Sinkkuahdistus! Haluaisin ihan tavallisen miehen!

..sellaista, että asetat tavoitteeksi jutella ihmisten kanssa mukavia mahdollisimman paljon. Voi niille miehille itsekin mennä juttelemaan:) Yleensä paikoissa, joissa ollaan fyysisesti lähellä muita ihmisiä, on helppo alkaa jutella. Siksihän monesti baaritiskilläkin tulee vaihdettua pari sanaa. Ja kyllä monesti ihmisestä näkee, haluaako jutella vai ei. Toivottavasti teillä on mukava ilta!

Kriteerisi eivät todellakaan ole liiallisia, vaan ihan itsestäänselviä. Mietin ystävä- ja tuttavapiiriäni, ja löysin sieltä vain yhden tupakoivan miehen, joten niin harvinaista sekin on meidän piireissä.



Yhden kriteerin vielä lisäisin: miehen pitäisi olla kiinnostunut JOSTAIN itsensä ulkopuolella olevasta, maaimanmenosta yleensä tai jostain harrastuksista. Mutta fanaattinen ei saa olla, missään mielessä.



Nyt illalla mene nauttimaan, mutta älä ole liian tyrkky. Jostain pitäisi näkyä, että olet haku päällä. Flirttailua? Joka tapauksessa, pidä hauskaa ystäviesi kanssa!

Etkä todellakaan ole liian vaativa. Mut taitaa olla niin, että 30-40vee miehiä on vapaalla jalalla vähemmän kuin naisia, tai sitten naiset ovat korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia ja miehet peräkammarin poikia maalta = kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.



Mutta toivottavasti löydät etsimäsi, jos ei tänä iltana niin myöhemmin!

on vaikea uskoa että yksikään mies ajattelisi, että nainen on liian "itsenäinen". Ei useimmat miehet todellakaan halua mitään avutonta jalassaroikkuvaa naista. Varsinkin tuossa iässä on taatusti parempi mitä itsenäisempi nainen on ja mitä vähemmän sen kanssa tarvitsee leikkiä perhettä (jos ei siis halua lapsia tai on jo ne hommannut). Se on pikemminkin naisten oma tekosyy sille ettei ole löytänyt miestä. Ellei se itsenäisyys sitten tarkoita vakavuutta ja kyvyttömyyttä nauraa itselleen.

enemminkin pitkään sinkkuna asuneeseen juurtuneista rutiineista ja sopeutumisesta yhdessä asumisen aiheuttamiin muutoksiin.

Kun on pitkään asunut itsenäisesti, niin tällöin voi olla hyvin vaikeaa enää hyväksyä uuden kumppanin tuomia omia rutiineitaan päivittäisessä elämässä.

Esim. vaikkapa tuolin selkänojalle laitetut sukat voivat toisesta osapuolesta olla pahinta mitä kodin sisustuksen turmelemisessa voi ikinä tehdä, kun toinen taasen on aina säilyttänyt aktiivissa käytössä olevat sukat selkänojalla.

Siis käytännössä pikku asia, mutta riittävä luodakseen yhdessä asumiselle, sekä suhteelle mahdottamat puitteet.

olen 39 vuotias yh. Erosin 3 vuotta sitten enkä oli haluistani huolimatta löytänyt uutta rakkautta.



Hakukriteerit on aikalailla samat ja olen kait aika samanlainen kuin ap ( liikuntaa harrastava, pyöreähkö nainen).



En halu alkon kanssa läträävää, koska entisen kanssa siitä alkoi eroon johtavat tapahtumat. Tietysti baareissa tulee miehiä tyrkylle, mutta moni on varattu, enkä halua sellaiseen sotkeuta.Netissäkin minulla on profiili, mutta eipä ole iskenyt.

Mä oon 33-vuotias yh, ollut sinkkuna jo kuusi vuotta. Eikä vain tunnu rakkautta löytyvän millään. Mulla samantyyppiset kriteerit kuin ap:lla, tosin tupakoinnin kanssa ei niin väliä. Mutta ei siltikään nappaa.



En mä tiedä. Ehkä se vaan menee niin, että yksin on oltava.

pitäisi muuttaa miehen kanssa saman katon alle? Voihan sitä olla parisuhteessa eri osoitteissakin asuen. Kikatuksesta ja keikistelystä, enpä usko että miehet pahemmin sellaista kaipaavat (paitsi ehkä epävarmat miehet), miehiin uppoaa hyvin esim. musta huumori. Ei tarvitse esittää mitään stereotyyppistä naista, ei miehet kuitenkaan ole mistään karikatyyreista kiinnostuneita.

nuo nyt on ihan normaaleja kriteerejä! Et todelallakaan vaadi liikoja. Ja kun jotkut puolustelivat tupakointia niin en minäkään voisi elää tupakoivan kanssa, en missään nimessä.



