Vkon 43/44 IVF/ICSI:läiset
Aloitinpa nyt uuden pinon kun muistaakseni kaikki ovat jo olleen siirrossa. Korjatkaa ja pahoittelen jos ei näin ole.
Röönille pahoittelut negasta, mutta voisiko pp11 olla vielä vähän aikainen testauksen kannalta? Ja Ippylle myös pahottelut alkioden kadon vuoksi. Meillähän viidestä kaksi oli myös epänormaalisti hedelmöittynyttä enkä sitten tajunnut kysyä mitä se tarkoitti. Mutta onneksi teilläkin saatiin yksi mukaan!
Kuinka olette voineet? Minulla tänä aamuna pp4 alkoi kivistämään vatsaa kun aamulla heräsin ja suihkun jälkeen laitoin luget. Voisiko se johtua noista lugeista? Otin sitten buranan ja join vettä ja pahin meni ohi mutta on edelleen vähän vatsassa ei nyt kipua mutta outo tunne.
Muuten menny OK tuota tämänpäiväistä kipukohtausta lukuunottamatta.
Kommentit (123)
Röönille pahoittelut negasta :( Aika varmahan tuo pp.11 saatu tulos varmasti on, mutta ehkä kannattaa vielä pitää toivoa yllä! Joskus kiinnittyminen tapahtuu myöhemmin, jolloin testikään ei kovin aikaisin näytä oikeaa tulosta. Tsemppihaleja!
Minä en tosiaan ole vielä testannut, koska täällähän elellään vasta pp. 5. Olo on aika rauhallinen ja luottavainen. Jotenkin tuntuu siltä, että mahdollisen negankin osaa ottaa vastaan " hyvällä mielellä" . Meillä on perheessä vireillä kaikenlaista kivaa, kuten asuntokauppoja ja sekin varmasti parantaa mieltä ja saa ajatukset muualle.
Iloista piinailuviikkon alkua kaikille!
TAUSTAA: vika ilmeisesti miehen spermassa... minusta ei löytynyt mitään.
Suprecur ensin yksistään 3 viikkoa, sitten liitettiin rinnalle Menopur 300iu x 6, ekassa ultrassa sen verran pieniä soluja, että annosta nostettiin loppuajaksi 375iu x 6.
2.11. siis punktio, josta saatiin 9 kypsynyttä munasolua. Seuraava päivä jännitettiin... ja 4.11. päästiin siirtoon.
Juuri ennen siirtotoimenpidettä lääkäri alkoi kertoa, miten 9 solusta 6 oli hedelmöittynyt aivan normaalisti IVF:llä (icsi:stä luovuttiin, koska Treella olivat sitä mieltä että sperma oli hyvälaatuinen), mutta solujen jakautumisvaiheessa oli tullut ongelmia jostain syystä. En ymmärtänyt yhtään mitään... shokki iski sen verran voimakkaana etten oikeastaan sulattanut/ymmärtänyt kuulemaani ollenkaan...
Soitin just Väestöliiton labraan, jossa aivan uskomattoman ihana ihminen selosti ilman minkään valtakunnan kiirettä tästä solujen ja tuman jakautumishäiriöstä niin maallisesti kuin vain voi.
Ymmärsin lopulta sen, että tämä ainokainen joka saatiin siirrettyä, oli myös vähän " viallinen" eli se oli 2-soluinen, joista toisessa oli 2 tumaa ja toisessa normaali yksi. Sen merkitys on se, että kiinnittyminen voi olla hankalampaa. Mihinkään esim. lapsen kehityshäiriöön se ei viittaa. Labraihminen kertoi, että solujen jakautumishäiriö voi johtua kromosomiongelmasta, viljelymenetelmästä tai stimulaatiosta. Esim. stimulaatiota vaihtamalla voidaan saada aikaan toisenlainen tulos tai myöskin on mahdollista ettei solun virheellinen jakauma enää toistu toisella hoitokerralla.
Korkea ikäni (täytän 38) vuoksi munasoluni eivät tietenkään ole välttämättä enää parhassa iskussaan, mutta jäin myös miettimään tuota käyttämääni Menopuria... sitä kun ei kukaan muu ole näyttänyt käyttäneen vaan pääasiassa käytössä on ollut Puregon tai Gonal-F.
Aion siis kuitenkin nyt iloita tästä sisälläni toistaiseksi vielä olevasta Sissistä (sitkeä sissi) ja odotan, että pääsisin tekemään ensimmäisen testini parin viikon päästä.
