Lue keskustelun säännöt.
Olenko outo ? Saan mielihyvän tunnetta kun joku tuote loppuu !
21.10.2011 |
Olen ihmetellyt tätä piirettä jo kauan itsessäni.
Varsinkin kun tässä kuussa tuli maksettavaa normikulujen lisäksi tarha- ja koulukuvaukset + pojalle piti ostaa uudet jalkapallokengät, todellakin kaikki meni mitä tulikin eikä riittänytkään.
Silti jos hammastahnatuubi loppuu, kun olen ekaks päästä avannut ja kaapinut loppuun, tulee hyvä fiilis.
Huomenna menen tyttöjen iltaan, nyyttäriperiaatteella ja sinne pitää viedä mukana viinipullo + syötävää. Kaapissa ei ole yhtään pulloa ja olen siitäkin tyytyväinen, vaikka halvempaa olis ollut ottaa kaapista viini eikä Alkosta.
Kommentit (53)
joudun käyttämään jopa shampoo-näytteitä ja pienen pieniä purkkeja, joita olen vuosia sitten saanut hotelleista.
Voi sitä ilon määrää, kun löytyi paljon varastosta näitä, kuluvia tuotteita.
Laitoin aina pienen purkin ylösalas niin että shampoo tippui isompaan purkkiin, joka tuli lähes täyteen näistä näytteistä.
Kun pesen hiukset, laitan pieneen purkkiin vettä ja pesen tällä ekan kerran jolloin tämä purkki on lopullisesti loppu ja saan heitettyä pois. Tokan kerran kun pesen otan täydemmästä purkista. Näin hyvää fiilistä jatkuu pitkäksi aikaa.
Mieletön fiilis tulee kun myyn huutiksessa tai kirpparilla. Tulee tyhjää tilaa ja tarpeeton vaihtaa omistajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulkitsen sen johtuvan kärsimättömästä luonteestani, joka sietää huonosti erilaisia "välitiloja".
en siis todellakaan ole ainoa.
Toi lääkelevyjuttu, niin sama piirre tulee täälläkin. D-vitamiinia on jäljellä 10 tablettia. Kaapissa sitä ei ole, eli pitää ostaa = rahanmenoa ja silti hyvä fiilis tulee että tämä on kohta tässä.
Onneksi Lidlistä saa halvalla !
kiitos av-raati, kun ette tuominneet mun ajatusmaailmaa
ap
Erityisen vallitsevaksi tämä piirre tulee kun käyn siskoni luona; hänellä kun on suihkussa aina n. 3 kpl samaa tuotetta, joista 1 on lähes täysi ja kaksi melkein loppunutta. Samoin keittiössä löytyy lähes joka tuotetta kaksi avattua. Lääkelevyistä ainakin tunnistin itseni hyvin, samoin hammastahnan ja suihkussa purkkien loppuminen on tosi jees. :)
täällä!
Poistan muuten aina heti kaikki sähköpostit, joita ei tarvi. Revin laskut heti, kun ne on maksettu ja heitän pois. Kuljen joskus muovipussin kanssa ympäri kämppää ja etsin pois heitettävää.
Asuin viime vuonna poikkeuksellisesti 18 neliön yksiössä puoli vuotta. Lähes elämäni ei-neuroottisinta aikaa. Siellä oli niin vähän tavaraa kaapeissa ja pieni tila, jota oli helppo hallita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista itseäni mistään noista... noh, neurooseja nuokin, omani liittyvät lähinnä siihen, että olen tarkka että en syö pöpöisillä käsillä jne. eli ruokailuhygieniaan. Joku voi pitää sitäkin tosin hulluna.
sit joskus oikein *ituttaa kun ei oo mitään pois heitettävää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeastaan menee päinvastoin: mitään en saa loppuun tehtyä, aina on useampi samppoopullo käytössä, mitään en saa heitettyä pois. nytkin on kaapit väärällään aivan loppuunkuluneita vaatteita, mutten vain pysty laittamaan roskiin.
mieheni on samanlainen, lisäksi ostaa ruokaa varastoon. ei koskaan voi ostaa yhtä jauhopussia, vaan mielummin kolme, tuleehan ne joskus käytettyä. mua tämä ärsyttää.
jos toi teidän juttu on anaalivaihetta, niin mitä tää päinvastainen on?
Tuoko tämä video tyydytystä?
Eikö teitä kiinnosta ekologisuus ja hyväntekeväisyyteen anto? Itse laitan kaiken kierrätykseen, toisen vanha on toisen uusi. Rikkinäiset sitten toki erikseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teitä kiinnosta ekologisuus ja hyväntekeväisyyteen anto? Itse laitan kaiken kierrätykseen, toisen vanha on toisen uusi. Rikkinäiset sitten toki erikseen..
Ei pois heittäminen tarkoita roskiin heittämistä. Tietysti vien vaatteet keräykseen, lasit, pahvit ym. Tärkeintä on se tyydytys että ne on pois omista nurkista.
tunnen nimittäin tollasia ihmisiä ja olen aina ihmetellyt mikä siinä on takana.
