Lue keskustelun säännöt.
Mun sisarusten käytös on kyllä ihan käsittämätöntä!
12.10.2011 |
Meitä on neljä sisarusta, isä ja äiti ovat eronneet ja äiti on niin sairas että tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Minä olen toiminut äitini omaishoitajana kolme vuotta, mikä on tarkoittanut käytännössä sitä että olen joka päivä käynyt äidin luona, hoitanut kauppa-asiat, apteekkikäynnit, lääkäriin kuskaukset jne. Sen lisäksi olen vielä yrittänyt järjestää äidille vähän virikettäkin, hakenut meille, vienyt kävelylle jne,
Minulla on omakin perhe jolta tämä aika on tietysti ollut pois.
Kaikki sisarukseni asuvat samassa kaupungissa ja ovat siinä mielessä ihan samanlaisessa elämäntilanteessa kuin minäkin että äidin hoitaminen tai jonnekin vieminen ei olisi heille yhtään sen hankalampaa kuin minullekaan.
Kukaan sisaruksistani ei kuitenkaan ole auttanut yhtään, käyvät äidin luona ehkä kerran kuussa ja silloinkin äiti vaan hätäilee että minun pitäisi hakea kaupasta tarjottavaa heille. Viime kesänä halusin lähteä perheeni kanssa viikoksi lomailemaan mutta kukaan sisaruksistani ei millään voinut sitä yhtä viikkoa äitiä hoitaa. Kaksi päivää per nenä olisi jäänyt jokaiselle mutta ei vaan piti palkata ulkopuolinen hoitaja koska äitikään ei halua mennä lomapaikalle hoitolaitokseen. Samasta syystä en ole voinut pitää yhtään omaishoitajan lomapäivää..
No nyt minä koen olevani niin uupunut että en vaan jaksa hoitaa äitiä, ehdotin taas että jos jaetaan vuorot, viikko jokaiselle mutta eivät ehdi eivätkä pysty. Laitoin sitten äidille hakemuksen palvelutaloon ja mikä on lopputulos,
äiti itkee kohtaloaan ja sisarukset soittelevat vihaisena miten MINÄ olen voinut tehdä äidille näin.
Kertokaa oi viisaat av-laiset miten pystyn ikinä enää kohtaamaan idiootteja omanapaisia sisaruksia mottaamatta naamaan tervehdykseksi.
Kommentit (71)
Ne käyvät neljäkin kertaa vuorokaudessa, mikäli tarpeen.
Erikseen saa sitten listalta tilata kaupasta tilpehööriä, jotka joku firma tuo.
Ruuan tuo taas joku muu firma.
Siivouksen tekee joku firma.
Kaiken koordinoi kumminkin kunnan kotihoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiinnostaisi tietää, mistä tai minkälaisista sairauksista on kyse, ja onko hoitoa mietitty esimerkiksi jonkun kunnan kotipalvelutyön vastaavan kanssa. Kotiinhan voi saada kotisairaanhoitoa, kodinhoitajia jopa 3 x pvä, siivousapua, ruokapalvelua jne. Myös intervallihoito on yksi mahdollisuus. Sitten on päiväkerhoja yms. Tällöin ap:nkin aika menisi enemmän siihen seurusteluun kuin juoksevien asioiden hoitoon.
Jos äidin rahat eivät riitä, olettehan selvittäneet, että äiti saa kaikki mahdolliset tuet?
Jos kyseessä on esimerkiksi etenevä muistisairaus, laitokseen siirtyminen on jossain vaiheessa lähes väistämättömästi edessä (ellei omaishoitaja pysty todella hoitamaan 24/7).
Neuvoisin olemaan yhteydessä johonkin kunnan työntekijään, jonka kanssa saisitte käytyä kaikkia näitä asioita yhdessä läpi. Tosiaan, vaikka haluatkin auttaa, niin sinulla ei ole elatusvelvollisuutta, joten vaadi toki kaikki äidillesi kuuluvat tuet ja palvelut. Silloin sinäkin voit käyttää aikaasi enemmän äidin kanssa seurusteluun, ulkoiluun, kahvitteluun yms. Jos äidilläsi käy vaikkapa siivouspalvelu ja sinä käyt siellä 'vain' kahvittelemassa, ei se tee sinusta huonoa tytärtä. Itse asiassa siitä voi olla jopa enemmän iloa äidillesi.
neuvotelleensa, saati moneen kertaan.
Todennäköisesit on ruikuttanut ja valittanut ehtaan mamman tyyliin.
eli siellä on omat kodit mutta henkilökunta (kotiapu) saatavilla. Käytännössä äitisi rahat riittävät varmaan paremmin kun hän asuu palvelutalossa ku´n se hinta suhteutetaan niin että hänelle pitää tietty osuus jäädä itselleen. Silti hän varmaan tarvitsee teidän seuraa mutta palvelutaloissa on yleensä paljon sitä omaa ohjelmaakin ja apua muutenkin. Hyvä ratkaisu!
jos ap ei olisi nostanut sitä omaishoidontukea...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesit on ruikuttanut ja valittanut ehtaan mamman tyyliin.
