Olenko outo ? Saan mielihyvän tunnetta kun joku tuote loppuu !
Olen ihmetellyt tätä piirettä jo kauan itsessäni.
Varsinkin kun tässä kuussa tuli maksettavaa normikulujen lisäksi tarha- ja koulukuvaukset + pojalle piti ostaa uudet jalkapallokengät, todellakin kaikki meni mitä tulikin eikä riittänytkään.
Silti jos hammastahnatuubi loppuu, kun olen ekaks päästä avannut ja kaapinut loppuun, tulee hyvä fiilis.
Huomenna menen tyttöjen iltaan, nyyttäriperiaatteella ja sinne pitää viedä mukana viinipullo + syötävää. Kaapissa ei ole yhtään pulloa ja olen siitäkin tyytyväinen, vaikka halvempaa olis ollut ottaa kaapista viini eikä Alkosta.
Kommentit (53)
kyllä mun mielestä oudolle mutta kai kaikilla on jotain omia ihmeellisiä tapoja ja mieltymyksiä.
jotenkin anaalinen luonteenpiirre?
Minä myös!!!! Perustetaan joku yhdistys!!!!
Luulin olevani ainoa :) Ja se mielihyvä, kun saa heittää pakkauksen pois. Välillä oikein kiertelen kaappeja, että voiko jotakin jo heittää pois :)
Minäkin käyn läpi sukkalaatikoita, että löytäsin rikkinäisiä tai rispaantuneita, jotka voin heittää pois. Se on vaan niin kivan tuntuista kun on ehjiä ja siistejä pakkauksia ja tavaroita kaapeissa.
yksi :D
Ehkä se hyvä tunne tulee siitä, kun saa heittää tavaran pois (en pidä liiasta tavarasta), vaikkakin esim. hammastahnatuubin tilalle otetaankin tietysti uusi tuubi.
Ja kyllästyn kaikkeen helposti, joten on kiva saada vaikka se uusi tuubi hammastahnaa tilalle :D
Joo, outoutensa kullakin :)
Samoin tulee hyvä mieli, kun juna tai bussi tyhjenee :D
Kun liuskassa on jäljellä joku kolme kappaletta, alan oikein laskea että pari päivää enää niin saan ottaa viimeisen ja aloittaa uuden liuskan.
Siis mua häiritsee semmoiset puolinaiset pakkaukset juuri sitä varten, että en pidä epäsiisteistä paketeista :). Saan tyydytystä siitä, että saan siistittyä esim. kaapin ja sinne tule tilaa. Siitä en saa tyydytystä, että joku on loppu ja pitää kaupasta hakea. Eli hiukan eri juttu kuin ap:lla.
ihan sama meno mullakin. Jos on jokin vanha vajaa naamarasva purkki, jota en enää viitsi naamaani levitellä niin voitelen sillä ahkerasti esim. jalkoja ja tunnen mielihyvää kun saan purkin tyhjäksi ja laitettua roskiin.
Minulla ei myöskään koskaan ole esim. shampoo pulloja sen seitsemää sorttia avattuina vaan käytän yhden kerrallaan...kylppärin hyllyt ei siis pursuile puteleita
ihanaa saada juuri sukkia niin rikki, ettei enää kannata paikata tai jotain purkkeja ym. kulutettua ihan loppuun. Saa tavaraa pois kaapeista ja elätettyä toivoa, että JOSKUS omistaisi vain sellaista, jota käyttää.
Jos jonkin tuotteen pohjalla on vielä ihan vähän, niin sitten sitä pitää käyttää joka päivä niin kauan, että se varmasti loppuu. Yleensä siinä käy vielä niin, että se pieni määrä kestää monta viikkoa, vaikka purkki siihen mennessä olisi tyhjentunyt paljon lyhyemmässä ajassa:)
Sama jos tietokoneella tekee töitä ja on monta tiedostoa/välilehteä selaimessa auki, niin on ihanaa kun työn edetessä ne alkavat käydä tarpeettomiksi ja niitä saa sulkea:)
Mulla tämä piirre on tullut esiin vasta viime vuosina ja alkoi siitä kun kyllästyin tavarapaljouteen ja päätin karsia. No, nyt on aika iso osa karsittu, esim. kaikki siistit vaatteet mitä en käytä pistetty eteenpäin jne. MUTTA minulla on paljon vaatteita joista en tykkää mutta joita ei myöskään voi laittaa eteenpäin, esim. kulahtaneita (ja rumia) mutta vielä ehjiä sukkia jne. ja INHOAN heittää pois tavaraa jota vielä voi käyttää. Kukaan muu ei kuitenkaan tuollaisia juttuja huoli, joten iloitsen aina kun joku tällainen kuluu loppuun ja pääsen siitä eroon :D
Lisäksi tykkään kokeilla uusia juttuja (esim. shampoo, hammastahna) ja perfektionistina etsin aina sitä täydellistä tuotetta joten jos shampoo ei vastaa mielikuvia käytän sen tietysti loppuun mutta iloitsen kun se loppuu ja saan uuden kokeiltavaksi. Tosin sitten kun olen löytänyt täydellisen tuotteen toivon että se kestäisi ikuisesti :D
Nautin, että olisi vain se yksi suihkusaippuapullo joka käytettäisiin loppuun. Ärsyttää, jos on ylimääräisiä kaapissa, mies kun ostaa varalle.
