Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
te jotka kastoitte/kastatte lapsenne, kysymys teille?
06.11.2005 |
miksi teette niin?
kahlasin raamatun läpi, enkä löytänyt mainintaa että niin pitäisi tehdä?
mistä tämä tapa on siis lähtöisin ja miksi harjoitatte sitä?
kysyin eräältä tutulta ja hän mumisi jotain " kun se on perinne" , mutta mistä tämä perinne tulee?
miten seurakunnan jäseneksi voi tulla pieni vauva, joka ei ymmärrä kasteen merkitystä eikä vielä kaipaa sitä? eihän vauva sitten ole oikea kristitty kun häntä ei ole kastettu omasta tahdostaan, jeesus sydämessään? vai miten?
ja entä jos lapsi haluaa myöhemmin erota kirkosta, ei kuulosta reilulle että siten joutunut " vasten tahtoaan" olemaan kristitty?
miksi päätätte lapsenne puolesta uskonnon, eikö lapsella ole itse siihen oikeutta?
olen ihmetellyt kauan, kiitos jos joku jaksaa vastata. en halua olla mitenkään asiaton, anteeksi jos joku loukkaantui viestistäni.
-sivistymätön pakana-
Kommentit (33)
Vierailija:
päättää pukeutumisesta kuin toisen uskonnosta.joku kirjoitti hyvin, että jos jumala heittää kastamattoman kuolleen lapsen helvettiin, kuka haluaa tuollaisen jumalaan uskoa?
saako se pieni lapsi mitään irti seurakuntaan kuulumisesta?
jos vanhemmat osallistuu näihin srk:n tilaisuuksiin, eikö kastamaton lapsi voi olla mukana ja oppia, ja kastautua sitten isona jos kokee jutun " omakseen" ? vai onko pakko olla kastettu että saa käydä kirkossa?-ap-
En kuitenkaan usko, että Jumala lapsia helvettiin heittää, mutta esim. ehtoolliselle osallistumiseksi lapsen täytyy olla kastettu ja ehtoollisessa kulminoituu koko kristillinen usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kuuluu roomalaiskatolilaisen seurakunna alaisuuteen. vaikkakin itse jumis menee ortodoksisen kaavan mukaan.
...mutta älytön minustakin koko kaste. Helluntalaisethan usein jättääkin lapsensa kastamatta ja he ottavat sitten aikuiskasteen kun itse päättävät antaa sydämensä Jumalalle. Minusta se kuulostaa paljon järkevämmälle.
Omat lapseni tosin on kastettu. Syy on vain se että suku tahtoi ja järjesti ristiäisetkin niin annettiin sitten lupa juhlille.
Nyt tosin lapsetkin on jo erotettu kirkosta, valitkoon sitten aikuisena oman uskontonsa jos sellaista kaipaavat.
minulla on 2 veljeä ja 2 siskoa eikä ketään meistä ole kastettu.ja kumpaakaan omista lapsistani ei ole kastettu.turhan päivästä kakkaa!
lapsi saa seurakunnan esirukouksen ja kotoa sekä kummeilta hengellistä kasvatusta. Itse olen uskossa ja tottakai se näkyy perheemme elämässä ja arjessa. Tietysti toivon lapseni aikanaan jäävän samaan uskoon, mutta tiedän että hän tekee itse tuon ratkaisun aikanaan. Vauvana/lapsena hänellä ei kuitenkaan ole vielä rahkeita tuollaisiin kysymyksiin.
Hän saa kuulla Jumalasta ja Jeesuksesta, käydä pyhäkoulussa ja viettää juolua. Tuskin siitä mitään traumoja hänelle jää. Rippikouluiässä saa sitten jo itsenäisesti päättää mitä haluaa tehdä. siellähän lapsilta/nuorilta vasta kysytään haluavatko ottaa vastaan tämän uskon. Ja rippikoulun jälkeenkin hänellä on mahdollisuus erota kirkosta koska vaan haluaa.
Paitsi hengellisestä kasvatuksesta, vastaan lapsen kasvatuksesta muultakin osin. Ihan perushoidon, vaatetuksen ja rokotusten lisäksi päätän mitä arvoja ja käytöstapoja perhessämme noudatetaan. Aion opettaa hänelle rehellisyyttä, toisten ihmisten kunnioittamista ja vastuuntuntoa. Onko se väärin lastani kohtaan?