Todennäköisesti ap on puhunut ihan asiallisesti.
Alunperin teit ehkä virheen siinä, että otit hoitovastuun, niin muut oppivat lusmuilemaan omasta vastuustaan. Nyt laitat kovan kovaa vastaan ja kutsut kaikki neuvotteluun ja sanot tiukasti ja suoraan, että sinä et jaksa enää yksin huolehtia äidistä. Joko he osallistuvat tai sitten äiti joutuu laitokseen.
Ei tosiaankaan ole yksin sun velvollisuutesi jaksaa vuositolkulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen tosissani. Olen katsellut tuota touhua vierestä ja kyllä pahaa tekee. Ihminen hoisi äitiään yli 20 vuotta yksin, samassa tietty hoisi talon ja muutkin asiat. Sisko vain lusmuili ja nyrpisteli nokkaansa. Kun äiti kuoli niin sitten oltiin hyvää tytärtä ja äkkiä poiti perintö saada.
Toiset ihmiset on vain niin itsekkäitä. Jospa sinä ilmoitat että kun olet nyt omat 3 vuotta hoitanut niin jokainen sisaruksistasi voisi hoitaa omansa, katsoppa mitä he siihen sanovat. Joku vuorosysteemi tohon on pakko keksiä. Ei ole todellakaan reilua että poltat itsesi loppuun vaikka sisaruksia on noin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..olet ollut aivan liian kiltti. Jos et olisi ajanut itseäsi piippuun vaan olisit pakottanut sisaruksesi jo aikaisemmin osallistumana äitinne hoitoon, äitisi voisi ehkä edelleen asua kotona.
Totta kai päältäsi on kävelty, kun olet asettunut kynnykselle makaamaan. Mitä sovit sisarustesi kanssa silloin, kun aloit omaishoitajaksi? Et mitään? Niinpä. Ihan sama juttu kuin että miehen kanssa ei sovita kotitöiden jaosta ennen yhteen muuttoa ja sitten ihmetellään, kun "joudutaan" tekemään kaikki.
Sisaruksesi ovat tietenkin täysin väärässä. Siihen, että tähän pisteeseen on ajauduttu, on kuitenkin myös sinulla osuutta.
Juoksuttaa, ja sinä juokset.
Hyvä että sisaruksillasi on parempi itsetunto!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma perhe se on hänelläkin ja omat lapset tarvitsevat äitiään. Itse ajattelisin kylmästi, että jos sisarukset ei tee osuuttaan, äidille haetaan laitospaikka.
Vaiko vaan ruvennut omin nokkinesi hääräämään?
Kuka siis sitten muka on tilanteeseen syypää? Kyllä se syypää löytyy ihan peilistä.
Oma isosiskoni voisi ruikuttaa jotain vastaavaa - mutta oikeasti tilanne on se, että hän on aina suuna päänä hääräämässä, uupuu milloin kenenkin kynnysmattona ja yhtäköyttäyhdistyksen puuhanaisena ja saa elämänsä kiksit, kun voi ruikuttaa, että "hän aina joutuu, ja kukaan muu ei osaa jne."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos siskosi ovat tulleet käymään äidilläsi, niin SINÄ olet hoitanut sinne tarjottavat?
Nautitko siitä kun saat olla toisten pompoteltavana? Onko sulla mitään muuta elämää kuin äitisi ja oman perheesi hoitaminen?
Laita ne siskosi hommaamaan se laitospaikka, sanot vaan, että olet jo oman osuutesi tehnyt. Muuttoa myöten, anna niitten tehdä ihan kaikki.
Tämmöisiä juttua luettuaan olen taas jälleen kerran niiiiin onnellinen siitä, että mulla ole ainuttakaan sisarusta!!!
Sinun lähipiirisi kuulostaa samalta kuin suurin osa minun lähipiiristäni. Vastaavantyyppisiä esimerkkejä pienemmässä mittakaavassa löytyisi vaikka kuinka. Koskaan ei ole aikaa, aina on töitä, aina kiire, ei pysty...Kellä nykyään muka olisi aikaa tai ei olisi muuten kiire? Silti jotkut vaan pistävät asioita prioriteettijärjestykseen ja kantavat vastuuta.
Kyse on suuresta itsekkyydestä, ei mistään muusta.
ja äidin kuuluisi tajuta, että hänellä on ensisijainen vastuu omasta perheestä. Äiti laitokseen, jos ei voimat riitä.
