Mies "ilmoitti" että lähtee kavereiden kanssa etelään matkalle..

Ongelma ei ehkä ollut niinkään se itse asia, mikä minä olen kieltämään asioita(ok, suht järkevissä rajoissa olevia) mieheltä, hän on minun mies ei lapsi. +On tosiaan tietysti itse tienannut rahansa.

Mutta se miten asian esittää otti niin päähän, oli jo niin päättänyt ja Minä olen niuho ym. jos kyseenalaistan ja kysyn miksei olla yhdessä suunnittelemassa reissua. Ja jääkö sellaiseen edes rahaa.

Mutta myöskin, meillä on yhteiset rahat.

Sanoi sitten että minäkin voisin lähteä kaverin kanssa jonnekin..No sitten ei varmasti jää yhteiseen reissuun enää mitään. Enkä minä edes halua lähteä, vaan haluan olla lapseni ja miehen kanssa:(



- ap

Arki on sellaista hässäkkää, ettei yhdessä ehditä kunnolla olemaan kuin viikonloppuisin. Ei tulisi mieleenikään lähteä lomalle ilman perhettäni.

Viikonloppureissut silloin tällöin toki ovat ihan ok puolin ja toisin, mutta kyllä mä haluan sen 5 viikkoa vuodessa mitä mulla lomaa on keskittyä perheen kanssa lomailuun ja tehdä jotain kivaa yhdessä. En mä tarvitse lomaa perheestäni.

Kotona saa olla aivan tarpeeksi puolison kanssa, mikä ihme se on jos joskus haluaa omaa aikaa?

Sen jälkeen kun on sanottu tahdon, niin ei silloin saa itsekseen tehdä mitään. Ei mielellään mennä yksin vessaankaan. Töihin tietysti on pakko mennä yksin, mutta se onkin ikävä velvollisuus. Muuten on pakko olla yhdessä. Joten jos puoliso ei halua harrastaa samaa tai mennä samoihin lomakohteisiin, niin on itsekin luovuttava niistä.



Perheellisen ihmisen on elettävä ennalta suunnitellut päiväjärjestyksen mukaan KOTONA. Ja perheen kanssa käydään kylpylässä, mummolassa ja joskus etelässä pakettimatkoilla, jos ukon rahat riittää all inclusiveen.



Joten ap, älä missään tapauksessa anna periksi. Jos miehesi vielä ottaa puheeksi omat menemisensä, tee lastensuojeluilmoitus - eiköhän siitä tokene.

mutta jos minua kohdellaan niin, että mies tulee ja meneen ihan omia aikojaan, niin mies saa kokea minulta ihan vastaavaa. Olen kotona tai sitten en ole silloin kun minulle sopii. Eli ihan turha on miehen sanoa, että hän on kutsunut vieraita perjantaiksi. Sittenpä on kutsunut, se ei minua liikuta.

Viikonloppureissut silloin tällöin toki ovat ihan ok puolin ja toisin, mutta kyllä mä haluan sen 5 viikkoa vuodessa mitä mulla lomaa on keskittyä perheen kanssa lomailuun ja tehdä jotain kivaa yhdessä. En mä tarvitse lomaa perheestäni.

että ajattelet omien lomamatkojen tarkoittavan sitä, että tarvitsee lomaa perheestä. Eihän se välttämättä niin ole. Toki joskus joku voi kaivata omaa aikaa syystä tai toisesta. Mutta voihan sen oman matkan syy olla vaikka se, ettei muita kiinnosta juuri se kohde. Tai menee ystävien kanssa - tai menee vaikka tapaamaan ulkomailla asuvaa ystävää. Ei se, jos puoliso ja lapset eivät ole joka paikassa mukana, tarkoita, että se johtuu siitä, ettei kestä heitä enää tms.

Mies ei tule mene ja tee mitä huvittaa, mutta tämän yhden reussun oli hyvinkin päättänyt tehdä.

En tiedä miten kiteyttäisin tämän huonot puolet, en vaan voi ymmärtää että vaikka yhdessä oltais loman tarpeessa, suunnittelee itselleen tuollaisen reissun.



- ap

Eli mies "ilmoitti" etelänmatkasta, ei ole pitkä reissu, mutta kuitenkin. Sanoi että kysyy asiasta, mutta suuttui hirveästi, kun kyseenalaistin matkaa..

vapaus meillä kaikilla on

en minä siitä pitäisi

Mitä te muut sanoisitte syyksi ettette pidä ideasta??



- ap

musta se vaan on outoa, että joku haluaa vapaaehtoisesti olla erossa perheestään viikonkin... Mulle muutaman päivän työreissutkin on tuskaa kun on niin kova ikävä miestä ja lapsia.

Mutta niin me ollaan erilaisia.

Viikonloppureissut silloin tällöin toki ovat ihan ok puolin ja toisin, mutta kyllä mä haluan sen 5 viikkoa vuodessa mitä mulla lomaa on keskittyä perheen kanssa lomailuun ja tehdä jotain kivaa yhdessä. En mä tarvitse lomaa perheestäni.

että ajattelet omien lomamatkojen tarkoittavan sitä, että tarvitsee lomaa perheestä. Eihän se välttämättä niin ole. Toki joskus joku voi kaivata omaa aikaa syystä tai toisesta. Mutta voihan sen oman matkan syy olla vaikka se, ettei muita kiinnosta juuri se kohde. Tai menee ystävien kanssa - tai menee vaikka tapaamaan ulkomailla asuvaa ystävää. Ei se, jos puoliso ja lapset eivät ole joka paikassa mukana, tarkoita, että se johtuu siitä, ettei kestä heitä enää tms.

