Sinkkuahdistus! Haluaisin ihan tavallisen miehen!
Nyt se taas iski, ihan hirveä sinkkuahdistus. Kertokaa mulle, mistä löytyisi ihan tavallinen suomalainen mies, jonka kanssa voisi elää ihan tavallista elämää?
Mielestäni "kriteerini" eivät ole mahdottomat:
- miehen on käytävä töissä ja tienattava sen verran, ettei häntä tarvitse elättää (ei väliä onko duunari vai akateeminen kunhan pitää työstään). Jos on tällä hetkellä työtön, pitää etsiä töitä tosissaan.
- ei saa tupakoida (todella satunnainen baaripolttelu on ok) eikä olla viinamäen miehiä
- pitää olla normaalijärkinen, ei siis mikään hullu narsisti/muuten vain skitso
- pitää pitää perushygieniasta huoli ja pukeutua puhtaisiin, siisteihin vaattesiin
- mielellään kanssani samalla vuosikymmenellä syntynyt, mutta tästä voin joustaa hieman. +/-10 vuotta on aika ehdoton maksimi.
- ei halua enää omia lapsia, mutta jos hänellä on lapsia edellisesta suhteesta, se on minulle ihan ok.
Ilmeisesti tällainen 36-vuotias, vähän pullea tavallinen, työssäkäyvä nainen ei kelpaa kenellekään :(
Kommentit (73)
Ne kuvittelee heti että sulla kello on käymässä loppuun ja jäävät nalkkiin kun tuleekin "yllätys" vauva.
Siinä suurin syy sinkkuuteesi. Toinen on vaatimus tupakan ja alkoholin suhteen.
Olen aina tehnyt selväksi, etten halua lapsia, joten yllätysvauvaa ei tarvinnut pelätä.
Ja tosiaan, jos vaatimukseni savuttomasta ja kohtuudella alkoa käyttävästä miehestä ovat sinkkuuteni syy niin sitten ei voi mitään. ap.
tavalla ja mistä kaikkialta olet miestä etsinyt? Eivät sinun kriteerisi todellakaan ole mitään ihmeellisiä kriteerejä, vika tuskin on niissä. Minullakin on mies vaikka luultavasti kaikkien asteikkojen mukaan kaikkien pitäisi juosta minua karkuun, ulkonäköä ehkä lukuunottamatta.
Siis meneehän siihen aikaa jos tapaa jonkun ja tutustuu, et sä voi noin vaan rakastua ja tietää että tuon kanssa mä meen naimisiin ja blaablaablaa, tarvii se nyt alkuun jotain kanssakäymistä.
en sentään niin hölmö ole, että ekan tapaamisen jälkeen odotan, että rakastuminen iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Välillä minä olisin ollut enemmän kiinnostunut, mutta vastapuoli ei, välillä päinvastoin. Ap.
että sä olet ollut niin kauan yksin, että et oikeasti edes halua ketään sinne kotiisi asumaan?
Toiseksi voi olla, että miehestä sun ikäisessä naisessa, jolla ei ole lapsia on jotain pelottavan itsenäistä. Et ole varmaan mikään pullantuoksuinen äitityyppi.. Monet miehet salaa etsii sellaista naista.
Ne kuvittelee heti että sulla kello on käymässä loppuun ja jäävät nalkkiin kun tuleekin "yllätys" vauva. Siinä suurin syy sinkkuuteesi. Toinen on vaatimus tupakan ja alkoholin suhteen.
Olen aina tehnyt selväksi, etten halua lapsia, joten yllätysvauvaa ei tarvinnut pelätä. Ja tosiaan, jos vaatimukseni savuttomasta ja kohtuudella alkoa käyttävästä miehestä ovat sinkkuuteni syy niin sitten ei voi mitään. ap.
Että ihan olet vakuutellut miehille ettet halua lapsille. Niin on sadat muutkin naiset ja silti saavat lapsia :)))
Miehen kannalta olet suurin mahdollinen riski. Ne ottaa mieluummin yh-äipän kuin sinut.
Välillä minä olisin ollut enemmän kiinnostunut, mutta vastapuoli ei, välillä päinvastoin. Ap.
Ei vain millään osu kohdalleen jostain syystä. Joko itse on kiinnostunut ja toinen ei, tai päinvastoin. Kumma kuinka moni sattuukin kiinnostumaan juuri sellaisesta, joka kiinnostuu myös itsestä. Miten se meneekin niin monella kohdakkain, sitä ihmettelen.
Ne kuvittelee heti että sulla kello on käymässä loppuun ja jäävät nalkkiin kun tuleekin "yllätys" vauva. Siinä suurin syy sinkkuuteesi. Toinen on vaatimus tupakan ja alkoholin suhteen.
Olen aina tehnyt selväksi, etten halua lapsia, joten yllätysvauvaa ei tarvinnut pelätä. Ja tosiaan, jos vaatimukseni savuttomasta ja kohtuudella alkoa käyttävästä miehestä ovat sinkkuuteni syy niin sitten ei voi mitään. ap.
Että ihan olet vakuutellut miehille ettet halua lapsille. Niin on sadat muutkin naiset ja silti saavat lapsia :))) Miehen kannalta olet suurin mahdollinen riski. Ne ottaa mieluummin yh-äipän kuin sinut.
Lapsiasian ottaminen puheeksi liian aikaisin on miehelle pelottavaa. Oli mielipide mikä tahansa, niin lapsista on sopivaa puhua vasta vähän myöhemmin. Voi tulla sinusta sekopää olo miehelle muuten.
Niissä löytyy huomattavasti enempi selkärankaisia normaalisti itsestään huolehtivia vapaita sinkkuja, kuin vastaavanikäisistä miehistä. Tosi on.
