Kyllä on eroja siinä millaisia lahjoja poika sai kavereiltaan...
1 toi kirjekuoren jossa oli 5e seteli eikä "edes" korttia mukana, toinen toi Rubiikin kuution, kolmas toi sellaisen ison legoalustan jonka päälle rakennetaan (tiedän että maksavat kaupasta riippuen 13-16e ja meillä niitä useita kun kasvattavat legolandiaansa) ja lisäksi vielä ison laatikollisen peruslegoja rakennustarpeiksi.
Oli myös tatskari, harmi että pojalla on jo kys nro, legopeli ja creations-sarjan koottava legoauto ym.
Kommentit (72)
yhden tai kahden lapsen vanhempia ja kenties vielä vaikka kotona poissa työelämästä tai elämässä ei ole muuta isompaa projektia menossa. Pitäisi kuitenkin tajuta että elämäntilanteita on monia ja ihmisillä esim sairauksia ja muuta mikä vie tehokkaasti ajan ja ajatukset muualle. TAPAKASVATUKSELLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ TÄMÄN ASIAN KANSSA.
paljon ylitöitä, ollut sairas tai sukulainen sairas tai mitä vaan joka sen takia ei ole vaan ehtinyt tai jaksanut alkaa miettiä naapurin Nico-Petterin lahjaa :( ilmeisesti se 5e seteli pitää antaa takas? Ilmeisesti raskaana aikana se korttikin unohtunut hankkia ja nyt sitten saa halveksunnat siitäkin :(
ja sinulle joka sanot että kuuluu tapakasvatukseen iltaisin miettiä kaverin lahjaa ja askarrella korttia...sulla taitaa olla siihen aikaa ja voimavaroja toisilla kenties vaan ei ole!
ehtii tutkailla mitä kukakin toi ja miettiä että mitä mahtanut maksaa kaupassa? Mun lapselle kelpais oikein hyvin se 5e setelikin eikä kysele kortin perään :D olen hyvin onnellinen ettei oma lapseni ole materialisti eikä arvota kavereitaan lahjan arvon mukaan!
Saahan se synttärisankari lahjoja muiltakin. Jos itse vie paketillisen väriliituja tai erikoisia kyniä, joku toinen tuo muutaman arkillisen tarroja, kolmas sitten kivan vihkon, neljäs vaikka leimasimia, viides ehkä penaalin, kuudes vaikka hauskoja kumeja, seitsemät muovailuvahaa, kahdeksas askarelutarvikkeita, yhdeksäs leimasimia, kymmenes vesivärit, niin johan siinä on synttärisankarille paljon kivaa tavaraa! Minusta tuo ei olisi yhtään ankeaa.
Sitten omat vanhemmat ostavat jonkun hienomman kalliin asian, kuten vaikka niitä legoja. Ehkä muitakin läheisiä on, kummitätiä tai isovanhemaa, jotka voivat sitten ostaa jotain isompaa. Ei kuulosta minusta yhtään kurjalta, vaikka noita vieraita kutsuisikin ainoastaan muutaman.
Antoi vain kummejen, mummejen ns. kunnon lahjojen ostajien tuoda lahjoja! Muille ilmoitti että rahan mikä aikoo käyttää lahjaan voi lahjoittaa lastenklinikan kummeille, ei kuuleman halunnut turhaa ja tarpeeton ta sälää kotiinsa.
viedään kaverisynttäreille noin 7-10 euron arvoisia lahjoja. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että meitä pidetään nyt joko köyhinä tai piheinä. Mutta kun lapsen kaverit eivät ole kovin tuttuja, ja heidän vanhempansa akateemisesti koulutettua (ylempää) keskiluokkaa kuten mekin, tuntuisi hassulta laittaa lahjoihin hirveästi rahaa. Siis "tuntemattomalle" kallis lahja tuntuu ajatuksena oudolta, samoin siksi, että vanhemmilla on tietysti itselläänkin varaa ostaa hienompia juttuja lapselleen, eikä meidän tarvitse olla "hyviä haltioita", jotka ostavat sitä spesiaalia.
No ehkä ne ovat muut piirit sitten, joissa se lahjan rahallinen arvo on merkityksellisintä.
viedään kaverisynttäreille noin 7-10 euron arvoisia lahjoja. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että meitä pidetään nyt joko köyhinä tai piheinä. Mutta kun lapsen kaverit eivät ole kovin tuttuja, ja heidän vanhempansa akateemisesti koulutettua (ylempää) keskiluokkaa kuten mekin, tuntuisi hassulta laittaa lahjoihin hirveästi rahaa. Siis "tuntemattomalle" kallis lahja tuntuu ajatuksena oudolta, samoin siksi, että vanhemmilla on tietysti itselläänkin varaa ostaa hienompia juttuja lapselleen, eikä meidän tarvitse olla "hyviä haltioita", jotka ostavat sitä spesiaalia.
No ehkä ne ovat muut piirit sitten, joissa se lahjan rahallinen arvo on merkityksellisintä.
Oletko oiekasti noin tyhmä, että vain akateemisesti koulutettu ihminen osaa arvostaa muita asioita kuin materiaa ja rahaa? Pitäisikö sun oikeasti herätä todellisuuteen?
eikä meillä ole tapana laittaa muistiin, kuka mitäkin tai minkä arvoista toi. Mutta tuosta tapakasvatuksesta vielä, kyllähän synttärijuhlatkin ovat tapakasvatusta siinä, missä koulun juhlat, ravintolareissut, teatterit, kyläilyt ja muut juhlat. Poikkeustilanteita on toki kaikilla ja jotkut ovat masentuneita, kiireisiä tai sairaita, mutta ne ovat sitten asia erikseen.
Minusta ehkä tuo ensimmäinen oli hiukan mielikuvitukseton, mutta myös OK.
mutta se tässä nyt tuntuu unohtuvan, että nuo lapsuuden synttärit ovat tapakasvatusta parhaimmillaan ja niistä näkee paljon eri perheiden käytöstavoista. Vaikka meilläkin on usein kaverisynttäreitä, näemme lasten kanssa niiden eteen aina vaivaa sen verran, että askartelemme tai ostamme kortin ja lahjaakin mietitään. Ylettömän kalliita lahjoja emme koskaan osta, mutta yritämme aina ajatella sitä lahjan saajaa.