Toki hän saa aikuisena itse tehdä päätökset näistäkin asioista. Hän voi halutessaan olla epärehellinen, loukata muita jne. Se on hänen oma päätöksensä. Mutta lapsena ollessaan kasvatusvastuu on vanhemmilla, ja hengellisen kasvatuksen luen tähän samaan kategoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä hienoja nämä mammojen ”siis mä en vois mun lapsen puolesta tehä tollasia päätöksiä” kun puhutaan uskonnosta, vaikka vanhemmathan - tiedostaen ja tiedostamattaan - tekevät lapsen puolesta päivittäin päätöksiä jotka vaikuttavat jossain vaiheessa myös tämän arvoihin, etiikkaan ja ideologisiin ajatuksiin. Esimerkiksi:
-millaista ruokaa kotona syödään; luomua, lihaa, kasvis...
-puolepoliittisten arvojen heijastuminen kotioloissa: miten lasten kuullen puhutaan esimerkiksi verotuksesta, huono-osaisista, vähemmistöistä...
-materian merkitys: opetetaanko lapselle ihmisarvon paranevan vaatteiden kalleuden myötä
-kulkutavat: mennäänkö julkisilla, henkilöautolla, pyörällä...
Mutta helvetti on irti siinä vaiheessa jos viattoman lapsen menee kastamaan! Ai kamala.
Itse aion lapseni kastaa, mikäli sellaisia siunautuu, sillä kirkko on osa sitä kulttuuriperintöä johon itse rajakarjalaisten jälkeläisenä olen kasvanut, ja jonka vuoksi mummoni on kärsinyt voidakseen välittää sen jälkipolvilleen (”ryssänuskonen” ja vastaavat haukkumiset).
Tunnustuksellista uskontoa opetussuunnitelman mukaanhan ei Suomessa saa opettaa, ja on hienoa että koulutetut opettajat voivat kertoa kirkollisen kulttuurin taustoista koulussa, ja lapsen itse halutessa voi hän sitten osallistua erilaisiin seurakunnan toimintoihin, joista itse olen saanut paljon iloa ja hyviä ystäviä elämääni.
Kannanottohan se kastamattomuuskin on, outoa että sitä täällä markkinoidaan jotenkin ”neutraalina” vaihtoehtona. Ei täällä tyhjiössä eletä.
Apostolien aikana kristityiksi kääntyneet kastattivat koko perheensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukupuoli elinten ympärileikkaus missä kohtaa vauva sen ymmärtää ??? Sehän on pakkoleikkaus .
Sehän siitä kiinni haluaako pelastua vai jäädä ulos ,ei paratiisissa raiskata ketään ei sinne pahuus pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä olenko oikeaa kohderyhmää näin kirkkoon perinteen vuoksi kuuluvana agnostikkona. Mutta meillä lapset on kastettu lähinnä siksi, että lapsen syntymää juhlistetaan, ja suvun vanhukset tulisi tyytyväisiksi. Lapsille kerrotaan kristinuskosta, mutta myös muista uskonnoista. Pidetään yllä mielikuvaa, että uskonto on henkilökohtainen valinta, eikä tarvii valita samoin kuin vanhemmat. Rippikouluun ei aio käskeä tai kieltää, valitkoon itse.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hienoja nämä mammojen ”siis mä en vois mun lapsen puolesta tehä tollasia päätöksiä” kun puhutaan uskonnosta, vaikka vanhemmathan - tiedostaen ja tiedostamattaan - tekevät lapsen puolesta päivittäin päätöksiä jotka vaikuttavat jossain vaiheessa myös tämän arvoihin, etiikkaan ja ideologisiin ajatuksiin. Esimerkiksi:
-millaista ruokaa kotona syödään; luomua, lihaa, kasvis...
-puolepoliittisten arvojen heijastuminen kotioloissa: miten lasten kuullen puhutaan esimerkiksi verotuksesta, huono-osaisista, vähemmistöistä...
