Meillä on kaikki aina niin helppoa, edes vauva-aika ei ollut rankkaa ollenkaan.
Nukkui 3vk ikäsestä lähtien lähestulkoon kaikki yöt ja pitkiä unia, tutista luopuminen kävi kädenkäänteessä oppii kaikki asiat tuosta vaan, vaipattomaksi oppi yhtäkkiä vaan. Odotan joka aamu että voi kunpa poikamme jo heräisi. :)
Saanko olla iloinen vai pitääkö "oota vaan kun..." :D:D
Tätä olen nyt kuullut nämä ekat vuodet eikä vieläkään ole nämä manaukset toteutuneet. ;)
Saanko olla ylpeä itsestäni että olen myös ehkä pikkuisen hyvä ja onnistunut äiti? ;)
Vai onko kaikki vain köh köh aina tuuria että on helppo, kiltti ja kohtelias lapsi? ;)
Välillä tuntuu että olemme täydellinen perhe, ulkoisesti ja sisäisesti. :) Kaikki on niin hyvin.
Onnellisuuskohtauksia!!! :D
Kommentit (173)
lasta ovat olleet helppoja. Kaikki tyttöjä ja ovat nukkuneet yönsä 2kk ikäisestä lähtien ilman syöttämisiä.
Ole ihmeessä iloinen, niin olen minäkin, ja onnellinen :)
mutta tutista luopumiset, vaipattomaksi oppiminen jne. tuskin on sinun erinomaisuuttasi vai tarkoitatko, että lapsi oppi nämä asiat vaivattomasti, koska niin erinomaisena äitinä osasit suhtautua asioihin oikein? Toki jotain ansiota kuuluu sinullekin, mutta temperamenttisen lapsen kanssa tuskin olisi sujunut vaivattomasti. Osa kunniasta menee tosiaan juuri sen lapsen piikkiin. Teillä ei ole kovin temperamenttinen ja vaativa vauva. Toisaalta olet varmasti osannut tulkita vauvasi viestejä ja herkkyyskausia oikein.
Saa olla onnellinen ja ylpeä niin itsestään kuin lapsestaankin, kunhan ei omahyväisesti ajattele, että jonkun toisen vaativa lapsi on vain huonon kasvatuksen tulos. Se vauva ei heräile synnytyssairaalasta lähtien siksi, että tietää joutuneensa huonoon perheeseen...
Ole ihmeessä onnellinen tilanteesta.Saat olla tyytyväinen että tilanne on noin hyvä mutta minusta ei ole kuitenkaan aiheutta ylpeyteen ? Tai siis voit olla ylpeä lapsestasi mutta en oikein ymmärrä miksi olisit ylpeä esim. lapsen pitkistä unista tai vaikka vaipattomaksi oppimisesta ?
Mutta kiva että teillä sujuu hyvin.
Meillä ollaan kaupana täydellisestä perheestä mutta ihan kohtuullisen hyvin kaikki on kuitenkin perheenjäsenten sairauksia lukuunottamatta. Ja olen tyytyväinen tilanteeseen.
No miksi omasta lapsestaan ei saisi olla ylpeä? :D Ja siitä että on jaksanut opettaa kaikkea ja kehittää lasta, eli olen myös ylpeä äitiydestäni.
mutta tutista luopumiset, vaipattomaksi oppiminen jne. tuskin on sinun erinomaisuuttasi vai tarkoitatko, että lapsi oppi nämä asiat vaivattomasti, koska niin erinomaisena äitinä osasit suhtautua asioihin oikein? Toki jotain ansiota kuuluu sinullekin, mutta temperamenttisen lapsen kanssa tuskin olisi sujunut vaivattomasti. Osa kunniasta menee tosiaan juuri sen lapsen piikkiin. Teillä ei ole kovin temperamenttinen ja vaativa vauva. Toisaalta olet varmasti osannut tulkita vauvasi viestejä ja herkkyyskausia oikein.
Saa olla onnellinen ja ylpeä niin itsestään kuin lapsestaankin, kunhan ei omahyväisesti ajattele, että jonkun toisen vaativa lapsi on vain huonon kasvatuksen tulos. Se vauva ei heräile synnytyssairaalasta lähtien siksi, että tietää joutuneensa huonoon perheeseen...
Ei kaikkien vaativat lapset ole huonon kasvatuksen tuloksia, mutta kyllä osa on. Kyllä isoin kunnia kuuluu lapselle! :) Ja osa äidille, mutta ennemminkin ne asiat jotka olen opettanut ja tietysti turvallisuudentunteen jonka puuttumisesta JOTKUT vauvat ovat "koliikkivauvoja". Ja huom jotkut.
lasta ovat olleet helppoja. Kaikki tyttöjä ja ovat nukkuneet yönsä 2kk ikäisestä lähtien ilman syöttämisiä.
