Millä tavalla lennätte unissa? Entä osaatteko hengittää unessa veden alla?

Nyt syksyllä ensimmäisen vesijuoksun ja -jumpan jälkeen olin yöllä salainen agentti, joka hengitti veden alla pienen huulille laitettavan laitteen avulla.



Unessa juokseminen on mahtavaa!

Mäkin haluaisin tommoisiin uniin, nään vaan tosi tylsiä realistisia unia. Mutta mä taidankin olla semmoinen tylsä realisti ;)

ja pystyn loikkimaan monta metriä pitkiä loikkia kuin astronautit kuussa.

Hypin sellaisia talonkorkuisia 30m pitkiä loikkia, vähän kuin hidastetusti. Se on hienoa mutta myös vähän jännittävää.

mun unessa lentäminen on sellaista ihan holtitonta menemistä, sinkoan alas ja ylös. Yleensä lentäminen johtuu siitä että putoan jostain tai sinkoan jonkun lentävän jutun kyydistä. En osaa unessa lähteä lentämään maasta :)



Veden alla en pysty unessakaan hengittämään.



Jos joudun juoksemaan jotain pakoon tai muuten vaan etenemään jonnekin unessa kiireesti, niin en meinaa saada jalkoja nostettua enkä pääse eteen päin millään.

lentää ja loikkia. Alkoi putoamisunista mutta opin "hallitsemaan" niitä unissani. Ja joo, osaan myös hengittää veden alla.

Muutenkin mun unet on tosi "aitoja" ja todentuntuisia, tosi hauskoja, jänniä ja ihania. Painajaisia näen tosi tosi harvoin. Odotan aina oikein iltaa että pääsee nukkumaan leffoja katselemaan :)

Lennän liitämällä. Se on ihanan vapauttavaa lentää unessa. Joskus lennän kovaa ja korkealle ja joskus pakotilanteessa en millään pääse korkeammalle. Kerran hyppäsin unessa katolta enkä pystynyt lentämään, vaan tipuin maahan jolloin kaikki pimeni. Ei liity aiheeseen, mutta monesti näen unta maailmanlopusta, kun kaikki sortuu ympäriltä yms.

Miksi minä en lennä??!! Jos kaikki muutkin!

pompin joustinpatjalla tai sohvalla aina ylemmäs ja ylemmäs räpyttäen käsiä ja joskus pääsen (kovan pomppimisen jälkeen) lentoon. Ilmassa liikun liitämällä. Mutta jostain syystä ainakaan kymmeneen vuoteen en ole päässyt lentämään..

Onko muilla kokemusta tällaisesta, että juuri ennen nukahtamista siinä unen ja valveen rajamailla alkavat vanhat, aijemmin nähdyt unet pyöriä vähän kuin pikakelauksena päässä? Siinä sitten mietit että, ai niin, tällaistakin unta ja tällaista kerran näin. Minulle käy näin usein ja se on aika omitusta, varsinkin kun on itse vielä hereillä kuitenkin...

Onko muilla kokemusta tällaisesta, että juuri ennen nukahtamista siinä unen ja valveen rajamailla alkavat vanhat, aijemmin nähdyt unet pyöriä vähän kuin pikakelauksena päässä?

Siitä tiedän, että olen nukahtamassa.

lennän korkealla ja kovaa, teen kieppejä ja liidän ylös ja alas. Tosin en enää näe kovin paljon lentämisunia. Yhteen aikaan näin paljon.

Mun lentoonlähtö tapahtuu levitoimalla siis kohoan vaan ilmaan, ei tarvitse siipiä räpyttää, keskittymistä vaatii kyllä.



Kiva kuulla muidenkin lentokokemuksista.

