Olenko outo ? Saan mielihyvän tunnetta kun joku tuote loppuu !
Olen ihmetellyt tätä piirettä jo kauan itsessäni.
Varsinkin kun tässä kuussa tuli maksettavaa normikulujen lisäksi tarha- ja koulukuvaukset + pojalle piti ostaa uudet jalkapallokengät, todellakin kaikki meni mitä tulikin eikä riittänytkään.
Silti jos hammastahnatuubi loppuu, kun olen ekaks päästä avannut ja kaapinut loppuun, tulee hyvä fiilis.
Huomenna menen tyttöjen iltaan, nyyttäriperiaatteella ja sinne pitää viedä mukana viinipullo + syötävää. Kaapissa ei ole yhtään pulloa ja olen siitäkin tyytyväinen, vaikka halvempaa olis ollut ottaa kaapista viini eikä Alkosta.
Kommentit (53)
Tapanani on aina ostaa uusi esim. kahvipaketti jo hyvissä ajoin ennenkuin tosiaan loppuu, ja pakko myöntää, että tiettyä tyydytystä tunnen, kun edellinen paketti loppuu ja saa heittää roskiin tyhjän paketin :)
Jos jokin vaate on vähän rikki, mutta ei ole järkeä esim. ommella, niin usein teen sitten niin, että revin tai saksin ko. vaatteen riekaleiksi antaumuksella, jotta olisi aivan pakko heittää vaate roskiin.
Jääkaapissa on yksi omena ja 2 viipaletta makkaraa. Laitan ne aamiaiseksi pojalle mutta huomaan samalla ylähyllyllä eilistä riisiä. Kuiva-ainekaapista löytyy jotain, minkä kanssa sen riisin voi paistaa lounaaksi itselleni.
Siis se tyydytys, kun kaikki on käytetty "tasan" loppuun ja saa ostaa uutena ihan kaiken vihanneksista lähtien, ilman että kaapissa on yhtäkään avattua pakettia tai pussia..!
Mulla se liittyy kyllä ihan selkeästi siihen, että ruokaa ja purtilon pohjalle jääneitä ikivanhoja rasvoja tms tuuppaa menemään ihan liikaa roskiin. Saan tietyllä tavalla tyydytystä niiden vanhentuneidenkin poisheittämisestä vaikka samalla onkin huono omatunto, mutta ehdottomasti paras tunne on se kun syön viimeisen jugurttitipan purkin pohjalta tai kaavin viimeiset luomivärit pakkauksesta.
En edes nauti siitä, että saan uuden käyttöön, vaan juuri siitä loppumisesta. Tietysti hammastahnan ja shampoon tilalle on pakko ostaa uusi, mutta parasta on kun saa tyhjäksi jonkun kosmetiikkaputelin, jonka tilalle ei tule uutta, koskaan. :)
Nyt odotan malttamattomana ison saippuakanisterin tyhjenemistä. D-vitamiinipurkissa on enää neljä jäljellä, viikonloppuna saa heittää purkin pois. En kiinny esineisiin, pidän järjestyksestä enkä nauti uusien asioiden ostamisesta. Ehkä olen hullu, mutta hullua on monenlainen materian kahmiminenkin.
enkä myöskään nauti uuden ostamisesta, on ihanaa kituuttaa ja karsia. Tyhjään kaappeja, leivon yhdistelemällä kaikki jauhonjämät yms. taikinaan sopivat ja pääsen niistä eroon näin. Tyhjät hyllyt on ihania, kadehdin salaa mieheni vanhapoikaenoa, joka saitana elelee rintamamiestalossa, varastotilaa on, kaappeja ym. ja sitten siellä puhtailla hylyillä ei ole kuitenkaan mitään..Ei tämä ehkä ole sitten kuitenkaan niin sairasta, kun näin monta löytyy näin nopeasti. Unelmaduuni olisi joku kuolinpesien tyhjääjä, miettikää miten kivaa ainakin jos ei ole riitaisa perikunta!
siinä on jotain sellaistakin taustalla, että saa jonkun "työn" tehtyä valmiiksi ja voi jatkaa taas puhtaalta pöydältä. Kaupasta on myös kivaa ostaa jotain uutta, kun tietää sen varmuudella olevan tarpeellista.
