G: Mikä on suurin murheesi nyt?

taaperon flunssa. Heräilee puolen tunnin välein.

Ei tiedä mitä haluaisi opiskella, mitä haluaisi tehdä isona. Ei löydy kiinnostusta koulua kohtaan. Peruskoulun on käynyt ja nyt pitäisi tietää, mitä opiskella. Välillä tuntuu epätasapainoiselta ja masentuneelta...

Tsemppiä kaikille! Tietty määrä kärsimystä kuuluu varmaan kaikkien elämään. Yritetään elää murheinemme ja iloinemme. Hyvä lukea ja havahtua, että varmaan kaikilla on jokin huoli, mikä valtaa ajatukset. Tässä ketjussa tuli kyllä isojakin huolia. Voi olla, että pieni lisä yhteisöllisyyttä tekisi huolista helpommin kannettavia. Voimia!

Tsemppiä kaikille! Tietty määrä kärsimystä kuuluu varmaan kaikkien elämään. Yritetään elää murheinemme ja iloinemme. Hyvä lukea ja havahtua, että varmaan kaikilla on jokin huoli, mikä valtaa ajatukset. Tässä ketjussa tuli kyllä isojakin huolia. Voi olla, että pieni lisä yhteisöllisyyttä tekisi huolista helpommin kannettavia. Voimia!

Kaikki muu onkin ihan ok elämässä, mutta tuo työahdistus alkaa käymään jo mielenterveyden päälle. Tänäänkin mietin tosissani, että en olisikana palannut lounaalta takaisin työhuoneeseeni vaan vain kävellyt pois. Valitettavasti olen "korvaamaton" enkä voi noin vain lähteä eikä uutta työtä olisi tarjolla helposti. Mietin jatkuvasti, onko tää ahdistus mun palkan arvoista. Oon kotona ihan poissaoleva ja lamaantunut.



Ja tiedän, että tämä murhe on loppujen lopuksi aika pieni, mutta tuntuu tällä hetkellä suurelta.

juuri nyt on raskauteni, kaikki ei ole ok ja epäselvää on juuri nyt vaan se onko yseessä keskenmeno vai kohdun ulkoinen raskaus. Jo yksi keskenmeno tänä vuonna koettu :(

Viikko sitten mies löi ja potkaisi minua kun oli lapsi sylissä. Olen aina ajatellut pitäväni nollalinjan väkivallan suhteen, mutta tässä ollaan. En usko että pääsen asian yli ja tämä toki oli vain jäävuoren huippu.

on päällä oleva flunssa. Toki on elämässä epätietoisuutta omasta mahdollisesta isommasta taudista sekä lapsen vielä diagnosoimattomasta vammasta (ei ole löytynyt diagnoosia vaikka yli vuosi jo etsitty), mutta eipä ne murehduta, otetaan niiden suhteen asiat sitten kun jotain tiedetään ja mietitään onko syytä murehtia. Nyt vaan väsyttää ja ärsyttää tämä flunssa.

Tällä hetkellä isäni ikä ja terveydentila(mm alkava dementia) murehduttaa eniten, myös joskus lievästi miehen työtilanne ja raha-asiat sekä oman työmarkkinoille paluun sujuminen, siihen vielä toiv 1,5v.

elää viimeistä syksyään!

lähisukulaisen vakava sairaus, lapsemme vaikea kehitysvammaisuus, kaikki asiat vituttaa: (.



Päivästä toiseen ihan vitun vaikeaa, kun koko ajan vain paskaa sataa niskaan.Yksikin edellä mainituista olisi riittänyt.

Anteeksi kielenkäyttö, mutta kun kaikki vaan vituttaa: (. Nauttikaa elämästä kiitos ja näkemiin!

on tällä hetkellä se että pää tuntuu hajoavan lasten kanssa. Luulin että töihin meno auttaisi mutta ei. En jaksa tehdä muuta kuin huutaa ja huutaa ja haukkua lapsia ja rikkoa tavaroita kiukuissani. Mulla on paha olo ja puran sen lapsiin. Ja mies vaan tekee töitä, ei oo ikinä kotona.