Hienoa, että pääsitte siirtoon! Täältä lähtee liisterilähetys Sissille!! :)
Lääkkeistä sen verran, että niiden vaihdosta kannattaa jutella lääkärin kanssa, jos vielä joskus uuden hoidon joudutte läpikäymään. Minulla oli kahdessa ekassa hoidossa ainoastaan Puregon, mutta sen kanssa emme saaneet mitään aikaiseksi. Sitten rinnalle otettiin Menogon, joka on oikeastaan sama kuin Menopur. Tällä yhdistelmällä tuloksia alkoi syntyä.
Jos oikein olen ymmärtänyt niin Menopurissa ja Puregonissa on erilaiset vaikuttavat aineet. Ne siis saattavat vaikuttaa eri ihmisillä eri tavoin. Kaikkea kannattaa kokeilla :)
Vai niin kävi teille ippu muniksien suhteen että katoa tuli noinkin paljon, mutta parempi yrittää ajatella positiivisesti ja että onhan nyt yksi sitkeä sissi kuitenkin kyydissä. Samaa olen ajatellut lääkärien ja hoitajien kiireestä, että sitä tuntee olevansa kuin liukuhihnalla kun näitä hoitoja tekevät. En minäkään ymmärtänyt kysellä heiltä tarpeeksi ja tuntui että vauhti oli sen luokkaista, että mies jo epäilikin että toivottavasti on oikeat tavarat laitettu sisuksiin, ettei tarvitse myöhemmin isyys ja äitiystestiä tehdä:) En tiedä onko yksityisellä enemmän aikaa henkilökunnalla keskittyä myös hoidettavan henkiseen puoleen.
pp5 menossa ja alamahassa pientä nippailua tuntuu, taitaa johtua vielä toimenpiteestä tai lugeista. Pelottaa niin pirusti jo nyt se negan mahdollinen kokeminen ja se miten siitä jaksaa taas pyristellä eteenpäin!? Pitänee vaan jaksaa odotella rauhassa ensi viikkoon.
Ensinnakin pahoitteluni Röönille, mutta voisko tosiaan olla niin, etta huomisesta veritestin tuloksesta tulis parempia uutisia? Ma menen huomenna veritestiin ja tulokset pitais kuulemma saada jo iltapaivalla, mikali labrassa ei ole kauhea jono (pitanee menna sinne heti aamulla aikaisin, ettei tulos vaan veny yon yli, en kestais enaa tata odotusta...). Yritan henkisesti varautua negaan ja siihen, miten reagoin, jos olen viela toissa kun soittavat tuloksen labrasta. Kyllapa menee jannaksi. Olemme menossa ystavien luokse kylaan illalla, heilla pieni vauva, ja pelkaan, voinko menna, jos tulos on nega. No, huomennapa nahdaan, mika on tilanne ja olo.
Mulla on siis huomenna alkioiden KERAYKSESTA tasan 2 viikkoa ja siirrosta vissiin 11 paivaa, joka kuulostaa aika aikaiselta, mutta kaipa nuo lekuriasemalla tiesivat, koska testaukseen voi luottaa. En ole kotona testannut, kun ajattelin, etta sinnittelen nyt huomiselle asti. En halua mitaan " vaaraa" positiivista ja varmaan labrasta kertovat, jos tulos on vain " vahan" positiivinen, niin etta alkio kiinnittyi pikaisesti ja paatti sitten jattaa kasvun sikseen... Olen tietysti yrittanyt tarkkailla, olisko raskausoireita. Nalkaisena on vahan pahoinvoiva olo, ajoittain menkkaoireiden tapaista ja rinnat kipeat, mutta tama voi tosiaan kaikki olla yhta hyvin progesteronin vaikutusta. Olen niin monta kertaa aiemmin kuvitellut olevani raskaana, ja koskaan se ei ole onnistunut, etta en nyt kauheasti uskaltaisi toivoa. Mutta huomenna siis selviaa. IIK! Niin ja vaikka olisinkin raskaana, niin keskenmenohan ei ole viela ollenkaan poissuljettu... Sori tama pessimismi! Toivottakaa mulle onnea!
Ipullekin piti viela sanomani, etta pidan hurjasti peukkuja sitkealle Sissille! Luonto on niin ihmeellinen, etta voi hyvinkin pitaa tuon puoliksi kaksitumaisenkin alkion puolia!
...sonjaemman rohkaisemana tulen tänne piinaseurapiiriinne. Varovasti siksi, ettette välttämättä halua luomupiinailijaa joukkoonne.
