Lapseni opettaja ehdotti, että lapsellani olisi "kouluminä".

Anteeksi nyt, mutta kyllä te vähän fanaattisilta vaikutatte, tuollainen jyrkkä uskonnon karttelu on nimenomaan sitä.

Etkö ollenkaan luota lapsen omaan harkintakykyyn?

teidän tapauksessa on selvää, että lapsi ei niihin halua osallistua, ja silloin toimitte niin. Ehkä ope ei tiedä, että lapsesi on niin ylpeä erilaisuudestaan, ja ihan siksi ehdotti tuota. Mutta siis, mitä väliä, teette miten parhaaksi näette.

kukaan kouluttautunut ammattilainen ei ehdota noin hullua ajatusta!

niin miksi käännytätte oveltanne jehovalaiset, tai ette anna lapsenne käydä vapaakirkon tai helluntalaisten kokouksissa. eikö se olisi ihan sivistävää antaa mahdollisuus niihinkin ja sitten lapsi saisi päättää? vai toimiiko tämä vain toisin päin?

niin miksi käännytätte oveltanne jehovalaiset, tai ette anna lapsenne käydä vapaakirkon tai helluntalaisten kokouksissa. eikö se olisi ihan sivistävää antaa mahdollisuus niihinkin ja sitten lapsi saisi päättää? vai toimiiko tämä vain toisin päin?

No tuo on nyt mielestäni "hiukan" yliampuva ajatus verraten koulun uskonnon opetukseen tai seurakunnan järjestämään aamunavaukseen. järki käteen. vanhemmathan niistä lapsistaan haluaa muokata ja tehdä erinlaisia kasvattaa siihen vähemmistöön ja näin ollen ottaa marttyyrin roolin "kun minun lapseni haluaa" asia on eri jos lapsi on jo lähemmäs täysi-ikäisyyttä ja näin ollen ymmärtää edes jollain tapaa mitä päätöksiä tekee.

On hyvä tuntea muitakin kulttuureja ja tapoja kuin omansa.



Jos tilanteet kuitenkin ahdistavat lasta, niin silloin niihin ei kannata mennä.

lapsemme saa oman uskontonsa opetusta johon kuuluu myös opetusta muista uskonnoista. Perheemme uskoo näin ja toki opetamme omaa vakaumustamme lapsellemme. Hän saa toki valita.

ap

lapsi ei voisi osallistua kaikkeen siihen, mihin muutkin osallistuu.



Esim. Minä ja perheemme olemme luterilaisia ja kuulumme kirkkoon. Jos vaikkapa muuttaisin katoliseen maahan, en kieltäisi lasta osallistumasta siellä uskontotunnille. Minusta olisi yleissivistävää hänen saada tietää sen maan kulttuurista ja uskonnosta, kotona sitten vallisimme luterialisi tapoja ja perinteitä.



Tai jos kouluun tulisi ateisti luennoimaan vakaumuksestaan, ei tulisi mieleenkään kieltää. Sittenhän voisi keskustella eri ihmisten erilaisista näkemyksistä.



Mielestäni lasta ei voi kasvattaa niin, että hän ei olisi alttiina kaikille normaaleille vaikutteille, joita yhteiskunnassa on. Perheessä on tietyt arvot ja tavat ja perinteet, mutta ei lapsen silmiä voi sulkea siltä, että toiset tekevät ja ajattelevat joistain asioista eritavalla kuin me. "Pullossa" kasvattamalla uskon vanhempien vain varmistavan sen, että jossain vaiheessa tulee lapsella totaalinen kääntyminen johonkin muuhun, koska mistään muusta ei ole saanut kotona puhua eikä tietää mitään. Tuntuu, että vanhemmat pelkäävät, että lapsi ajattelee asioista toisin eikä ehkä haluakaan tunnustaa vanhempien ajatusmaailmaa, jos tietää muustakin. Se ajatusmalli ei kanna pitkälle.

ei koulun uskonnonopetusta.

ap

niin miksi käännytätte oveltanne jehovalaiset, tai ette anna lapsenne käydä vapaakirkon tai helluntalaisten kokouksissa. eikö se olisi ihan sivistävää antaa mahdollisuus niihinkin ja sitten lapsi saisi päättää? vai toimiiko tämä vain toisin päin?

No, ei meidän lapselle kyllä tulisi mieleenkään haluat käydä helluntailaisten kokouksissa :)! Koulu lienee hieman eri asia, kun lapsi käy siellä joka päivä...Myöskään jehovia en käännytä ovelta lasten takia vaan itseni takia. Minä en jaksa heidän juttujaan kuunnella (tuskin kyllä jaksaisivat lapsenikaan...).

että vähemmistöuskontojen tulisi valtaväestön mielestä sivistää itseään valtauskonnolla, mutta harvoin se on toisin päin. :)

Ihan samalla tavalla kuin sitä käännytät jehovat oveltasi ITSESI takia, ap ei päästä lastaan uskonnontunneille itsensä takia. uskoisin?

Oletko joskus kysynyt lapseltasi hänen mielipidettään?

Uskonnon kurssia Jehovan todistajana oman kaupunkimme kouluissa. Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka moni ilmoittaisi lapsensa yleissivistävässä tarkoituksessa mukaan.

mutta pointti olikin, voiko KOULU VAATIA, että lapsi osallistuu evankelisluterilaisiin juhliin, jos oma uskontokuntansa on eri.