Minä itse olen se jonka nurkat pursuaa tavaraa, ja tulee ostettua kaikkea mitä ei oikeesti tarvi. Ruokaa menee hukkaan kun ostaa kokeeksi jotain tai kun sai halvalla, eikä niitä sitten välttämättä edes avata. Nytkin olen heittänyt hedelmiä roskiin kun ostin niitä kun sai niin halvalla, kuvittelin että syön niitä, ja annan lapsillekin, siinä ne on pöydällä lojunu pari-kolme viikkoa, osan on ollu jo pakko heittää pois, ja loputkin on jo varmaan pilalla. Kauheen huono omatunto tulee, ja aina päätän että en anna tämän tapahtua enää ikinä.
Silti toi tuntuu pakkomielteeltä että kaikki "turha" heti pois, ja siivoomista kokoajan. Mä tykkäisin kyllä että olis siisti koti, mut jos en jaksa siivota niin en jaksa.
Meillä lapsuudenkotona ei koskaa ollu niin että olis kaikki paikat ollu tiptop, äiti kävi raskaassa ruumiillisessa työssä eikä jaksanu puunata, naapurin täti oli sellanen että kulki kokoajan rätti kädessä niinku olis kasvanu kiinni siihen, se oli outoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tyhjien pintojen ihannoija - neuroottisuuteen saakka. Se ahdisti mua lapsena ja varmaan siksi musta tuli pikkaisen hamsteri, tunnen oloni turvalliseksi kun ympärillä on paljon kauniita esineiä joihin liittyy vahvoja tunnemuistoja.
Käyn myös välillä hipelöimässä näitä avaamattomia shampoopulloja sun muita ja samalla tutkin kuinka paljon edellisissä on jäljellä. En siis malttais odottaa että saan avata uuden. Odotan kuitenkin kiltisti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tietää saavansa kohta avata uuden tilalle :)
ihanaa etten ole ainoa. harmitonta minusta mutta luulin pitkään että olen ainoa, kiitos ketjun avaajalle!!
Minusta on helpotus, kun jostain pääsee eroon. Nautin uuden ja tarpeellisen tavaran ostamisesta, myös esim koruidåsta ja asusteista, joita tiedän käyttäväni. Aidoista ja oikeasti arvokkaista matkamuistoista, ei krääsästä.
Minusta tämä on paljon terveempää kuin tvaroiden ja roinien hamstraus.
mua lähinnä ärsyttää kun jokin loppuu ja pitää ostaa uusi. uusien pakkausten avaaminen on rasittavaa, vaikka olis pelkkä hammastahna kyseessä. uusien sukkien ja muiden ostaminen tuntuu kamalalta tuhlaamiselta, sillä rahalla sais jotain paljon kivempaakin.
Minusta on helpotus, kun jostain pääsee eroon. Nautin uuden ja tarpeellisen tavaran ostamisesta, myös esim koruidåsta ja asusteista, joita tiedän käyttäväni. Aidoista ja oikeasti arvokkaista matkamuistoista, ei krääsästä. Minusta tämä on paljon terveempää kuin tvaroiden ja roinien hamstraus.
ja epäekologista myös on tuo jatkuva uuden ostaminen.
<a href="http://www.youtube.com/watch?v=VYctVSN62gQ" alt="http://www.youtube.com/watch?v=VYctVSN62gQ">http://www.youtube.com/watch?v=VYctVSN62gQ</a>
Tuoko tämä video tyydytystä?
Eikö teitä kiinnosta ekologisuus ja hyväntekeväisyyteen anto? Itse laitan kaiken kierrätykseen, toisen vanha on toisen uusi. Rikkinäiset sitten toki erikseen..
ja todellakin ajattelen, että on ekologista kuluttaa loppuun. Ihan liian usein joudun heittelemään jääkaapista pilaantuneita tuotteita pois. Siitä en nauti, vaan siitä, kun joku aidosti tulee käytetyksi loppuun - eli siis ei ole tarvinnut haaskata mitään.
Vaatekaapin tyhjentämisessä nautin siitäkin, että tulen heittäneeksi kierrätyslaatikkoon tavaraa.
Mikä nyt sitten on outoa - anoppi nauttii kaiken säästämisestä. Minusta on outoa, ettei mitään voi koskaan heittää pois.
En voisi kuvitellakaan jemmaavani suihkussa useita puolityhjiä purkkeja, vaan käytän aina yhden tuotteen systemaattisesti loppuun. Kaikkein käsittämättömimpiä ovat sellaiset tapaukset, joilla lojuu nurkissa samaa tuotetta useassa avatussa pakkauksessa!
Ongelmallisia tilanteita syntyy siitä, kun hoitoaine loppuu ennen shampoota. Uutta hoitoainepulloa ei haluaisi avata, koska sitten se olisi "eriparia" shampoon kanssa. Myös silloin, vaikka tuote olisi samaa merkkiä...