Onko muilla kokemusta tällaisesta, että juuri ennen nukahtamista siinä unen ja valveen rajamailla alkavat vanhat, aijemmin nähdyt unet pyöriä vähän kuin pikakelauksena päässä? Siinä sitten mietit että, ai niin, tällaistakin unta ja tällaista kerran näin. Minulle käy näin usein ja se on aika omitusta, varsinkin kun on itse vielä hereillä kuitenkin...

t. ap

tunne, kun nykyään pystyy liitämään taivaalla. Mutta se vaatii keskittymistä siinä unessa, jos keskittyminen herpaantuu, alan vajota alaspäin. olen oppinut liitelyn jalon taidon vasta tässä muutaman vuoden sisällä.



Pakotilanteet on muuten pahoja, siinä juoksen lujaa ja räpytän käsiä ja onneksi nykyään pääsen hyvin sit ilmaan ja pysyn siellä.



Sitten kun on sellainen rauhallinen lentelyuni, niin mä teen kaikkia sellaisia uintikuvioita, kuin uisin, mutta olen siis taivaalla.



Onko kukaan päässy kuinka korkealle? Mä en pääse kuin puiden latvojen hieman yläpuolelle, ainiin muutamaan kertaan olen päässyt vielä korkeammalle.



t. ap

jossa yritin karkuun jotain pahaa (mörkö, ihminen?). Nousu oli myös minulla raskasta ja aina välillä ylös päästyäni lähdin vajoamaan alaspäin, mutta kun räpiköin kunnolla, niin pääsin taas korkealle. Välillä vauhti kiihtyi liiankin kovaksi ja pelkäsin paiskautuvani maahan.

Usein pääsin kuitenkin johonkin TODELLA korkeaan puuhun suojaan=)



Toinen kesto-painajainen oli semmoinen, jossa vastaan leijaili eri värisiä palloja. Samanlaisia, kuin mitä niisä pallokuva-testeissä on, että erottaako, että siinä kuviossa on sekaisin kahta eri väriä. Värinäkötesti?

Ne pallot tuli minua kohti jotenkin epäimiellyttävän tunteisesti. Hitaasti leijuen, mutta siinä oli jotain todella ahdistavaa.



Hauska kysymys=)

Ennen ikkunasta tms. ponkaisemista tarkistan yleensä että varmasti on kyseessä uni, esimerkiski viemällä käden ikkunalasin läpi. Tiedän etten pysty unessa kokemaan lasia, joten käsi menee läpi ja voi hypätä ulos turvallisin mielin(paisti jos joku postaa meiltä salaa ikkunalasit, silloin voi minun käydä köpelösti).

sen kun vaan hyppään ilmaan. Alastuloa en taas ole koskaan oikein oppinut, kun haluan alas, pitää etsiä joku korkea juttu (esim. puu), tarttua siihen ja kiivetä alas. Muuten jään vaan ilmaan.



Veden alla hengitän myös helposti, oikein tulee sellainen olo että ei tämä ole vaikeaa, miksei muut ole TAJUNNEET :D

Ennen ikkunasta tms. ponkaisemista tarkistan yleensä että varmasti on kyseessä uni, esimerkiski viemällä käden ikkunalasin läpi. Tiedän etten pysty unessa kokemaan lasia, joten käsi menee läpi ja voi hypätä ulos turvallisin mielin(paisti jos joku postaa meiltä salaa ikkunalasit, silloin voi minun käydä köpelösti).

Tuo taito, että tietää näkevänsä unta, on melko harvinainen, tiesitkö sen?

Mä olen onnistunu vain muutamia kertoja per vuosi näkemään sellaista unta, että tiedän, että se on unta. Usein ne on muuten nuo lentounet.

Itse asiassa opin liitelyn jalon taidon sillä tavoin, että sanoin itselleni unessa, että tämähn on unta, joten voit liidelläkkin sen räpiköimisen sijaan. Ja se toimi!

t. ap

sen kun vaan hyppään ilmaan. Alastuloa en taas ole koskaan oikein oppinut, kun haluan alas, pitää etsiä joku korkea juttu (esim. puu), tarttua siihen ja kiivetä alas. Muuten jään vaan ilmaan.

:D

Nauran täällä vedet silmissä

t. ap

Muuten ei.