Minkä ihmeen takia ihmiset panttaa vauvan nimeä?
Kun kysyn asiasta niin vastaus on; "suvussa on tapana paljastaa nimi vasta kastajaisissa". Zzzzzzz Minusta on jotenkin alentavaa puhua vain vauvasta, veljestä, siskosta tai pallerosta.
Kommentit (95)
kastajaiset ei ole mikään nimen juhlistaminen!
Mä olen ollut muutamissa kastajaisissa ja ei se nimen antaminen mitenkään "juhlistanut" tilannetta. Jotenkin naurettavaa se oli, kun suku suu supussa ainoastaan odotti että milloin se nimi tulee. Taisi mennä kasteen tarkoitus ihan ohi, vaikka tuskin niistä kukaan kirkossa muutenkaan vieraili.
siitä että joku nyt vain ei sitä nimeä paljasta ennen ristiäisiä. Aivan kuin rikkoisivat jotain lakipykälää..HUOH!!
Suomessa vaan vanha tapa julkistaa se ristiäisissä mikä ongelma? Menettääkö joku yöunensa jos joutuu vähän odottelemaan?
Kulttuurissamme nyt on yleisesti tapana esitellä uusi ihminen muille hänen nimellään. Sitten tätä ihmistä kutsutaan sillä nimellä, jolla hänet on esitelty.
Jos vauvalle on jo päätetty antaa nimi, niin miksi sitä pitää pantata? Syynä taitaa olla vanhempien hormonihuuruinen harhaluulo siitä, että ihmisiä jotenkin erityisesti kiinnostaisi arvuutella nimeä kasteeseen/nimenantoon saakka. Nimen salassapito on vanhempien mielestä vähän kuin rumpujen päristely sirkuksessa: sillä pidetään (muka) innostuneet ystävät ja sukulaiset jännityksessä.
Typerää.
t. aikuinen lapseton nainen
Me panttasimme ainakin minun mieheni kanssa lastemme nimiä ristiäisiin asti, koska emme tienneet itsekään lastemme tulevia nimiä ennenkuin pappi kastoi heidät, sillä pappihan niiden lasten nimet määrää!
kuten suvussa kauan ollut tapana eikä mun käsittääkseni siihen tarvita palsta mammulin lupaa :D
Mun ja miehen suvuissa on aina ollut tapana että nimi julkistetaan vasta ristiäisissämeistä se on hieno tapa juhlistaa sekä kastetta että vauvan nimeä...onhan sen nyt ihan eri asia kertoa nimi juhlassa kuin ihan tavallisessa tapaamisessa. Kaikesta tekin otatte ongelmaa itsehän voitte julkistaa sen vaikka lehdessä heti lapsen synnyttyä kukin tyylillään.
Miksi vanhaa tapaa ei saisi kunnioittaa? Miksi se nimi pitäisi kertoa ennen ristiäisiä?
kuten suvussa kauan ollut tapana eikä mun käsittääkseni siihen tarvita palsta mammulin lupaa :D
lun aletaan jonkun sukua haukkumaan. Kasvakaa vähän mammulit ei uskois että tekis olette kasvattamassa ihmisiä.
En ymmärrä. Meillä ei kerrottu mitään ennen ristiäisiä. Siinä kun pappi kasto lapsemme niin saivat kutsutut vasta tietää. Alunperin oltiin miehen kanssa kummatkin sitä mieltä, ettei paljasteta nimeä. Kutsuimme ihan hyvin mielin vauvaamme palleroksi, vempulaksi, nuppuseksi.
Jospa annetaan jokaisen itse päättää kertookoo nimen ennen vai ei? Ei vauhkota turhista?
jos joku ei halua sitä noudattaa on varmaan ihan vapaa julkistamaan nimen vaikka lehdessä mutta fiksu ihminen osaa kunnioittaa toisten tapaa toimia ei vain omaansa. Eikö elämässä suurempia ongelmia ole? Hyvin on asiat sitten...
Eli kyse on tavasta. Monessa suvussa tosiaan on tapana julkistaa se nimi vasta ristiäisissä, eli ne ristiäiset on samalla myös nimenantojuhla, vaikka niin moni haluaa vängätä ettei muka kaste ja nimenanto liity mitenkään yhteen. Kyllä meillä liittyi jo ihan sillä, että kastejuhla ja nimiäisjuhla olivat yhdessä yksi ja sama juhla.
miksi olisimme sellaisia juhlineet jos olisimme kaikille etukäteen nimen kertoneet?
jos joku ei halua sitä noudattaa on varmaan ihan vapaa julkistamaan nimen vaikka lehdessä mutta fiksu ihminen osaa kunnioittaa toisten tapaa toimia ei vain omaansa. Eikö elämässä suurempia ongelmia ole? Hyvin on asiat sitten...
haluammeko virallisessa kaavassa julkistaa lapsen nimen "ovat kasteessa antaneet lapselle nimeksi..." toisin sanoen on myös nimenantojuhla turha vängätä!
maailmassa monta on kummallista asiaa...esim se miten joku jaksaa kantaa huolta toisten nimen julkistamisesta :D
Itse menin tyhmänä kaverilleni hölisemään jo raskausaikana nimivaihtoehdoistani ja tämä kaverini myös raskaana hieman pidemmällä kuin minä.
Kaskummaa! Kaverin lapsen nimeksi tuli ensimmäistä ja toista nimeä myöten sama kuin minkä nimen itse olisin antanut omalle lapselleni.
Oli kuulemma sattumaa. Ahaa Kumpikin nimistä hieman erikoisempia, jotka eivät kuulosta niin hyviltä suomalaisen -nen päätteisen sukunimen kanssa.
Toisen lapsen kohdalla kävi niin että olin taas varma lapsen nimestä jo raskausaikana.
Mainittiin siitä myös muutamalle läheiselle lapsen synnyttyä, mutta viikoa ennen kastajaisia tultiin miehen kanssa siihen tulokseen ettei nimi sovi sittenkään lapsellemme ja nimi vaihdettiin sopivampaan.
Ystäväni taas ei osannut päättää lapsensa nimeä millään ja kastajaispäivänäkin vielä tuota mietti...
"Vanhan kirkollisen perinteen mukaisesti lapsen nimi ilmoitetaan viikon kuluttua sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa. Myös paikallisten lehtien kirkollisissa ilmoituksissa on aina lueteltu kastetut seurakunnan jäsenet"....eli kyllä se nimen julkistaminen kuuluu myös kirkolliseen perinteeseen :D
muut tekee väärin minä oikein!