Mikä hitto on sormiruokailu?

Ja kumpikohan on käytössä kätevämpi: yhden sanan sormiruokailu-ilmaus vai ties miten monen sanan "annan käteen järsittäväksi milloin mitäkin ruokailun aikana"...

Tosiaankin sormiruualla tarkoitetaan sitä, että lapsi syö ruokaa käsin.



Yleensä sormiruokailulla tarkoitetaan sitä että lapsi syö koko aterian sormin/käsin (siis ei niin, että vanhempi syöttää soseen ja lapsi järsii leipäpalaa tai syö jälkiruuaksi maissinaksun).



Sormiruokailu antaa pienelle lapselle mahdollisuuden tutustua eri ruokien rakenteisiin jo vauvaiässä ja säädellä omia syömisiään enemmän kuin sosetta syömällä (siis lapsi voi valita maistuuko tänään makaronit, kasvispalat vai lihapullat). Toki valinta tehdään vanhempien päättämistä vaihtoehdoista. Sormiruokailu kähittää myös lapsen käden motoriikkaa ja suun motoriikkaa enemmän kuin soseiden syönti. Näin soseista kiinteämpään ruokaan ja lusikalla syömiseen siirtyminen on keskimäärin helpompaa, kuin soseita syövällä lapsella.



Sormiruokailun voi aloittaa kun lapsi istuu tukevasti (puoli-istuvassa asennossa esim. sitterissä sormiruokailuun liittyy tukehtumisvaara.)

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Pointti on se, että käsin ruokailu on vauvalle mielekästä tekemistä ja helppo tapa tutustua ruokaan ja uusiin makuihin.

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Pointti on se, että käsin ruokailu on vauvalle mielekästä tekemistä ja helppo tapa tutustua ruokaan ja uusiin makuihin.

Omani ovat innolla tutustuneet kaikenlaisiin ruokiin ja makuihin jo viisikuisesta lähtien, kun oppivat nousemaan itse istumaan ja jaksoivat siis istua syöttötuolissa ruokailun ajan. He saivat kaikenlaisia makupaloja kaikista ruoista joita muu perhe söi oman ruokansa ohessa ja oppivat käyttämään lusikkaa ja juttelemaan siinä ohessa. Kuka syöttää sitterissä ruokaa lapselle? Sitterissä ovat lapset jotka eivät osaa istua ja ei heille kiinteitä anneta nelikuisina.

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Pointti on se, että käsin ruokailu on vauvalle mielekästä tekemistä ja helppo tapa tutustua ruokaan ja uusiin makuihin.

Omani ovat innolla tutustuneet kaikenlaisiin ruokiin ja makuihin jo viisikuisesta lähtien, kun oppivat nousemaan itse istumaan ja jaksoivat siis istua syöttötuolissa ruokailun ajan. He saivat kaikenlaisia makupaloja kaikista ruoista joita muu perhe söi oman ruokansa ohessa ja oppivat käyttämään lusikkaa ja juttelemaan siinä ohessa. Kuka syöttää sitterissä ruokaa lapselle? Sitterissä ovat lapset jotka eivät osaa istua ja ei heille kiinteitä anneta nelikuisina.

on ihme puuhailua, niin ei kai sun itse tarvitse sitä tehdä. Monet muut ovat kuitenkin kokeneet sen erittäin mukavaksi jutuksi nimenomaan lapsen kannalta.

Mistä tuo sitteri muuten tähän tuli? (Tosin moni mun kaveri on syöttänyt vauvaa sitterissä, mutta soseita kyllä.)

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi. Voi kristuksen perse tätä nykyvanhempien laiskuutta.

naurettavaa!

miksi tää vauvojen sormin syöminen herättää niin negatiivisia tunteita. Ei kai kenenkään ole pakko sitä oman lapsen kohdalla toteuttaa, jos ei halua. Ihmettelen vaan, miksi se, että toiset ihmiset valitsevat sormiruokailun, on monesta niin tuohduttava asia.

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi. Voi kristuksen perse tätä nykyvanhempien laiskuutta.

on siitä, että hän kokee olevansa perhen jäsen. Tiesitkö että ihan pikkuinenkin vauva haluaa matkia, oppia ja olla yhteisön jäsen. Jos vauva työnnetään puuhailemaan sormiruokien kanssa johonkin nurkkaan kun muut syövät oikeassa ruokapöydässä, onko tämä sitä hyödyllistä yhteisöllisyyttä? Minusta se on laiskuutta, napero pidetään erillään kaikesta oikeasti kehittävästä ja sosiaalisesta toiminnasta ja oppimisesta.