Oman jaksamisen lisäksi parisuhde huolestuttaa. Mulla on masennuslääkkeiden takia menny kaikki seksihalut ja pelkkä ajatuskin seksistä ällöttää, melkein toivoisin että mies kävisi vieraissa ettei häiritsisi mua. Lisäksi keskinäisen arvostuksen puute tekee parisuhteestamme ihan arvottoman.



Jonain päivinä toivoisin että lapset otettaisiin huostaan ja mies häipyisi.

Ensin hajosi vajaan vuoden vanha kännykkä, sen jälkeen hajosi 2,5 v vanha pesukone ja sen jälkeen 1v3kk ikäinen tietokone. Kännykkä oli halpa, ei kannattanut korjauttaa eikä ottaa kotivakuutuksesta. Läppärin korjaaminen olisi maksanut yli 400 e, joten se menee osittain kotivakuutuksesta, tosin omavastuu on 150 e. Tänään kävi pesukoneen korjaaja, vaihtoi koneeseen ohjelmakortin, vastuksen, termostaatin ja sen kumikaulurin, joka on rummun päällä. Nämä menee takuuseen, vaikka varsinainen takuuaika on jo ummessa. Korjauksesta huolimatta kone ei toimi. Nyt pitää vaihtaa joku rumpuanturi ja paineanturi. Korjaajan arvio oli, että kone on entinen ja taas on marssittava vakuutusyhtiöön, joka tietää jälleen 150 euron omavastuun maksuuta. Tuota korjausta odotettiin lähes 3 vk, koska korjaajalla oli muka kiire. Usein näin kyseisen korjaajan puolen päivän aikaan kaupassa olutostoksille...että semmosia kiireitä.



Nämä kaikki on tapahtuneet vajaan kk:n aikana. Kyllä ottaa kupoliin.

tällä hetkellä. Vaikeinta on sovittaa kaksi haastavaa uraa ja perhe. Ehkä juuri minun sopeutumattomuustilanteeseen on tuonut paljon pahoinvointia perheeseemme (lapset oireilee, eikä voimavaroja välittää)

Viikko sitten mies löi ja potkaisi minua kun oli lapsi sylissä. Olen aina ajatellut pitäväni nollalinjan väkivallan suhteen, mutta tässä ollaan. En usko että pääsen asian yli ja tämä toki oli vain jäävuoren huippu.

mies kävi käsiksi viime yönä. Mua itseäni jotenkin nolottaa se, että vaikka sattui niin paljon niin ei ole paljon mitään jälkiä kehossa (kynnenpainaumia ja sormenjälkimustelmia "vain"), ja sitten se ahdistaa että MINUA nolottaa miehen väkivaltaisuus, eikä miestä taas nolota yhtään, pahoitteli vain että repi tukastakin. just.

Eli mieli on maassa enkä tiedä miten tästä eteen päin...

veljen vakava sairaus, oma terveys, isäni ja kahden alakouluikäisen veljeni selviäminen äitini kuolemasta, raha-asiat (miten selvitään, kun äippäloma loppuu ja vauvaa en halua vielä viedä hoitoon)ja kahden muun lapseni kaverittomuus...

eli akuutisti lasten oksennustauti, muuten oma ihan tavanomainen syysväsymys

Esikoisella todettiin vakava sairaus. Olen niin sokissa etten pysty asiasta puhumaan kenellekään, edes miehelleni. Itken tätäkin kirjoittaessa koko ajan.

Hirveästi pikkuvelkaa ja rahaa tulee vasta lokakuussa. Toinen asia joka ahdistaa on kodin siivottomuus, jolle en koskaan saa tehtyä mitään. Ja alinomainen tappelu lasten kesken. Miten alipalkkaisen h:n elämä voisi muuttua ihanan seesteiseksi?

Pelkään että tätä tämä on loppuelämä.