2-vuotiaan "sänkyyn palauttaminen" ja epäoikeudenmukaisuus!
Kokeilin eilen 2-vuotiaan sänkyynpalauttamista...siis luin sadut ja laulut ja plapla ja sanoin hyvää yötä ja lähdin huoneesta. Palautin lapsen sänkyyn 27 kertaa illan aikana? Lopulta en enää kiinnittänyt huomiota lapseen vaan palautin kerta toisensa jälkeen ilmeettömänä. Lopulta lapsi rupsi itkien tulemaan sängystä, ja yritti saada minulta läheisyyttä koska oli selvästi pelästynyt tilanteesta. Mutta päätin kantaa vain lapsen takaisin kun olin kerran aloittanut. Lopulta lapsi nukahti itku silmässä. Nyt kieriskelen omantunnon tuskissa, mietin vaan kuinka lapsi yritti kietoutus minuun kuin apina kantaessani häntä takaisin sänkyyn..yritti raukka saada vain turvaa äidiltä uudessa tilanteessa.
Nyt mietin jo tämän iltaista.. miten kannattaisi toimia, eilistä en haluaisi enään kokea enkä aiheuttaa lapselleni turvattomuutta ennen nukkumaanmenoa?? ideoita??? Meille tulossa toinen vauva, en varmastikaan ehdi nukuttelemaan lasta vieressä tuntia illalla uuden vauvan kanssa koska miehenikin iltatöissä.
Mikä neuvoksi, hellempi tapa jättää lapsi nukahtamaan itsekseen?
Kommentit (25)
No niin, 5 sänkyyn palauttamista, ei huutoa, itkua..aikaa kului 15min. Meitsi makaa soffalla jalat oikosena. Tais eilinen kamppailu kuitenkin tuottaa tulosta, kyllä kauheeta olikin;)
Jos lapsi 27 kertaa nousee sängystään, ei hän selkeästi ole yöunien tarpeessa vielä. Eli rukkaa ensin aikatauluja niin, että nukuttaisi edes vähän.
Ja toiseksi: lapsi on ihminen, lapselle voi puhua. Juuri tuo ilmeettömyys ja välinpitämättömyys ruokkii lasta huutamaan ja raivoamaan. Eli kannattaisiko lapseen suhtautua kuin toiseen ihmiseen ja sanoa nätisti, että nyt on ilta, nyt nukutaan. Hyvää yötä. Lapsi ei mene siitä rikki, että puhutaan eikä edes siitä, että katsotaan silmiin. Lapsi tarvitsee turvallisuutta.
Jatka valitsemaasi tapaan ja viikon kuluttua lapsesi ei enää mene sänkyyn lainkaan ja kirkuu kauhusta kaikki illat.
No niin, 5 sänkyyn palauttamista, ei huutoa, itkua..aikaa kului 15min. Meitsi makaa soffalla jalat oikosena. Tais eilinen kamppailu kuitenkin tuottaa tulosta, kyllä kauheeta olikin;)
odota muutama tunti, kun kauhu-unet alkavat etkä saa lasta millään rauhoittumaan. :-) Hyvää ? yötä.
Siis äskeiselle kirjoittajalle..nukkumaanmeno sujui siis supertyynesti, ilman itkuja tai mitään. Välillä täytyy olla pahis saadakseen aikaan hyvää...
joku on vieressä ja nukutetaan? Olisit ollut äiti jo silloin, kun vauva oli pieni ja tehnyt kaikin tavoin selväksi, että nukahtaminen omaan sänkyyn on OK. Niin me muut olemme tehneet, ihan lasta huudattamatta ja pelottelematta.
Kyllä se lapsi sieltä vielä moneen kertaan sinut herättää, ja kun vauva on syntynyt, saat tyynnytellä kahta. Tuskin maltan odottaa :-).