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi. Voi kristuksen perse tätä nykyvanhempien laiskuutta.

on siitä, että hän kokee olevansa perhen jäsen. Tiesitkö että ihan pikkuinenkin vauva haluaa matkia, oppia ja olla yhteisön jäsen. Jos vauva työnnetään puuhailemaan sormiruokien kanssa johonkin nurkkaan kun muut syövät oikeassa ruokapöydässä, onko tämä sitä hyödyllistä yhteisöllisyyttä? Minusta se on laiskuutta, napero pidetään erillään kaikesta oikeasti kehittävästä ja sosiaalisesta toiminnasta ja oppimisesta.

että vauva kuuluu työntää johonkin nurkkaan sormiruokailemaan. Ihan ruokapöydässä olen nähnyt vauvojen ruokailevan samaan aikaan, kun muutkin syövät, ja niin ajattelin meidänkin vauvalle ruokaa tarjota.

Onkohan sulla nyt hieman väärät käsitykset asiasta?

Sormiruokailu: ollaan ylepitä kun lapsi osaa sotata kaiken ruokansa mitä sille eteen kannetaan, ilman työkalua. Jenkeissä suosittua. Ulkomaillakin aikuiset jenkit syö ravintolassa yhdellä työkalulla ja toisen käden sormilla. Oksettavaa. Sitä kutsutään kai nykyään trendiksi ja sivistykseksi? En tiedä. Totta kai nälkäinen lapsi työntää ruokansa sormilla/käsillä suuhun jos ei sille anna lusikkaa edes. Jos annettais lusikka se oppisi kehittämään koordinaatiotaankin. Ja käyttämään työkaluja.

Sormiruokailu: ollaan ylepitä kun lapsi osaa sotata kaiken ruokansa mitä sille eteen kannetaan, ilman työkalua. Jenkeissä suosittua. Ulkomaillakin aikuiset jenkit syö ravintolassa yhdellä työkalulla ja toisen käden sormilla. Oksettavaa. Sitä kutsutään kai nykyään trendiksi ja sivistykseksi? En tiedä. Totta kai nälkäinen lapsi työntää ruokansa sormilla/käsillä suuhun jos ei sille anna lusikkaa edes. Jos annettais lusikka se oppisi kehittämään koordinaatiotaankin. Ja käyttämään työkaluja.

sormin syövät vauvat eivät opi käyttämään lusikkaa?

Edelleen, ihmetyttää, miksi tämä sormin syöminen herättää näin hirveästi tunteita. Miksi ottaa itseensä jostain sellaisesta, jota ei ole omalla kohdalla pakko soveltaa?

tätä sormiruokatouhua. Ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia siirryttäessä normaaliin ruokaan vaikkei vauvan ole annettukaan itse syödä ja valikoida syömisiään. Lusikka on annettu vauvalle käteen kun siinä on alkanut olla jotakin tolkkua ja kaikki ovat syöneet pääosin itse viimeistään 1,5 vuotiaina. Tottakai voidaan vauvalle antaa jotakin itsekin syötävää mutta ei sormisuokailu ole mikään kauniita ruokatapoja nopeuttava keksintö. Eihän autoakaan opetella ajamaan niin että sitä ensin työnnellään, no joo vähän kaukaa haettu esimerkki ;-)

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi. Voi kristuksen perse tätä nykyvanhempien laiskuutta.

on siitä, että hän kokee olevansa perhen jäsen. Tiesitkö että ihan pikkuinenkin vauva haluaa matkia, oppia ja olla yhteisön jäsen. Jos vauva työnnetään puuhailemaan sormiruokien kanssa johonkin nurkkaan kun muut syövät oikeassa ruokapöydässä, onko tämä sitä hyödyllistä yhteisöllisyyttä? Minusta se on laiskuutta, napero pidetään erillään kaikesta oikeasti kehittävästä ja sosiaalisesta toiminnasta ja oppimisesta.

miten naurettavia kommentteja...Hei oikeesti sun ei tarvi sormiruokailua harjoittaa.

Mä olen kahdelle vauvalle jo syöttänyt soseita, mutta nyt todellakin kolmosen kanssa aion tätä kokeilla. Jos ei ole meidän juttu niin sitten ei. Avoimin mielin katsos :)

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi.

