Minkä ihmeen takia ihmiset panttaa vauvan nimeä?

nimeä pantataan sen takia, että pelätään anoppia tai että joku sen varastaa.

Kuulostaapa juhlalliselta.

Kun kysyn asiasta niin vastaus on; "suvussa on tapana paljastaa nimi vasta kastajaisissa". Zzzzzzz Minusta on jotenkin alentavaa puhua vain vauvasta, veljestä, siskosta tai pallerosta.

Mitäs jos vaan annettaisiin ihmisten toimia haluamallaan tavalla ilman että vedetään siitä sen kummempia johtopäätöksiä? Onnistuisiko mitenkään?

Asun Englannissa ja täällä lapsilla on nimet jo ennen syntymää ja nimi julkistetaan yleensä viimeistään synnärillä. Ainakin kaverini ovat saaneet olla rauhassa anopeilta tai varastelevilta kavereilta. Ovatko suomalaiset jotenkin peri-ilkeitä?



Ja muuten täällä lapsensa kastavat ainoastaan uskovaiset, jotka käyvät kirkossa ja muissa kirkon touhuissa vahvistamassa uskoaan.

meillä ei tosin esikoisen kanssa ollut nimeä valmiina, vaan makusteltiin sitä ja ruvettiin puhuttelemaan lasta nimellään vasta pari viikkoa ennen ristiäisiä.



Seuraavista kahdesta lapsesta kerrottiin taas heti nimellä, koska nimet olivat jo tiedossa.



Mutta kukin tavallaan. Silti ihmetyttää hieman eräs tuttavani. Heillä on jo 2kk vanha poika, jonka nimi on tietenkin jo ilmoitettu Väestörekisterikeskukseen ja on Kelakortit ja muut. Mutta nimi kerrotaan muille vasta nimiäisissä, jotka pidetään vasta kun vauva 3,5 kk vanha. Toki tällöin se nimen arvuuttelu kantaa juhliin ja juhlissa, mutta ehkä tuntuu vähän hassulta.

haluammeko virallisessa kaavassa julkistaa lapsen nimen "ovat kasteessa antaneet lapselle nimeksi..." toisin sanoen on myös nimenantojuhla turha vängätä!

Ei se kyllä kaava missään nimessä noin mene. Pappi voi kysyä vanhemmilta, minkä nimen olette lapselle antaneet. Tai kertoa, että vanhemmat ovat päättäneet kutsua häntä nimellä se ja se. Mutta ei sitä nimeä KASTEESSA anneta.

eräs ulkomaalainen ystävämme (katolilainen) järkyttyi syvästi kun kuuli ettei vauvallamme ole vielä nimeä ja luuli, että vitsailen. Lapselle kuuluu hänen mukaan olla nimi valmiina ennen syntymää ja antaa se heti kun on putkahtanut maailmaan.

itse puhuin nimellä jo vauvojen ollessa mahassa. Minulla ei ole tapana kutsua toisten lapsia hellyttelynimillä, toki ok jos vanhemmat kutsuvat. Vauvaksi voin kutsua. Mutta älkää loukkaantuko jos puhun lapsestanne "se". En jaksa lässynlässyttää, "mites HÄN jaksaa" "mitäs HÄN on tänään tehnyt". Että se lapsi on tod.näk mulle "se" kunnes nimi on tiedossa.

käytän muutenkin sanaa se hänen sijaan. Mutta en toki muuta sitä kohteliaammaksi vauvan takia.

Mutta kukin tavallaan. Silti ihmetyttää hieman eräs tuttavani. Heillä on jo 2kk vanha poika, jonka nimi on tietenkin jo ilmoitettu Väestörekisterikeskukseen ja on Kelakortit ja muut. Mutta nimi kerrotaan muille vasta nimiäisissä, jotka pidetään vasta kun vauva 3,5 kk vanha. Toki tällöin se nimen arvuuttelu kantaa juhliin ja juhlissa, mutta ehkä tuntuu vähän hassulta.

ja kun tyttö tuli aloimme heti kutsua häntä oikealla nimellään. Anopille tämä oli jotenkin kova paikka, luuli ristiäisiin asti että kyseessä on jonkinlainen työnimi... Toisen kanssa olikin vaikeampaa, pojan nimeä ei meinattu millään löytää ja työnimeä käytettiin sitten melkein ristiäisiin asti, muutama viikko ennemmin löysimme nimen ja aloimme käyttää sitä ihan avoimesti. Toiset nimet tulivat monelle edes yllätyksenä sitten kastetilaisuudessa, ei sitä nyt koko nimellä tullut lapsia kutsuttua. ;)

muksu syntyi maassa, jossa jo synnytyslaitoksella papereihin täytetään lapselle nimi. Kerroimme nimen myös julkisesti heti synnäriltä käsin.