Eikä hän edes kertonut, että olisi ketään muuta kysynyt mihinkään, juoksee vain tukka liehuten passaamassa sitä despoottiäitiä.
En ole mitään kynnysmatto-tyyppiä enkä nauti pompoteltavana olosta. Olen vaan yrittänyt tehdä parhaani äidin puolesta joka on maailman kiltein ihminen ja tehnyt ihan hirveästi yksinhuoltajana meidän lasten eteen. Toki tiedän että lapsilla ei ole hoitovelvollisuutta vanhempaansa mutta minusta elämänhaluisen keski-ikäisen ihmisen työntäminen laitokseenkaan ei ole oikein jos hänellä on neljä lasta jotka kaikki kykenisivät auttamaan jos haluaisivat.
Aluksi sovittiin että jokainen auttelee äitiä ja sisarusten piti jokaisen vuorollaan ottaa hoitovastuu äidistä että minä omaishoitajana saan myös hengähtää, he itse ovat kokoajan myös oleet laitospaikkaa vastaan eli en ole mikään päähösöttäjä tässä sopassa ollut. Käytännössä saamani 330e/kk menee aina äidin kuluihin koska hänen rahansa eivät riitä, silti sisarukset vetoavat siihen että minä saan hoidosta palkkaa..
Kuitenkaan kukaan ei pestiäni kelpuuta vaikka olen sitä tarjonnut.
Ja siis en osta tarjottavia heille kun tulevat äitiä katsomaan, äiti vaan aina murehtii minulle tarjottavista kun saa nämä sisarukset harvoin vieraikseen eivätkä he koskaan itse mitään tuo. Nyt harmittaa kovasti äidin suru kun joutuu kotinsa jättämään mutta en vaan jaksa, en millään.
Äiti ei siitä minua syyllistä mutta näen tietysti että hän on asiasta ahdistunut. Sisarukset ovat ihan vaan puhtaasti vihaisia minulle kun en ole heidän mielestään pitänyt lupaustani..ovat siis täysin sokeita omasta käytöksestään.
Ap.
jos tuollaista katselee 3 vuotta, tekemättä asialle mitään.
Ja niistä tarjottavista voit sille pässille äidillesi sanoa, että jos virsi ei lopu, lakkaat heti juoksemasta siellä. En näe hänen käytöksessään kyllä mitään KILTTIÄ.
kirjoittamasi aloitusviesti menemään sisaruksillesi sähköpostilla.
Kysy ihan suoraan onko tuo reilua ja miten kuvittelevat sinun jaksavan kaiken jos eivät koskaan auta.
itsekäs on se äiti. Ei vanhuus näköjään kaikkia jalosta, päinvastoin. On mielestäni todella epäreilua ja törkeääkin yrittää repiä aikuisten lastensa selkänahoista itselleen loputtomasti lisää ja lisää ja lisää ja lisää. Oikeastaan jopa törkeää. Hänen luonaanhan esimerkiksi vieraillaan aloittajan kirjoittaman mukaan mielestäni verrattain aika paljonkin, kun eihän monilla ole sekään asia noin -ihan jo vaikkapa pitkien välimatkojen ja työkiireiden yms. takia! Elämä on monilla aikuisillakin aika vaativaa tässä nyky-yhteiskunnassamme, vaikka muuta haluttaisiinkin väittää tai että nykyään oltaisiin pullamössöjä ja mitä kaikkea. Minusta se taitaa olla just toistepäin. Ennen oli paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa ihan vaan selvitä, kun nyt se on oikeasti aika kovaa tämä meno ja kaikenlainen kilpailu ajoittain. Ja sitten pitäisi vielä uhrata itsensä sukulaisten omaishoitajaksikin ja jättää oman itsensä palautuminen, lepo ja vapaa-ajan vietto ihan väliin. Just. Ei ihme jos päät pettävät monilla ihmisillä.
Ihan syystä on olemassa sanontoja kuten suku on pahin. Ajattelen itse että lapset ovat lainaa vaan, joten on mielestäni täysin väärä lähtökohta tehdä lapsia maailmaan joksikin omiksi palvelijoikseen. Jos heitä on vanhempana kohdellut aikoinaan lempeästi, omina itsenään hyväksyen, arvostaen, tasapuolisesti ja vankasti elämään kannustaen niin varmasti he vierailevat ja sitten joskus haluavat auttaakin joissakin asioissa, mutta jos niin ei ole ollut, tai niin on ollut vain joidenkin kohdalla joidenkin ei, niin ymmärrän muunlaisetkin valinnat aivan hyvin. On tässä jo pitkän elämän nimiin sen verran monenlaisista kohtaloista tullut kuultua. :/
En näe tuossa kuviossa mitenkään niin kovin sydämellistä vanhaa haurasta ja hoivaa kaipaavaa naista. Ei millään pahalla.