Tosin itsellä tyhjentyneet saippuakanisterit, nätit hajuvesipullot, tiiviit lääkeputelit sekä muut ehjät ja tavallaan käyttökuntoiset säilytysrasiat herättävät välillä huolta. On vaikea heittää pois jotain sellaista, mihin on laitettu paljon enrgiaa ja mille voisi keksiä vielä käyttöä. Esim. shampoopullonkin voisi täyttää uudelleen. Ajatelkaapa kuinka monta paksusta muovista tehtyä shampoopulloa menee kaatopaikalle yhdessä kaupungissa vuosittain!
joskus kaapeissa ei ole juuri mitään, mutta silti saan haalittua niistä jotain kasaan hyvään ruokaan :)
Mä muuten en kestä myöskään sitä, jos mulla on Outlookin Inbox kauhean pitkä ja ja siellä ei saa olla lukemattomia viestejä. Saan tyydytystä siitä, että viestit ovat omissa kansioissa luettuna ja niiden hommat tehtynä ja se inbox-lista on lyhyt :D
minä säästän miltei viimeiseenasti kuluneet sukat ja yöpuvut että otan ne reissuun mukaan - käytön jälkeen heitän ne pois, ja paluumatkalla matkalaukussa on tilaa niille uusille sukille tai muille vaatteille joita ostan reissusta.
otan myös sen hammastahnaputkilon jämän ja poisheitettävän hammasharjan mukaan jotta senkin verran on enemmän tilaa paluumatkalla laukussa tuliaisille ja ehkä myös shampoopullon (iso shampoopullo jossa tippa pohjalla - - ajatelkaa miten paljon tilaa se vie menomatkalla, ja kuinka paljon tyhjää tilaa uusille ostoksille - en kuitenkaan aina osta shampoota tilalle "matkamuistoksi", vaan mitä tahansa muuta tarpeellista.
jep, outoa se on, mutta ihanaa :-)
Mulla tähän liittyy myös se, että kaikesta huolimatta yritän pihistellä esim. shampoon kanssa, että se riittäisi mahdollisimman pitkään. Ja voi sitä ihanaa tunnetta, kun saa putelin heittää roskiin :D.
En ole koskaan kehdannut kysyä onko kellään samaa vikaa :D
Mulla tähän liittyy myös se, että kaikesta huolimatta yritän pihistellä esim. shampoon kanssa, että se riittäisi mahdollisimman pitkään. Ja voi sitä ihanaa tunnetta, kun saa putelin heittää roskiin :D.
En ole koskaan kehdannut kysyä onko kellään samaa vikaa :D
Tällähän ei ole tuhlaavaisuuden kanssa mitään tekemistä. Puristan hammastahnan paljon tarkemmin loppuun kuin moni muu ja saan valtavasti tyydytystä kun se loppuu.
En nauti uuden ostamisesta vaan tilan saamisesta ja järjestyksen saavuttamisesta.
Minä olen ihan samanlainen! Ostan monesti esimerkiksi shampoota silloin kun se on tyrkytyksessä, joten minulla saattaa olla kaapissa pari pulloa jemmassa. Saan jotain outoa tyydytystä siitä, kun sitten se käytössä ollut shampoo loppuu ja saan ottaa kaapista uuden pullon tilalle. Oikein taputtelen itseäni olalle, että hyvähyvä miten ovela olitkaan kun ostit monta pulloa kerralla eikä nyt tarvitse mennä kauppaan. :D Samalla tavalla on todella ihanaa keksiä kaapissa valmiina olevista ruokatavaroista erilaisia ruokia ja oikein venyttää sitä kauppaan menemistä. Se tunne kun jääkaappi on melkein tyhjä ja sitten sinne saa taas järjestellä täysiä paketteja!
Vaan päinvastoin, harvoin ja harkiten