Nautin, kun voin täyttää käsisaippuapullon isommasta nestesaippuakanisterista.
Nyt olen onnellinen: perhe lomareissussa, mulla vapaapäivä ja saan käydä kaappeja läpi. Jääkaapista käytettiin loppuun ruokapakkauksia jo ennen reissua, itselläni minimivarustus sillä olen syönyt töissä. Nyt olen puhdistanut ja sulattanut jääkaapin ja sinne tulee vain täysiä pakkauksia kun puolityhjät syöty ;)
Tuttu juttu :) Osaltaan kyse on juuri tuosta muidenkin mainitsemasta, että vajaat ja epäsiistit pakkaukset, nuhruiset sukat ja sen sellaiset ärsyttävät.
Toisaalta ainakin itselläni kyse on kyllä ihan rehellisesti myös siitä, että välillä vain on kiva saada uuden tuoksuista voidetta, kokeilla uusia muroja tai ostaa lapselle uusi paita, mutta itselleen ei voi antaa lupaa ostoksiin - tai ainakaan jo ostetun uuden paketin avaamiseen - ennen kuin entinen on loppu.
On kai se sentään hyvä, että vaikkei sinänsä kurjalle kulutusinnolleen mitään mahda, itsekuria on sen verran, että ainakin useimmiten tekee hankintoja vain tarpeeseen.
Minusta on myös ihanaa kun kaapista käytän loppuun esim. puuropaketin. Se tarkoittaa sitä, että yksi pakkaus häviää ja saan ottaa seuraavan käyttöön.
Nykyään olen sitä onnellisempi mitä vähemmän tavaraa on. Ihanaa jos jossakin kaapissa on edes hetken tyhjiä kohtia. Nykyään en osta mitään ylimääräistä. Tosin ruuissa pitää olla varastoa, siksi yhden paketin loppuminen helpottaa.
Samoin jos joku ulkoruukku hajoaa, se ei haittaa minua yhtään. Sehän tarkoittaa että on vähemmän säilytettävää. Ja EHKÄ voisin joskus ostaa uuden :)
Jotenkin skitsoa mielestäni. Mutta se selittäisi kyllä sen miksi olette tällä palstalla.
että pakkausten loppumisen lisäksi nautin siitä jos olen jättänyt ruuan väliin :D
Jätin tänään lounaan väliin ja koen siitä suunnatonta mielihyvää. Se voisi olla rinnastettavissa tähän pakkausjuttuun. Eli kun vanhaa ei ole, voi nauttia enemmän seuraavasta, uudesta (eli tässä tapauksessa sitten päivällisestä).
teillä on jotain kieroutumaa päässyt kehittymäänb laspuuden anaalisessa kehitysvaiheessa... :D
Hauskaa, etten ole ainoa hassu :D
Minulla jotenkin se poisheittämisen ilo liittyy juuri siihen, että joku on käytetty loppuun, eikä mitään ole mennyt hukkaan. En ole siisti ihminen, mutta jotenkin ehkä sillä poisheittämisellä myös haaveilen siitä, että joka paikka ei pursuisi kaikkea, montaa samanlaista tavaraa, liikaa vaatteita jne.
Inhoan sitä, jos joku vaikkapa avaa hammastahnatuubin ennen kuin edellinen on loppu, ja sitten käytän sitkeänä sitä tyhjempää ja olen iloinen, kun loppuu ja saan ylimääräisen pois nurkista. Tykkään, jos saan käyttää kulahtaneen paidan vaikka remontissa ja se menee lopullisesti poisheittokuntoon. Kivaa, kun kuluneet sukat vihdoin menee rikki ja saa heittää roskiin.
Hauskaa, että jonkun mielestä tämä on ihan sairasta, kun minusta se on varmaan harmittomin ominaisuuksistani :D
Mä olen jo monta päivää käyttänyt samaa hajuvettä, että saisin pullon loppuun. Samoin tänä aamuna loppui hammastahna, ja sain vaihtaa uuden tilalle. Se tuottaa tyydytystä kun saa heittää tyhjän roskikseen ja avata uuden siistin tilalle.