiltaan kaiken mitä heillä oli ylimääräistä, tosin heidän vanhemmilllaan ei paljon ollut antaa.

40 vuotta ja olen ollut vakityössä 29-vuotiaasta lähtien, sitä ennen tein pätkätöitä. Eläkettä minulle on kertynyt työeläkeotteen mukaan hieman yli 300 euroa kuussa! Eli kiva kiva. En tiedä, mitä tahtia sitä eläkettä pitäisi seuraavan 25 vuoden aikana kerryttää, mutta aika vauhtia varmaan, jos 10 vuodessa sitä kertyy 300 euroa kuussa. Palkkani on noin 3000 euroa brutto ja vakityössä olen.

Luultavasti tulen saamaan eläkettä noin 1000 euroa kuussa nykyrahassa laskettuna. Siis jotain kolmasosan siitä mitä palkka on. Kiva kiva.

Pitäisi tosiaan olla melkein 6000 euroa palkkaa, että saisi edes sen 2000 euroa brutto eläkettä sitten aikoinaan. Harvalle noin paljoa tulee.

ainainen narina siitä, kuinka pieni eläke hänellä on ja kuinka eläke jää koko ajan jälkeen jne. Kun ei kuulemma tule kuin niukin naukin 2000 Euroa KÄTEEN hänelle! Pahinta on, että sanoo suoraan näin: "ei tässä enää jää sillai säästöön kuin töissäolessa... ei meinaa mun eläke riittää millään elämiseen". Niin, heillähän on vain 200m2 talo ja mökki ylläpidettävänä ja pitää PERÄTI isän eläkettä käyttää välillä juokseviin menoihin, jos tulee autonhuoltoa tai muuta ylimääräistä menoa. Isäni sentään sanoo rehellisesti, että eläke on hyvä ja on tyytyväinen. No, säästöönhän nuo rahat menee ja kai me ne joskus peritään, ehkä.



Mun vanhemmista ei kumpikaan ole tehnyt koskaan 6-päivästä työviikkoa. Isä tosin ei ehtinyt koskaan saada opintotukea, äiti vuoden. Joutuivat työskentelemään opintojen ohessa, mutta isä suorittikin yliopistotutkintoa mukavat 11 vuotta ja teki samalla duuneja. Vakivirka kummallekin heti valmistumisesta ja inflaatio söi lainat, myös opintolainan. Ymmärtääkseni ihan alussa valmistumisen jälkeen oli tiukkaa, mutta nopeasti se talous siitä leveni ja jo 6 vuotta virkojen saamisen jälkeen jo pystyivät rakentamaan mökin, vaikka oli tuore omakotitalokin tehty. Ja vain kolme vuotta tuon mökin jälkeen ostivat sijoitusasunnon. Inflaatio vaan laukkasi...

niin ei tule yllätyksenä tulevaisuuden eläke. Tosin laskenta perustuu tämän hetken kestämättömään eläkejärjestelmään. Palkalla on tosiaankin väliä varsinkin, jos siitä pitää säästää itse eläkettä, jolla sitten elää 65-85-elinvuodet. Ei kannata tuudittautua siihen, että yhteiskunta maksaa tai että edes terveydenhuolto- ja vanhustenhoitopalvelut ovat samassa määrin maksuttomia kuin nyt.



SKukaan ei ole pystynyt oman työuransa aikana maksamaan tulevia eläkkeitään eläkevakuutusmaksujen muodossa. Suurten ikäluokkien lainojen pääomaa söi vielä inflaatiokin kun taas tämän päivän kolmekymppisten tilipussista maksetaan koko Euroopan pankkituet.

30-vuotiailla oli harvoin taloja, nuoret perheet asuivat kaksiossa ja kolmioissa, lainan korko oli esim. 14% eikä suinkaan 4, kuten nykyisin. Kesämökit oli käytännössä vain niillä, jotka olivat perineet rantatontin, harva osti tonttia ja rakensi: ei ollut varaa. Päivähoidosta maksettiin nykyrahassa 400-600 e/kk/lapsi.



Ja jos nainen jäi lasten kanssa kotiin,niin siinä oman perheen ohessa moni hoiti oman perheen vanhukset, joita ei viety vanhainkoteihin tai palvelutaloihin. Ja jotka eivät edes saaneet eläkettä kuin minimin.