Joka tapauksessa toivon ipun alkiolle kiinnittymisvoimia ja oliko se Kanij jolla on veritesti huomenissa? Tsemppiä sinullekin!
Historiaa lyhyesti: lapsettomuutta tulee vuodenvaihteessa 3 vuotta. Viime vuosi käytiin hoidoissa, tämä on luomuvuosi, koska oma hormonitoiminta saatiin lähtemään käyntiin. 3 vuodessa on tähän mennessä saatu aikaiseksi inssillä kohdunulkoinen ja luomuna tuulimuna.
Kanij, pidetään peukkuja täällä isosti sinulle!
Itsellä pp5 ja turvotus on hävinnyt, aamulla housut tuntui taas normaalilta jalasta. Ja eipä ole yhtään mitään muitakaan oireita. Rinnatkaan ei ole kipeät, taisi vain aiemmin johtua pregnylistä. Ei nippaile eikä nappaile joten tässä alkaa taas pessimismi nostamaan päätään. Eikös sen kiinnittymisen pitäisi näinä päivinä tapahtua jos on tapahtuakseen? ...Huokaus.... toivottavasti muilla parempia fiiliksiä ja/tai uutisia. Ehkä tänään on vain yleishuono päivä.
Tervetuloa uusi piinailija joukkoon! Anteeksi etten muista nimimerkkiä :/
Se on sitten piinapäivä numero 6.
Lueskin aiempia viestejä koskien kiinnittymistä ja luin, että alkio todellakin kiinnittyy n. 6 päivää hedelmöittymisestä eli noin pp. 3. Pitkään viljellyt alkiot ovat jopa heti siirtopäivänä valmiita kiinnittymään. Aika jännää...
Älkää sisaret murehtiko oireista. Ei niitä tässä vaiheessa liiemmin kuuluisikaan olla. Eikä kaikille tule koko raskauden aikana kummempia oireita. Toivoa on niin kauan kunnes toisin todistetaan!! :)
Jatketaan samaan malliin.
Olen huomaavinani itsestäni pientä väsymystä sen suhteen etten jaksais kirjottaa mitään tänne... Tää on varmasti vaan niin kauhunsekasta tää asian varmistumisen oottaminen ettei osaa sanoo ees mitään.
Kiitos kaikille kauniista kannustussanoista mulle ja mun pienelle Sitkeälle Sissille! Kyllä me molemmat voidaan hyvin, ainakin vielä tällä hetkellä. Välillä tosin on sellanen tunne ettei uskalla mennä vessaan... Luget hämää, pelkään menkkojen alkaneen. Onneksi vielä ei oo tapahtunu mitään ikävää...
Pelonsekanen fiilis, vaikka haluais tottakai uskoo siihen, että me yhessä Sissin kans selvitään tästä ja isukkikin on koko ajan rinnalla.
Heipä hei!
Ja ekaks tervetuloa minunkin puolestani uusi piinailija Heli71!
Väsymystä alkaa minullakin olla niin henkistä kuin fyysistäkin. On varmaan flunssakin tulossa, kun aivastuttaa viluttaa ja kehtuuttaa. Flunssaa on töissä liikkellä joten eipä sekään ihme olisi. Jotenkin on minullakin nyt niin pessimistinen fiilis, että tuskin tästä mitään tulee. Ystävät yrittävät tsempata ja jotenkin yritän heillekin muistuttaa miten pieni mahdollisuus plussaan kuitenkaan on. Ja jos nega tulee niin ei jaksaisi kaikille selitellä että ei nyt tällä kertaa onnistunut..vaikea selittää fiiliksiä. Kai sitä pelkää sitä negaa niiiiin paljon, että yrittää henkisesti jo valmistautua. Mies on positiivisella mielellä ja muistutan sitäkin aina välillä ettei alkaisi vielä turhaan iloitsemaan ennen testiä!
On tämä niin pirullista aikaa tämä piina!!
Moi,
nippaileehan se munkin maha tän progesteronikuurin aikana. mä jo aattelin että kyl se nyt on vauva, mutta taitaa syynä olla se hormoni, joka nippailuja ja kuukautiskipumaisia oireita aiheuttaa. höh.
mulla siis pp5 menossa.pelottaa jo valmiiksi se pettymys, jos ei taas mitään tapahdu... romahdusko edessä?
olen päättänyt urheasti odottaa sen kaksi viikkoa. testi tosin jo huhuilee tuolta kaapista...
jaksamista kaikille! odotellaan uutisia.