Aamujunassakin tekee TODELLA pahaa jos joku just röökannu istuu viereen. Se haju on aivan järkyttävän paha. Mieluummin olisin ilman miestä kuin tupakoivan miehen kanssa.

ap vakavaluonteinen ihminen vai huumorintajuinen ja naurat usein? Jälkimmäiset useimmiten koetaan helpostilähestyttävimmiksi. Sinusta saa vähän sellaisen totisen ihmisen kuvan. En siis tarkoita että pitäisi koko ajan kihertää vähämielisesti vaan normaalia hymyilyä ja rentoutta.

Ei ole liian kovat kriteerit ja realistinen kuva itsestään. Niitäkin kun on paljon, että ei ole itse mikään missi tai huippukaunis, mutta sitten miehen pitäisi kuitenkin olla joku huippukomistus, joka vie samantien jalat alta.



Nöyrin mielin, anna ensituntumalta mahdottomillekin tyypeille tilaisuus. Mulla on kokemus tästä, että vähän hulttiosta, työttömästä miehestä "kasvoi" mahdottoman hyvä mies ja isä. Minulle empaattinen luonne oli se kaikkein tärkein asia ja se miehellä oli. Sanoin suoraan, että pitää mennä töihin ja vuosien mittaan hänestä onkin hioutunut vastuuntuntoinen puoliso ja isä, oikea timantti :)



Joskus naiset hylkäävät tuttavuuden saman tien väärästä sanasta tai puolikkaasta lauseesta. Jokainen voi töräyttää jotain typerää välillä, kannattaa olla kärsivällinen. Aina voi jutella ja tutustua, siinä ei häviä mitään. Pettymystensietokykyä kyllä vaaditaan, sillä voi joutua tutustumaan tosi moneen tyyppiin, ennen kuin tärppää. Ja muistan itse kokemuksesta, että aina se pettymyt tuli, vaikka itse olisi se, joka laittaa stopin etenemiselle. Saatika sitten, jos tilanne on toisin päin, että toista ei kiinnostakaan. Näitä pitää vain jaksaa ja kestää ja yrittää löytää huumoria. Ei liian isoja odotuksia esim nettideiteistä ennen kuin on tavannut.



Ennen kaikkea, ole itse sellaisen oloinen, että haluat tutustua ihmisiin ja olet haku päällä. Jotkut sinkkunaiset ovat naama norsun veellä julkisilla paikoilla eivätkä varsinaisesti tee mitään sen eteen, että löytäisi miehen. Eivät ne tule kotiin hakemaan, vaan jos halu on löytää miehen, tulee sen eteen tehdä töitä ja nähdä vaivaa. Rummuttaa itsestään mahdollisimman monessa paikkaa, käyttää hyväksi kaikki suhteet, työtilaisuudet, kaikki. Tsemppiä ap, kyllä sä onnistut! :)

tuon vaatimuksen tupakoimattomuudesta. Ei rahan, terveyden tms syyn takia vaan 100% pelkästään se löyhkä. Ei varmaan olisi hohdokasta, että pitää ensin syöttää aski Sisua tyypille ennen kun voi suudella tai olla lähellä ylipäätään. Sama tuon hygienian kanssa.

oli mukava tavata ystäviä ja jutustella rauhassa pitkästä aikaa. Sinkku-status ei muuttunut miksikään, mutta yritin hymyillä ja olla iloisen oloinen. Muutaman miekkosen kanssa tuli jauhettua niitä näitä ja se oli jo hyvä alku.



Tänään on onneksi ollut (ja on) niin paljon ohjelmaa, ettei ehdi ahdistua. Ehkä illalla voisi rohkaista mielensä ja laittaa nettideitti-ilmoituksen vajaan vuoden tauon jälkeen johonkin palveluun... Eihän siinä mitään menetä. Ap.

ap vakavaluonteinen ihminen vai huumorintajuinen ja naurat usein? Jälkimmäiset useimmiten koetaan helpostilähestyttävimmiksi. Sinusta saa vähän sellaisen totisen ihmisen kuvan. En siis tarkoita että pitäisi koko ajan kihertää vähämielisesti vaan normaalia hymyilyä ja rentoutta.

Mä olen varmaan perusluonteeltani aika vakava, tai siis sellainen realisti. Samaan aikaan olen kuitenkin mielestäni ihan huumorintajuinenkin ja osaan ehdottomasti nauraa itselleni. Ehkä kuitenkin tuo totisuus osuu vähän, vaikka yritän kovasti olla iloinen ja hymyileväinen (ja sellainen olenkin tutussa seurassa), mutten kuitenkaan tyhjännauraja.

Valmistaudun tässä iltaan ja lupaan yrittää olla hyväntuulinen ja hymyileväinen sekä jutella ainakin kahdelle tuntemattomalle, sopivan ikäiselle, savuttomalle miehelle illan aikana :)

Kiitos tsempin toivotuksista!