Miksi ihastunut käyttäytyy ihastustaan kohtaan joskus suorastaan tylysti?
Tarkoittaen sitä, että ei ole huomaavinaan, välttelee katsekontaktia eikä tervehdi? Ja selkeästi tekee sen tietoisesti, ehkä jopa korostetusti.
Mutta sitten kuitenkin vilkuilee, ja tarkkailee, kun luulee, ettei ihastuksen kohde huomaa mitään.
Mikä pyrkimys?
Kommentit (221)
A) ei halua olla liian helppo
Tai b) on itse varattu ja yrittää olla mahdollisimman vakava, ettei toinen huomaisi ihastusta
Oma tarinani.
Pari vuotta työkaverin kans silmäilty kun satuttu harvoin näkeen. Kun siirryttiin samalle osastolle, voi luoja sitä kemiaa, ihastusta, vetovoimaa mitä tunsimme toisia kohti. Vaivuimme teini-ikäisen tasolle, emme uskaltaneet katsoa toisiamme läheltä. Mies oli todella kohtelias minulle. Se tunne, kun sinusta ollaan kiinnostuttu, puhutaan kauniita, avataan ovia, saat täyden huomion, kertoo hauskoj juttuja ja vieläpä hyvän näköiseltä mieheltä.
Oma mieshän ei enää minua ole vuosiin niin kohdellut niin voin sanoa, että olin todella imarreltu ja otettu!
Kunnes tuli se raaka totuus, että olen varattu. Hän muuttui täysin, kaikki kohteliaisuudet loppui, käytös muuttui tylyksi, ei halunnut jutella enää kun pakosta yms. Sillon loppui se kaikki ihanuus, josta pääsin nauttimaan. Harmittaa niin paljon! Olisin valmis vaihtamaan mieheni häneen, mutta en tiedä miten toimia. Nykyinen liitto on siis jo kuollut vuosia sitten.
Kuitenkin hän silmäilee ruokalassa kauempaa, tulee ottamaan ruokaa yhtäaikaa (nousee pöydästä kun huomaa minun menevän hakeen), ja kun pakosta joudumme työssä oleen lähekkäin, kummasti käsi osuu minuun yms.
Osaako kukaan vastata, loppuuko ihastus kuin seinään vai jääkö se kuitenkin päälle vaikka tuleekin pakit ja käytös muuttuu täysin?
Minulla on tällainen ystävä. Hänen käyttäytyy ihastuksiaan kohtaan kuin nämä olisivat ilmaa. Ei puhu, ei ota katsekontaktia, ei tervehdi, ei noteeraa mitenkään. Sen sijaan, että menisi kysymään vaikka kahville, kulkeekin omien sanojensa mukaan sivuttain ja odottaa, että se ihastus huomaa hänet. Tavallaan siis odottaa, että ihastus telepaattisesti ymmärtää, että hän on niin rakastunut, että suostuu heti vaikka kosintaan.
Mutta ystäväni onkin autisti. Hänelle tuollainen käyttäytyminen on täysin normaalia ja itsestäänselvää. Hirveästi on aina sydänsuruja, kun se ihastus ei nyt jostain syystä ymmärräkään tätä hänen itselleen täysin selkeää viestintää ihastumisesta.
Olen asiantuntija tässä aiheessa. 😅 Olen ujo nainen ja käyttäytynyt lukemattomia kertoja tylysti ja välttelevästi miehiä kohtaan, joihin olen ollut ihastunut. Jännä ajatella, kuinka vääränlaisen kuvan olen antanut tunteistani miehille, jotka ovat olleet myös minusta kiinnostuneita. Olen kuitenkin arvioinut, että mitään huippukultakimpaletta en ole onneksi sählännyt elämästäni ulos. Onneksi jotkut osaavat murtaa ujon naisen kuoren. <3 Kuoren alla, ollessani rento oma itseni, olen puhelias ja avoin.
Vierailija kirjoitti:
Olen asiantuntija tässä aiheessa. 😅 Olen ujo nainen ja käyttäytynyt lukemattomia kertoja tylysti ja välttelevästi miehiä kohtaan, joihin olen ollut ihastunut. Jännä ajatella, kuinka vääränlaisen kuvan olen antanut tunteistani miehille, jotka ovat olleet myös minusta kiinnostuneita. Olen kuitenkin arvioinut, että mitään huippukultakimpaletta en ole onneksi sählännyt elämästäni ulos. Onneksi jotkut osaavat murtaa ujon naisen kuoren. <3 Kuoren alla, ollessani rento oma itseni, olen puhelias ja avoin.