Mitä te muut sanoisitte syyksi ettette pidä ideasta?? - ap

ehkä voit rehellisesti suuttumatta kysäistä mieheltäsi että ihanko totta hänen mielestä sinä et ole pettynyt?

Minä aivan varmasti tuntisin itseni huijatuksi. Siis mitkä nyt sen miehen elämän prioriteetti on? Ajatteleeko hän sinua ollankaan?

niin mene vaan. Ja vaatisin että molemmat matkat varataan samalla kertaa.

Mitä te muut sanoisitte syyksi ettette pidä ideasta?? - ap

Tässä näyttää olevan ongelma se, että miehen reissu on pois perheen yhteisen loman budjetista. Sano suoraan miehelle, että se tuntuu kurjalta.

Ymmärrän ap:ta täysin. Tilanne olisi varmaan toinen, jos sitä rahaa (ja aikaa) lomailuun yhdessäkin jäisi. Mutta jos toinen lomailee yksin ja se ehkä estää yhteisen loman niin perseestä se on.

mies tekee myös samaa, eli sanoo kysyvänsä luvan, vaikka onkin jo käytännössä menot sovittu. kysypä mieheltäs, miten reagoisi jos itse ilmoittaisit lähteväs viikoksi etelään kavereiden kanssa. suostuisiko mies siihen, miltä hänestä tuntuisi.

eikö sitä voisi esim.jonkun kaverin mökille mennä viikonlopuksi äijäporukalla? ja vaimoille samat oikeudet, eli lupa myös käydä ulkona - ilman lapsia ja miehiä.

mä periaatteessa luotan mieheeni, mutta sen jutut on niin ällöttäviä ja pettäjähenkisiä, etten suostu sitä päästämään mihinkään. välillä jää noudattaa mun toivetta välillä taas ei.

Kysyin jo asiaa kaikilla tavoilla, hermostuin ihan täysin. Mutta mikään ei saanut miestä ymmärtämään minun kantaani asiaan:( Että miksi se on niin hirveää että hän on muutaman päivän matkoilla



- ap

mies tekee myös samaa, eli sanoo kysyvänsä luvan, vaikka onkin jo käytännössä menot sovittu. kysypä mieheltäs, miten reagoisi jos itse ilmoittaisit lähteväs viikoksi etelään kavereiden kanssa. suostuisiko mies siihen, miltä hänestä tuntuisi.

eikö sitä voisi esim.jonkun kaverin mökille mennä viikonlopuksi äijäporukalla? ja vaimoille samat oikeudet, eli lupa myös käydä ulkona - ilman lapsia ja miehiä.

mä periaatteessa luotan mieheeni, mutta sen jutut on niin ällöttäviä ja pettäjähenkisiä, etten suostu sitä päästämään mihinkään. välillä jää noudattaa mun toivetta välillä taas ei.

Kokeilin tätäkin, sanoi vaan että minäkin voin tehdä kaverin kanssa reissun. Mutta sitten jää varmasti yhteinen tekemättä:(

Jos mieheni lähtisi tilanteessamme lomareissulle kaveriporukan kanssa. Olen myös hoitovapaalla oleva "kotiäiti" ja minä en voisi itse lähteä minnekään.



Pienemmät matkat ja harrastukset joihin ei paljoa rahaa mene on eri asia.



Ap voisi ilmoittaa lähtevänsä miehen reissun jälkeen tyttökaverinsa kanssa vähintäänkin sille Tallinnan risteilylle ja mies hoitaa lasta sen ajan.



Tasapuolisuuden nimissä.

Kysyin jo asiaa kaikilla tavoilla, hermostuin ihan täysin. Mutta mikään ei saanut miestä ymmärtämään minun kantaani asiaan:( Että miksi se on niin hirveää että hän on muutaman päivän matkoilla

- ap

Mies on sen aikaa lasten kanssa.

Meillä ainakin on ihan normaalia

että mies matkustaa ystäviensä kanssa, ja yksinkin.

Mutta se ei kyllä ole yhteisistä matkoistamme pois.

Mies on matkustellut paljon (saman kaveriporukan kesken) jo ennen suhdettamme, enkä ole keksinyt yhtään syytä miksi kieltäisin matkustelun.

Minulle se on ok niin kauan kuin matkustaa myös perheen kanssa, ja rahat riittävät myös minulle tärkeisiin asioihin.

Mitä te muut sanoisitte syyksi ettette pidä ideasta??

- ap

Entäs toisenlainen lähestymistapa, oletkin innoissasi miehen matkasta, alat suunnittelemaan mitä tuliaisia hän tuo sinulle ja lapsellenne esitä oikein hyvät vaatimukset. Pyydä miestä ottamaan paljon valokuvia, että voitte yhdessä perheenä tehdä nojatuolimatkan ko. kohteeseen, koska eihän teillä ole enää rahaa muuhunkaan. Rupea etsimään miehelle edustavia vaatteita matkalle jne.

ja mene mukaan