Toivon todella, että jaksan oottaa reilusti sen 2 viikon ohiki ja ettei ennen sitä näy mitään punaväriä Lugen rinnalla ;D
Pitkiä piinailupinnoja teille muillekin!
Jos ketä häiritsee luomuilija hoitopinossa, niin kertoo vaan niin ymmärrän olla toisaalla. Douppaukset on kyllä mullekin aika tuttuja, vaikka nyt luomuna mennäänkin. Mahamakkaraan on uponnut niin Pure- kuin Menogoniakin ja Pregnyleitä päälle.
Pp on mullakin vasta 6., ja tuntuu jo nyt, etten tahdo pysyä housuissani. Kaapissa on pino Acon kymppejä ja kiusaus on valtava testata niillä ennen kuin olisi yhtään järkevää. Jospa jaksaisin vähän paremmin, kun tiedän muidenkin olevan samassa pinteessä...
Kun vähän " tutustun" teihin, osaan enemmän kommentoidakin. Nyt on päällimmäisenä mielessä Kanijin veritestin tulokset, kävitkö jo?
...hohhhoijaa tätä pitkää piinaa...Illalla tuntui pari pientä nippausta ja aamulla oli taas rinnat vähän kipeät mutta kun tietää että luget tekee samoja oireita niin joopa joo. Yleinen ketutus jatkuu, työt puskee päälle ja oma motivaatio on kyllä aika hukassa. Olenkin kyllä laittanut yhden työpaikka hakemuksen menemään, mukava soppahan siitä syntyisi jos kutsuisivat vaikka haastatteluun kun on tässä näitä muitakin toiveita tulevaisuuden suhteen...
Mitenkäs Kanij? Eikös eilen tullut tulokset?
Ja tosiaanki... HOH HOIJAA... kyllä tää on tuskaisen hitaasti etenevää tää piinailuaika! Pitäis saada jotain aivan muuta ajateltavaa ettei koko ajan pyöris oman navan ympärillä, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty :D
Niin, miten Kanijin veritestin tuloksen kans, mitä se näytti? Ois niin ihanaa saada ensimmäinen onnistuja tästä pinosta, joka näyttäis meille muille " mallia" .
Aika matelee aina, kun on jotain mitä todella odottaa. Viikko olisi vielä edessä.. Luulenpa etten sinne saakka jaksa odotella vaan testailen jo viikonloppuna. Ellei sitten menkat ala sitä ennen.
Kanijin tuloksia odottelen myös minä malttamattomana. Peukut on pystyssä hyvien uutisten puolesta!
Aivan meinaa paniikki iskee kun on vessareissu tiedossa... eilen huomasin, että rinnoissa on välillä sellasta pientä nipistelyä tai tuikkimista ja etenki illalla ne oli muka (?) kiinteen tuntuset ja isot. Mutta nää mahan nipistelyt ja menkkamaiset kouraisut saa olotilan tosi karseeksi!!!
Onko muilla piinailijoilla samanlaisia oireita?
Ikävää kun ei tiijä onko tää menkkoja edeltävää vai Lugesta johtuvaa
:(
Piinailussa mukana edelleen, vaikka en ole jaksanut kirjoitella.
Mä olen ihan poikki...alkuviikko töissä on ollut ihan kauheeta hulinaa. Ihan hyvä silti, että on pysynyt ajatukset muualla.
Maanantaina ja tiistaina mulla on ollut pistävä kipu vasemmalla vatsassa aivan alakulmassa. Ilkee vihlonta, niinkuin suonta vetäisi!!
Joko voi olla kiinnittymiskipuja? Mut toi paikka on kyl outo...
Tervetuloa vaan munkin puolestani luomupiinailija mukaan, yrittäähän tässä itsekukin välillä luomuilla ;)
Huomasin just että olit alottanu uuden pinon, hyvä! Nyt on paljo helpompi taas seurata missä mennään. Alkoihan tuo entinen ollakin jo aika pitkä.
Minä voin kyllä ihan hyvin ja mielikin on parempi kuin perjantain siirron jälkeen. Iloitsen nyt tästä Sissistä niin kauan kuin se mulle suodaan. Mietin itekki tuota mahassa (kohdun ja munasarjojen kohdalla) välillä tuntuvaa nipistelyä, että johtuuko Lugeista vai mistä. Rekisteröin muka (?) ite sen tulevan pääsääntöisesti heti Lugen laiton jälkeen. Ehkä se meinaa vaan sitä että se limakalvo siellä paksunee??