Muuten: 60-luvulla oli ihan normaalia, että nuori perhe aloitti elmisensä omakotitalon yläkerrassa kahden huoneen ja wc:n asunnossa. Opiskelijat asuivat alivuokralaisina. Eli entä jos kaivaisit esille hieman faktaa Arhinmäen fiktion takaa, niin saisit selville asioita, jotka eivät olleet kovin kivoja.

Ja työelämä oli laiskottelua. Esim. sukulainen soitteli toimistosta koko suvun läpi lhes päivittäin. ei siis tehnyt mitän.



nykyään julkisella puolella vedetään mehut irti ja otetaan jopa enemmän ihmisestä kuin yksityisellä. kun 20 jää eläkkeelle, otetaan 1 harjoittelija. tätä luokkaa.

30-vuotiailla oli harvoin taloja, nuoret perheet asuivat kaksiossa ja kolmioissa, lainan korko oli esim. 14% eikä suinkaan 4, kuten nykyisin. Kesämökit oli käytännössä vain niillä, jotka olivat perineet rantatontin, harva osti tonttia ja rakensi: ei ollut varaa. Päivähoidosta maksettiin nykyrahassa 400-600 e/kk/lapsi.

Ja jos nainen jäi lasten kanssa kotiin,niin siinä oman perheen ohessa moni hoiti oman perheen vanhukset, joita ei viety vanhainkoteihin tai palvelutaloihin. Ja jotka eivät edes saaneet eläkettä kuin minimin.

Muuten: 60-luvulla oli ihan normaalia, että nuori perhe aloitti elmisensä omakotitalon yläkerrassa kahden huoneen ja wc:n asunnossa. Opiskelijat asuivat alivuokralaisina. Eli entä jos kaivaisit esille hieman faktaa Arhinmäen fiktion takaa, niin saisit selville asioita, jotka eivät olleet kovin kivoja.

höpsistä. hoitomaksut eivät ole reaalirahassa olleet ksokaan nini paljon kuin nykyään.

ja joo, ensin asuttiin alivuokralaisena, mutta kun oma talo laitettiin, harvalla oli enää 40vuotiaana velkaa.

Sitähän tässä on moneen otteeseen itketty, että kun se inflaatio söi niiden suuurten ikäluokkien lainat. Otetaan se meillekin! Suomeksi sanottuna maito maksaisi tänään 65 snt litra ja ensi kuussa 75 snt litra ja joulukuussa jo 85 snt litra, mutta palkat eivät nousisi samassa tahdissa rahan arvon alenemisen kanssa. Tietysti asuntolainan arvo pienenisi samaan tahtiin, mutta laukkaava inflaatio toi mukanaan paljon negatiivisiakin asioita. Voisi jäädä se jokavuotinen Reimatec ostamatta, kun yksinkertaisesti raha ei riittäisi.

itse en tiedä ketään joka olisi vanhuksiaan hoitanut. vanhukset hoitivat lapsia ja tekivät töitä lähes siihen saakka että kuolivat.

30-vuotiailla oli harvoin taloja, nuoret perheet asuivat kaksiossa ja kolmioissa, lainan korko oli esim. 14% eikä suinkaan 4, kuten nykyisin. Kesämökit oli käytännössä vain niillä, jotka olivat perineet rantatontin, harva osti tonttia ja rakensi: ei ollut varaa. Päivähoidosta maksettiin nykyrahassa 400-600 e/kk/lapsi. Ja jos nainen jäi lasten kanssa kotiin,niin siinä oman perheen ohessa moni hoiti oman perheen vanhukset, joita ei viety vanhainkoteihin tai palvelutaloihin. Ja jotka eivät edes saaneet eläkettä kuin minimin. Muuten: 60-luvulla oli ihan normaalia, että nuori perhe aloitti elmisensä omakotitalon yläkerrassa kahden huoneen ja wc:n asunnossa. Opiskelijat asuivat alivuokralaisina. Eli entä jos kaivaisit esille hieman faktaa Arhinmäen fiktion takaa, niin saisit selville asioita, jotka eivät olleet kovin kivoja.

höpsistä. hoitomaksut eivät ole reaalirahassa olleet ksokaan nini paljon kuin nykyään. ja joo, ensin asuttiin alivuokralaisena, mutta kun oma talo laitettiin, harvalla oli enää 40vuotiaana velkaa.

muut maksoivat sen, mitä hoitaja pyysi. Vaihtoehtoja ei ollut.