Ole onnellinen jos olet löytänyt sellaisen ihmisen. Mä en toivo mitään muuta niin paljon kuin että löytäisin sellaisen, mutta tuskin tulee tapahtumaan tässä elämässä.
En halua näyttää omia tunteita kun hän mua tasokkaampi. Pelkään myös punastumista niin tulee kiire pois seurasta.
Tätä ketjua lukiessa olen tainnut vihdoin ymmärtää, missä mennään erään tuntemani miehen kanssa. Olenkin monta vuotta asiaa ihmetellyt, kun en ole vastaavaan käytökseen törmännyt muualla. Hän on ajoittain minua kohtaan niin kuuma että polttelee ja seuraavana päivänä yhtäkkiä tyly ja välttelevä. Toisinaan sitten hellä, huomaavainen ja lempeä. Yleensä tuo kuuma olemus tulee esiin kun ollaan juhlatunnelmissa ja vähän juotu alkoholia. Silloin hän tulee lähelle, puhuu, flirttailee ja katselee paljon. Sitten seuraavana päivänä selvin päin on yhtäkkiä niin viileä ja etäinen, että aina luulen loukanneeni häntä verisesti, vaikka en ole oikeastaan tehnyt yhtään mitään paitsi nauttinut vaan hänen seurastaan. Ja sitten myöhemmin kun taas nähdään, hän on lämmin ja hellä minua kohtaan.
Ollaan molemmat varattuja. Olen ajatellut että hän saattaisi olla ihastunut, mutta sitten tuo kylmä ja torjuva käytös on saanut minut kuitenkin aina uskomaan muuta. Voisiko sittenkin olla että hän on ihastunut ja tuo ristiriitanen käytös johtuu tilanteen mahdottomuudesta?
Kyllä. Se johtuu juuri siitä, kun olette varattuja. Tunteet vie laidasta laitaan. Aallon huipulta syvälle pohjaan. Eletään hetki sitä ihanaa ja sitten tullaan rytinällä alas, kun todellisuus ja teidän kohdalla alkoholin vaikutus tulee vastaan. Huono omatunto ja jäätävä ahdistus iskee päälle ja se aiheuttaa käytöksen muutoksen.
Ne, jotka flirttailee ilman kummempia tunteita jatkavat sitä kokoajan, ei siis tule tämmöisiä vaihteluita. Heihin ei vaikuta vaikka saisi tietää toisen olevan varattu tms. , koska eivät ole tosissaan. Nämä kyllä tunnistaa työelämässä, koska tekevät sitä melkein kaikille muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Se johtuu juuri siitä, kun olette varattuja. Tunteet vie laidasta laitaan. Aallon huipulta syvälle pohjaan. Eletään hetki sitä ihanaa ja sitten tullaan rytinällä alas, kun todellisuus ja teidän kohdalla alkoholin vaikutus tulee vastaan. Huono omatunto ja jäätävä ahdistus iskee päälle ja se aiheuttaa käytöksen muutoksen.
Ne, jotka flirttailee ilman kummempia tunteita jatkavat sitä kokoajan, ei siis tule tämmöisiä vaihteluita. Heihin ei vaikuta vaikka saisi tietää toisen olevan varattu tms. , koska eivät ole tosissaan. Nämä kyllä tunnistaa työelämässä, koska tekevät sitä melkein kaikille muillekin.
Joo kyllähän se noin auki kirjoitettuna näyttää aika uskottavalta selitykseltä. Ja kun tuo kuvio on toistunut vuosien varrella monta kertaa, niin olen alkanut ajatella että jotain outoa kehää tässä kierretään. Minusta mies on viehättävä ja viihdyn hyvin hänen seurassaan. Flirttailen takaisin kun hän on sillä tuulella, mutta en ikinä niin paljon, että unohtaisin oman parisuhteeni rajat. Joskus olen ottanut hienovaraisesti etäisyyttä kun tunnelma on lämmennyt liikaa, mutta en ole koskaan ollut varsinaisesti tyly tai välttelevä. Miehellä nämä tunnetilojen vaihtelut ovat paljon korostuneempia, kuuma on kuumempaa ja kylmä on kylmempää. Kieltämättä kuulostaa, että tämä meidän yhdessä olomme ei ole hänelle henkisesti yhtä seesteistä kuin minulle.