Muuten olisit kyllä jo pariutunut. Ehkä et myönnä niitä itsellesikään. Ehkä haet jotain mieletöntä sukkien jalassa pyörimistä, etkä ole hoksannut ettei se ole välttämättä ihan oikeaa elämää. Ainakaan pitkään.
minä en ikinä joustaisi hitustakaan tuossa tupakointi asiassa. En alkaisi koskaan seurustelemaan tupakoivan miehen kanssa.
Kenties vaihto naisiin auttaisi? Niissä löytyy huomattavasti enempi selkärankaisia normaalisti itsestään huolehtivia vapaita sinkkuja, kuin vastaavanikäisistä miehistä. Tosi on.
Vaikea naisistakin on löytää normaalijärkistä ja juomatonta sinkkua.
jotka ei kestä keskustelua lapsista muka "liian aikaisin"? Se nyt kuitenkin on suhteen kannalta aika oleellinen asia. Kuinka kauan pitäis odottaa ja antaa suhteen kehittyä ennen kun tuosta uskaltaa puhua ettei mies nyt vaan säikähdä?
että sä olet ollut niin kauan yksin, että et oikeasti edes halua ketään sinne kotiisi asumaan?
Toiseksi voi olla, että miehestä sun ikäisessä naisessa, jolla ei ole lapsia on jotain pelottavan itsenäistä. Et ole varmaan mikään pullantuoksuinen äitityyppi.. Monet miehet salaa etsii sellaista naista.
parkkiintuneet tavat kun sinkkuna olee niin ei sit osaa olla toisen kanssa, on kokoajan vähän pakonomaista yhdessäoloa se vapaan vietto.
käytetyn ja huonosti huolletun naisen kun uusia ja kunnollisia on tarjolla??
Olen pari vuotta nuorempi. Tuntuu, että löydän vain pelkkiä sekopäitä.
että sä olet ollut niin kauan yksin, että et oikeasti edes halua ketään sinne kotiisi asumaan?
Toiseksi voi olla, että miehestä sun ikäisessä naisessa, jolla ei ole lapsia on jotain pelottavan itsenäistä. Et ole varmaan mikään pullantuoksuinen äitityyppi.. Monet miehet salaa etsii sellaista naista.
Olen ottanut tämän saman pointin esille itse ja moni ystävänikin on sanonut samaa. Olen varmasti monella tavalla liian itsenäinen ja minun on todella vaikeaa heittäytyä "avuttomaksi" (en nyt tarkoita kirjaimellisesti, toivottavasti tajuatte) ja antaa miehen hoitaa "miesten" juttuja. Ap.
Mut en anna! :)
Ei todellakaan ole liian tiukat vaatimukset.
Mä muuten löysin tuon omani paikallisesta kuppilasta, kyllä siellä käy myös välillä ne jotka ottaa vaan muutaman kerran vuodessa. Taisipa olla kuskina silloin kavereilleen.
Ja meistä minä poltin kun tavattiin, eikä mies tykännyt yhtään, onneksi ei kuitenkaan luovuttanut heti, vaan vuoden sisään olin lopettanut, miehen tuella!
Mitään alkoholistia ei kannata yrittää suurellakaan rakkaudella muuttaa, mutta röökistä on kyllä mahdollista päästä eroon jos vaan halua löytyy.
Onnea matkaan, lähde käymään lähikuppilassa iltakahvilla jos vaikka sattuis mäihä käymään!
on vaikea uskoa että yksikään mies ajattelisi, että nainen on liian "itsenäinen". Ei useimmat miehet todellakaan halua mitään avutonta jalassaroikkuvaa naista. Varsinkin tuossa iässä on taatusti parempi mitä itsenäisempi nainen on ja mitä vähemmän sen kanssa tarvitsee leikkiä perhettä (jos ei siis halua lapsia tai on jo ne hommannut). Se on pikemminkin naisten oma tekosyy sille ettei ole löytänyt miestä. Ellei se itsenäisyys sitten tarkoita vakavuutta ja kyvyttömyyttä nauraa itselleen.
Hyvinnukuttu yö takana ja mieli taas iloinen. Päivän ohjelmassa kotipuuhastelua ja illalla kaveriporukan kanssa syömään ja varmaan baariinkin. Silmäni aion illalla pitää auki, mutta miehen löytäminen ei ole illan päätarkoitus vaan aion nauttia hyvien kavereitteni seurasta. Jos jotain sutinaa tulee niin se on vain bonusta, mutta epäilen ettei mitään sellaista tule.
Tämä sinkkuahdistus iskee aina säännöllisen epäsäännöllisesti viikonloppuna. Toki yksinolo tympii muulloinkin, mutta yksinäisyys jotenkin kulminoituu perjantai-iltaan, lauantaihin ja etenkin sunnuntaihin. Mutta ei kai tässä auta kuin kulkea silmät auki, kokeilla kenties taas nettideittailua ja jos mukavan miehen kanssa pääsee puheisiin niin täytyy yrittää olla mahdollisimman hurmaava :) Mulle ei vain sellainen naisellinen "kikatus ja keikistely" (ja taaskaan en tarkoita kirjaimellisesti) ole oikein luonnollista, joten juttukumppanin pitäisi olla sellainen, joka ei sitä kaipaa...
Aargh, nyt kun kirjoitin tätä niin ahdistus alkoi taas puskea pintaan... Nyt äkkiä vaikka kaupassa käymään!
Siis meneehän siihen aikaa jos tapaa jonkun ja tutustuu, et sä voi noin vaan rakastua ja tietää että tuon kanssa mä meen naimisiin ja blaablaablaa, tarvii se nyt alkuun jotain kanssakäymistä.