Noniin, kerrotko nyt mistä vuoden ikäinen lapseni jää paitsi kun ei pääse kokemaan sormiruokailua? Siis leipäähän hänelle uskaltaa jo antaa ja rusinoita syö itse, samoin paloiteltua hedelmää ja keitettyjä porkkanatikkuja. Mutta että normaalisti lusikalla soseita ja normaalia ruokaa ja äiti syöttää.

Ajatus siitä, että kaikki ruokailut olisi sitä että sotketaan koko pöytä ja syöttötuoli ja pöydänalunen epämääräiseen muruun, on itselleni kyllä niin vastenmielinen etten ala siihen. Muiden harrastamana en mitenkään vähättele tai paheksu asiaa.

Te, joiden pienet sormiruokailevat, kannattaa huomioida, että neuvola ym. instanssit tietävät siitä vielä sen verran vähän, että tukea ei välttämättä saa kovin hyvin. Nimittäin eräs sormiruokailija alkoi jättää ruoka-annoksia yhä pienemmiksi, jolloin kasvu stoppasi. Vanhempien sormi oli siinä vaiheessa suussa kun apua oli vaikea saada.

[/quote]

että vauva kuuluu työntää johonkin nurkkaan sormiruokailemaan. Ihan ruokapöydässä olen nähnyt vauvojen ruokailevan samaan aikaan, kun muutkin syövät, ja niin ajattelin meidänkin vauvalle ruokaa tarjota. Onkohan sulla nyt hieman väärät käsitykset asiasta?

[/quote]

Jokainen voi kotonaan antaa lapsen sotkea miten haluaa, mutta kun tullaan kylään (esim. meille) en todellakaan tykkää että pennun annetaan sormiruokailulla sotkea paikat. Lapsen kanssa syödessä saattaa vähän sotkeentua jotain, niin meidänkin lapsilla. Yleensä vain lasten paidat, syli ja ruokapöytä eikä aina nekään. Mutta yksi kaveri halusi sormiruokittaa lapsensa ja sotku oli sen mukaista. Kaveri vain hymyili kun lapsi on etevä. Kaveri sitten suuttui kun sanoin että saa myös siivota kun penska heitteli pitkin seiniä sitä ruokaansa. Ei ole sen jälkeen meillä näkynyt. Tervetuloa kun osaa olla edes normisiivo.

Sormiruokailu: ollaan ylepitä kun lapsi osaa sotata kaiken ruokansa mitä sille eteen kannetaan, ilman työkalua. Jenkeissä suosittua. Ulkomaillakin aikuiset jenkit syö ravintolassa yhdellä työkalulla ja toisen käden sormilla. Oksettavaa. Sitä kutsutään kai nykyään trendiksi ja sivistykseksi? En tiedä. Totta kai nälkäinen lapsi työntää ruokansa sormilla/käsillä suuhun jos ei sille anna lusikkaa edes. Jos annettais lusikka se oppisi kehittämään koordinaatiotaankin. Ja käyttämään työkaluja.

Olen kanssa miettinyt miksi ihminen haluaa taantua apinan tasolle. Aikuinen voi tietysti omalla kohdallaan tehdä mitä haluaa, mutta lapselle olisi annettava sivistyksen avaimet. Syököön aikuisena sormilla jos haluaa, mutta jos ei edes muuta osaa, on se huonoa vanhemmuutta.

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi.

Noniin, kerrotko nyt mistä vuoden ikäinen lapseni jää paitsi kun ei pääse kokemaan sormiruokailua? Siis leipäähän hänelle uskaltaa jo antaa ja rusinoita syö itse, samoin paloiteltua hedelmää ja keitettyjä porkkanatikkuja. Mutta että normaalisti lusikalla soseita ja normaalia ruokaa ja äiti syöttää.

Ajatus siitä, että kaikki ruokailut olisi sitä että sotketaan koko pöytä ja syöttötuoli ja pöydänalunen epämääräiseen muruun, on itselleni kyllä niin vastenmielinen etten ala siihen. Muiden harrastamana en mitenkään vähättele tai paheksu asiaa.