-materian merkitys: opetetaanko lapselle ihmisarvon paranevan vaatteiden kalleuden myötä
-kulkutavat: mennäänkö julkisilla, henkilöautolla, pyörällä...Mutta helvetti on irti siinä vaiheessa jos viattoman lapsen menee kastamaan! Ai kamala.
Itse aion lapseni kastaa, mikäli sellaisia siunautuu, sillä kirkko on osa sitä kulttuuriperintöä johon itse rajakarjalaisten jälkeläisenä olen kasvanut, ja jonka vuoksi mummoni on kärsinyt voidakseen välittää sen jälkipolvilleen (”ryssänuskonen” ja vastaavat haukkumiset).
Tunnustuksellista uskontoa opetussuunnitelman mukaanhan ei Suomessa saa opettaa, ja on hienoa että koulutetut opettajat voivat kertoa kirkollisen kulttuurin taustoista koulussa, ja lapsen itse halutessa voi hän sitten osallistua erilaisiin seurakunnan toimintoihin, joista itse olen saanut paljon iloa ja hyviä ystäviä elämääni.Kannanottohan se kastamattomuuskin on, outoa että sitä täällä markkinoidaan jotenkin ”neutraalina” vaihtoehtona. Ei täällä tyhjiössä eletä.
Ja oli sitten pakko kaivaa esiin yli 15 vuotta vanha ketju päästäksesi sanomaan tuon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hienoja nämä mammojen ”siis mä en vois mun lapsen puolesta tehä tollasia päätöksiä” kun puhutaan uskonnosta, vaikka vanhemmathan - tiedostaen ja tiedostamattaan - tekevät lapsen puolesta päivittäin päätöksiä jotka vaikuttavat jossain vaiheessa myös tämän arvoihin, etiikkaan ja ideologisiin ajatuksiin. Esimerkiksi:
-millaista ruokaa kotona syödään; luomua, lihaa, kasvis...
-puolepoliittisten arvojen heijastuminen kotioloissa: miten lasten kuullen puhutaan esimerkiksi verotuksesta, huono-osaisista, vähemmistöistä...
-materian merkitys: opetetaanko lapselle ihmisarvon paranevan vaatteiden kalleuden myötä
-kulkutavat: mennäänkö julkisilla, henkilöautolla, pyörällä...Mutta helvetti on irti siinä vaiheessa jos viattoman lapsen menee kastamaan! Ai kamala.
Itse aion lapseni kastaa, mikäli sellaisia siunautuu, sillä kirkko on osa sitä kulttuuriperintöä johon itse rajakarjalaisten jälkeläisenä olen kasvanut, ja jonka vuoksi mummoni on kärsinyt voidakseen välittää sen jälkipolvilleen (”ryssänuskonen” ja vastaavat haukkumiset).
Tunnustuksellista uskontoa opetussuunnitelman mukaanhan ei Suomessa saa opettaa, ja on hienoa että koulutetut opettajat voivat kertoa kirkollisen kulttuurin taustoista koulussa, ja lapsen itse halutessa voi hän sitten osallistua erilaisiin seurakunnan toimintoihin, joista itse olen saanut paljon iloa ja hyviä ystäviä elämääni.Kannanottohan se kastamattomuuskin on, outoa että sitä täällä markkinoidaan jotenkin ”neutraalina” vaihtoehtona. Ei täällä tyhjiössä eletä.
Ja oli sitten pakko kaivaa esiin yli 15 vuotta vanha ketju päästäksesi sanomaan tuon.
Ehkä, tai herättämään keskustelua.
Alue: Aihe vapaa
päättää pukeutumisesta kuin toisen uskonnosta.
joku kirjoitti hyvin, että jos jumala heittää kastamattoman kuolleen lapsen helvettiin, kuka haluaa tuollaisen jumalaan uskoa?
saako se pieni lapsi mitään irti seurakuntaan kuulumisesta?
jos vanhemmat osallistuu näihin srk:n tilaisuuksiin, eikö kastamaton lapsi voi olla mukana ja oppia, ja kastautua sitten isona jos kokee jutun " omakseen" ? vai onko pakko olla kastettu että saa käydä kirkossa?
-ap-