Juuri näin. Hänellä on voimakkaammat tunteet kuin sinulla. Kokee nuo aallot rajuna. Ehkä kannattaisi joskus, vaikka sillon pikkupienissä, kysyä suoraan asiasta. Voisi helpottaa miestä, kun saa kertoa tunteensa.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Hänellä on voimakkaammat tunteet kuin sinulla. Kokee nuo aallot rajuna. Ehkä kannattaisi joskus, vaikka sillon pikkupienissä, kysyä suoraan asiasta. Voisi helpottaa miestä, kun saa kertoa tunteensa.
Jaa, uskaltaisinko? Saattaa olla hyväkin ajatus, jos vaan osaan tehdä sen pilaamatta ystävyyttämme.
Kuinka täällä ihastuneet tänään voi?
Mulle käy noin. Pelkään kohteen huomaavan ihastukseni ja kavahtavan pois. Eri asia sitten, kun siltä ihastukselta on tullut jo jotain selvää signaalia, että kiinnostus on molemminpuolista. Olen normaalisti ihmisille vähän liiankin mukava, ja usein ihmiset luulevat että flirttailen heille ja siitä seuraa väärinkäsityksiä. Tutummat ihmiset huomannevat heti että olen kiinnostunut jostakusta, kun välttelen tätä ja ohitan hänet katseellani täysin kun ollaan porukassa.
Vierailija kirjoitti: Miehenä tuo ihmetyttää jonkin verran. En tiedä miksi, mutta tuo yksi vilkuilee vähän väliä ja heti kun annat katseen takaisin, toisen katse menee välittömästi muualle. Viimeiseen vuoteen hän ei ole muuta tehnyt kun tervehtinyt pelkästään kahden kesken ja muiden seurassa hän ei ole huomaavinaankaan, saati sitten edes tervehtinyt. Toisaalta sitten kahden kesken hän yrittää jotain jutustella. Ei hän voi oikein minulle olla vittuuntunutkaan tai ärsyyntynytkään, kun en ole tietääkseni antanut mitään aihetta ja kerran tuo on muutenkin vältellyt. Olen myös varattu, joten mitään ongelmaa normaaliin kanssakäymiseen ei pitäisi olla. Otapa tuosta sitten selvää. Ehkä tulkitsen liikaa, muttei tuokaan täysin normaalia ole.
Ehkäpä hän pelkää, että seurassa vuorovaikuttaessanne muut huomaavat hänen ihastuksensa.
Pakko oli jäähdytellä välit, pettämiseksihän se olisi mennyt.
Ap on ihastunut, ja kuvittelee, että vastapuoli on ihastunut. Ihmiset katsovat toisiaan usein ilman sen kummempaa tarkoitusta, mutta nyt vastapuoli taitaa olla vittuuntunut.
Jotkut ihastuneet ovat vain ärsyttäviä, ja heidät haluaa hätistellä kauemmas tylyllä käytöksellä.
Jos olette ihastuneita, tehkää aloite. Sillähän se selviää.
Oman kokemukseni perusteelle miehet on todella herkkänahkaisia. Varsinkin jos kokevat, että nainen on lähes saavuttamattomissa. Pienikin väärä sana tai tuttavallinen juttelu toisen miehen kanssa (vaikka mies olisi työkaveri) niin mies hajoilee mielessään ja punoo ikuista kostoa. Itseni on kerran heitetty autosta ulos, kun sanoin jotain ympäripyöreää seurustelustani. En ymmärtänyt, että mies piti sitä hänen mielenkiintonsa pilkkaamisena. Tuli ilmi vasta myöhemmin, että mies oli umpi rakastunut minuun. Miehet näyttää kokevan ihan flirtinkin "vituiluna" ja leikinlaskuna heitä kohtaan. Kyllähän siinä se ihastunut flirttailijakin menee sitten sekaisin kun se kohde on joskus ihan pähkinöinä ja tunnin päästä jo naama on täysin väärinpäin.
Jep. Täällä pulassa myös. Tuntui että työkaveri välillä tosi ihana välillä tosi tyly. Kun jäimme lounaalla kahden meni tosi vaivaantuneeksi koko homma. Meinasi pää hajota. Mitä tehdä vaiko eikö mitään.
Vierailija kirjoitti:
Pakko oli jäähdytellä välit, pettämiseksihän se olisi mennyt.
Miten ne jäähdytellään? Loukkaamallakko, nolaamalla toinen vai miten?
Minkä takia sitten musta on kiinnostunut tällaiset miehet 😂