Te, joiden pienet sormiruokailevat, kannattaa huomioida, että neuvola ym. instanssit tietävät siitä vielä sen verran vähän, että tukea ei välttämättä saa kovin hyvin. Nimittäin eräs sormiruokailija alkoi jättää ruoka-annoksia yhä pienemmiksi, jolloin kasvu stoppasi. Vanhempien sormi oli siinä vaiheessa suussa kun apua oli vaikea saada.

juuri tulin 5kk neuvolasta, jossa täti nimenomaan kehotti kokeilemaan, koska kuulemma oppivat nopeammin lusikan käytön ja itse syömään siististi.

Ja eihän se sulje pois joskus myös soseiden antoa...esim teillä kylässä :) taikka vaikka lentokoneessa....

t: se joka aikoo kolmosen kanssa kokeilla.

Sormiruokailun alkuperäiskilinen nimi kertoo homman ideasta hiukan enemmän. Ajatuksena on siis, että kun vauvalle ei työnnetä sosetta kurkkuun, vaan annetaan itse syödä sen verran kuin kiinnostusta kiinteisiin on, niin vieroittuminen tapahtuu lapsen omassa tahdissa.



Eli joku puolivuotias alkaa samantien syömään reiluja annoksia ja jättää maidon osuuden vähemmälle, toinen taas vielä lähempänä vuoden ikää elelee pelkällä maidolla. Lapsi saa kehittyä omaan tahtiinsa.



Ruoka on meillä paljon muutakin kuin vain ainetta jota pitää syödä, että jaksaa. Eri ruoka-aineilla on värejä, koostumuksia ja muotoja. Parsakaali tuntuu suussa erillaiselta kuin vadelma tai mandariini. Näin ei ole jos kaikki ruoka on vedetään epämääräisen väriseksi mössöksi.



Ja on mukavaa kun kaikki syövät alusta asti lähes samaa ruokaa, yhtä aikaa pöydän ääressä. Ketään ei tarvitse houkutella/ huijata/ pakottaa syömään eikä syöttää. ei tarvitse tehdä soseita tai tyytyä kaupan purkkeihin, sormiruokailijalle löytyy aina ruokaa sieltä missä sitä on muillekin ihmisille. Meistä tämä on ollut valtavan helppoa. Lapset ovat myös myöhemmin suhtautuneet kaikkeen ruokaan täysin ennakkoluulottomasti ja innostuneesti. Määrissä on sitten niitä yksilöllisiä eroja.



Että silleen, en kyllä ymmärrä miten tämäkin herättää niin paljon tunteita. Ei miuta muiden soseiden syöttäminen häiritse tippaakaan.

Vinkki: vanhemmuuden idea ei ole tehdä asioita mahdollisimman helpoiksi ja siistiksi sinulle, vaan tehdä asioita joista on mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä vauvallesi ja lapsellesi.

Noniin, kerrotko nyt mistä vuoden ikäinen lapseni jää paitsi kun ei pääse kokemaan sormiruokailua? Siis leipäähän hänelle uskaltaa jo antaa ja rusinoita syö itse, samoin paloiteltua hedelmää ja keitettyjä porkkanatikkuja. Mutta että normaalisti lusikalla soseita ja normaalia ruokaa ja äiti syöttää. Ajatus siitä, että kaikki ruokailut olisi sitä että sotketaan koko pöytä ja syöttötuoli ja pöydänalunen epämääräiseen muruun, on itselleni kyllä niin vastenmielinen etten ala siihen. Muiden harrastamana en mitenkään vähättele tai paheksu asiaa. Te, joiden pienet sormiruokailevat, kannattaa huomioida, että neuvola ym. instanssit tietävät siitä vielä sen verran vähän, että tukea ei välttämättä saa kovin hyvin. Nimittäin eräs sormiruokailija alkoi jättää ruoka-annoksia yhä pienemmiksi, jolloin kasvu stoppasi. Vanhempien sormi oli siinä vaiheessa suussa kun apua oli vaikea saada. juuri tulin 5kk neuvolasta, jossa täti nimenomaan kehotti kokeilemaan, koska kuulemma oppivat nopeammin lusikan käytön ja itse syömään siististi. Ja eihän se sulje pois joskus myös soseiden antoa...esim teillä kylässä :) taikka vaikka lentokoneessa.... t: se joka aikoo kolmosen kanssa kokeilla.

mutta en kutsunut sitä sormiruokailuksi. Söi myös puuroa ja muuta ihan lusikalla, napsi makupaloja muilta mutta edelleenkään se ei ole sormiruokailua.