Tai olis voinut tietty tehdä silleen että ois kertonut ko. maassa kaikille, mutta olisi pantannut tietoa suomen sukulaisille ristiäisiin saakka :D

No lasta ei tartte liittää kirkkoon mutta lapsi pitää väestörekisteriin ilmoittaa 3 kk syntymästä. Se on ihan lakijuttu että kaikki kansalaiset liitetään rekisteriin.



Ja sieltä rekisteristä voi sitten käydä naapurin Martta käydä tsekkaamassa naapuriin syntyneen vauvan nimen jos sen tahtoo tietää.



Kastaminen LIITTYY nimenantoon tasan silloin jos vanhemmat kastaa lapsen nimen paljastamisen yhteydessä: Siis kastettaessa kerrotaan kastettavan nimi (minunkin nimi sanottiin ääneen 15- vuotiaana kun kastettiin konfirmaation yhteydessä).



Pappi voi hoitaa viralliset paperityöt vanhempien puolesta väestörekisteriin jos kaste toimitetaan siinä ajassa kun lapsi ei kuulu väestörekisteriin.



Siis kaste ja nimen laittaminen julkiseen tietoon ja siitä kertominen suvulle on oikeastaan 3 eri asiaa. Ja niistä ainoastaan väestörekisteriin ilmoittaminen on kaikista oleellisinta.

Ei sillä etteikö kasteella ole merkitystä tai milloin lapsen nimi tahdotaan kertoa.

"vanhemmat ovat valinneet lapselleen nimeksi", eivät "kasteessa antaneet". Sori, oli pakko korjata, kun taas kerran meni väärin. Kasteessa ei anneta nimeä.

haluammeko virallisessa kaavassa julkistaa lapsen nimen "ovat kasteessa antaneet lapselle nimeksi..." toisin sanoen on myös nimenantojuhla turha vängätä!

sanoo vaan reilusti, että on, mutta pidämme sen salaisuutena ristiäisiin asti. Jos sitä ei kysyjä ymmärrä, se on sitten ihan kysyjän omaa noloutta.

Kysykääpä vaikka että "joko sillä on nimi?" niin saa sitten äiti itse päättää kertooko nimen jos se on päätetty vai ei. Jos siinä sitten mamma alkaa kiemurrella että "on sillä oikeestaan mut ei me oikeestaan sitä vielä kellekään kerrota..." niin sehän on ihan mamman omaa noloutta. Sitten taas jos nimi oikeastikin päätetään vasta päivää ennen ristiäisiä (kuten meillä) niin kysymykseen on helppo vastata että ei vielä. Eikä kellään pitäisi olla hernettä nenässä tämän toimintatavan tuloksena. Olkaapa hyvät!

jo lähes vuodenkin vanha ennen kuin saa nimen.

nimen julkistaminen on tavallaan kastajaisten "ohjelmanumero", odotettu yllätysmomentti toimituksen kaavan lomaan. Kerrotaanko muuten esim. häävalssi tai -marssi etukäteen? Kyseessä ei tietenkään ole nimeen verrattava asia, mutta enpä noitakaan haluaisi tietää hääparilta ennen häitä :)

toisten häävalssilla tms. ei ole muille mitään merkitystä, sen sijaan uutta ihmistä kutsutaan aina sillä annetulla nimellä, joten ei tämä vertaus kyllä yhtään toimi.



Minustakin olisi hassua pantata nimeä, jos se on tiedossa, mutta ymmärrän kyllä, että joku haluaa juuri tuon juhlien yllätysmomentin takia niin tehdä. Niin mekin teemme toisien nimien kanssa. Kutsumanimenä tuntuisi kuitenkin oudolta käyttää jotain peitenimeä, kun oikeakin on olemassa ja aktiivisessa käytössä.