Minusta ei voi.



Ylipäätään uskonopetus ja uskon HARJOITUS ovat eri asioita. On yleissivistävää tietää pääuskontojen sisällöistä ja tavoista, mutta on eri asia, voiko koulun kaltainen taho vaatia oppilaita osallistumaan omalle maailmankatsomukselleen ristiriitaisiin uskonnon harjoituksiin.



Ihan samaa olisi, jos jossakin koulussa yhtäkkiä alettaisiin järjestää islamilaisia perjantairukouksia ja vaadittaisiin kaikkia oppilaita "kouluminän" puitteissa ja sivistyksen nimissä osallistumaan niihin. Johan siitä älämölö syntyisi, joten miksi ihmeessä jonkun pitäisi sietää evankelisluterilaisen jumalanpalvonnan tuputtamista?



Uskonnon harjoitus kuulukoot edelleen perheiden ja yksilöiden omaan harkintaan.

mielestäni korostunut "ei voi osallistua ollenkaan jos ripauskin uskontoa mukana" on äärimmäisen liioiteltua ja ylireagoivaa.



Jos lapsesi on kerran ylpeä omasta vakaumuksestaan niin miksi ihmeessä olisi lapselle väärin esim. istua luokassa sen päivänavauksen ajan? Pelkäättekö, että hän kyseenalaistaa oman uskonsa?

Opetteja ajaa tuossa ilmeisesti vain takaa sitä, että lapsi voisi olla osa luokkaa eikä joutuisi aina ulos/käytävään jne siksi aikaa jos on uskontoon viittaavia asioita.



t. ateisti

"vakaumuksellinen syy"? Miten lapsi sen näkee?

anneta valtaa valita uskontoaan,eihän? Oma tyttöni(13v.) kysyi tuossa taannoin,että saisiko hän erota kirkosta,johon vastasin kirkkoon kuulumattomana äitinä,että et tietenkään.

Lapsi ei valitse uskontoaan.

Ap.n lapsen opettaja on aika typerä ja ilmeisen tietämätön uskonasioista,keskustelisin opettajan kanssa ja kieltäisin ehdottamasta tällaista järjestelyä suoraan lapselle.

mutta aamunavauksista ja muista kieltäytyminen menee musta nipotuksen puolelle.



Meillä kysytään aina päiväkodissa, osallistuuko lapsi uskonnollisiin juttuihin, kuten esim. joulukirkkoon. Sanon aina, että mun lapsi osallistuu kaikkeen. Että jos menette käymäänmoskeijassa tai ortodoksikirkossa tai mitä ikinä keksittekään, niin mun lapsi tulee mukaan. Musta olisi valtaväestön edustajan yleissivistävää viedä lapsi katsomaan muitakin juttuja.



Se, etten päästä JEhovan todistajia sisälle, johtuu siitä, että en halua kotona kenenkään tuputtavan minulle mitään. En ottaisi ovelta ovelle kiertävää luterilaisen kirkon sanansaattajaakaan meille kotiin sisälle paasaamaan. Jos koulusta tai päiväkodista mentäisiin tutustumaan johonkin jehovantodistajien valtakunnan saliin ja siellä joku kertoisi heidän uskonnostaan, niin ihan varmasti meidän lapset olisi mukana. Ei tulisi mieleenkään kieltää.



t. 22

Todella erikoinen ehdotus opettajalta. On pikkaisen eri juttu kysyä, että olisiko OK, että lapsi osallistuisi uskonnontunneille tai uskonnollisten juhlapyhien viettoon kuin ehdottaa "kotiminää" ja "kouluminää". Ei ole ihan tervettä alkaa lapselle selittämään kahdesta eri minästä. Tuntuu, että monilta on mennyt tämä pointti kokonaan ohi alkaessa puhua ap:n fanaattisuudesta.

Ei lapselle anneta valtaa valita uskontoaan,eihän? Oma tyttöni(13v.) kysyi tuossa taannoin,että saisiko hän erota kirkosta,johon vastasin kirkkoon kuulumattomana äitinä,että et tietenkään. Lapsi ei valitse uskontoaan.

Me ollaan sovittu miehen kanssa, että jos lapsi haluaa erota kirkosta ja sitä pyytää niin tottakai se sallitaan, kunhan perustelu on ajateltu eikä hetken mielenjohde. Liittyä voi aina takaisinkin, jos alkaa kaduttaa.

Ihan samalla tavalla kuin sitä käännytät jehovat oveltasi ITSESI takia, ap ei päästä lastaan uskonnontunneille itsensä takia. uskoisin? Oletko joskus kysynyt lapseltasi hänen mielipidettään?

Eli olenko kysynyt lapseltani, haluaisiko hän jehovat meille sisään kyläilemään? Tarvinneeko edes vastata, että en ole. Mielestäni jo totesin, että kyse ei mielestäni ole vertailukelpoisista asioista...Lapseni sen sijaan saa vapaasti kyläillä islaminuskoiste kavereidensa luona ja hän saa myös vapaasti kuunnella juttuja heidän uskontonsa tavoista (jotka hän jo osaa paremmin kuin minä).