Ole ihmeessä iloinen, niin olen minäkin, ja onnellinen :)
Onnea sinulle myös! :) Ihanaahan tämä on!
Kuvittelin olevan kauhean raskasta mutta sainkin ihanan yllätyksen! :)
Lapsestani huomaa kuinka rakastettu hän on ja kuinka turvallisessa ja tasapainoisessa ympäristössä hän on kasvanut. :)
Se tekee minut iloiseksi! :))
mutta tutista luopumiset, vaipattomaksi oppiminen jne. tuskin on sinun erinomaisuuttasi vai tarkoitatko, että lapsi oppi nämä asiat vaivattomasti, koska niin erinomaisena äitinä osasit suhtautua asioihin oikein? Toki jotain ansiota kuuluu sinullekin, mutta temperamenttisen lapsen kanssa tuskin olisi sujunut vaivattomasti. Osa kunniasta menee tosiaan juuri sen lapsen piikkiin. Teillä ei ole kovin temperamenttinen ja vaativa vauva. Toisaalta olet varmasti osannut tulkita vauvasi viestejä ja herkkyyskausia oikein.
Saa olla onnellinen ja ylpeä niin itsestään kuin lapsestaankin, kunhan ei omahyväisesti ajattele, että jonkun toisen vaativa lapsi on vain huonon kasvatuksen tulos. Se vauva ei heräile synnytyssairaalasta lähtien siksi, että tietää joutuneensa huonoon perheeseen...
Ei kaikkien vaativat lapset ole huonon kasvatuksen tuloksia, mutta kyllä osa on. Kyllä isoin kunnia kuuluu lapselle! :) Ja osa äidille, mutta ennemminkin ne asiat jotka olen opettanut ja tietysti turvallisuudentunteen jonka puuttumisesta JOTKUT vauvat ovat "koliikkivauvoja". Ja huom jotkut.
Sellainen vauva, jolla on kiintymyssuhteessa vakavia häiriöitä ja turvattomuuden tunnetta, ei itke lainkaan. Sellainen vauva on hiljaa eikä oikein reagoi.
mutta tutista luopumiset, vaipattomaksi oppiminen jne. tuskin on sinun erinomaisuuttasi vai tarkoitatko, että lapsi oppi nämä asiat vaivattomasti, koska niin erinomaisena äitinä osasit suhtautua asioihin oikein? Toki jotain ansiota kuuluu sinullekin, mutta temperamenttisen lapsen kanssa tuskin olisi sujunut vaivattomasti. Osa kunniasta menee tosiaan juuri sen lapsen piikkiin. Teillä ei ole kovin temperamenttinen ja vaativa vauva. Toisaalta olet varmasti osannut tulkita vauvasi viestejä ja herkkyyskausia oikein.
Saa olla onnellinen ja ylpeä niin itsestään kuin lapsestaankin, kunhan ei omahyväisesti ajattele, että jonkun toisen vaativa lapsi on vain huonon kasvatuksen tulos. Se vauva ei heräile synnytyssairaalasta lähtien siksi, että tietää joutuneensa huonoon perheeseen...
Ei kaikkien vaativat lapset ole huonon kasvatuksen tuloksia, mutta kyllä osa on. Kyllä isoin kunnia kuuluu lapselle! :) Ja osa äidille, mutta ennemminkin ne asiat jotka olen opettanut ja tietysti turvallisuudentunteen jonka puuttumisesta JOTKUT vauvat ovat "koliikkivauvoja". Ja huom jotkut.Sellainen vauva, jolla on kiintymyssuhteessa vakavia häiriöitä ja turvattomuuden tunnetta, ei itke lainkaan. Sellainen vauva on hiljaa eikä oikein reagoi.
Tuollainen voi olla yksi oire, mutta lievemmissä tapauksissa yleensä on itkuinen. Lievempikin tapaus on kauheeta viattomalle vauvalle.
Meillä on ollut helppoa. Jonkun verran univajetta oli alkuaikoina, mutta kaikin puolin elämä olikin yllätyksenä helppoa kiltin ja rauhallisen tytön kanssa.
Suurimmat pointsit tästä tulee tytön luonteelle, mutta hyvänä kakkosena me vanhemmat. Olemme koko porukka suht tyyniä ja rauhallisia, puhumme paljon ja leikimme, laulamme ja askartelemme, vietämme rauhallista aikaa yhdessä. Kyllä tämänkin on pakko vaikuttaa asiaan.
Meillä on itse asiassa niin mahtava perhe tässä ja nyt (lapsi 4v) että taidamme pysyä näissä. Pelottaa ajatus että meille tulisi vielä yksi lapsi joka olisikin ihan eri maata, joku jonka kanssa joutuisi esim taistelemaan ihan kaikesta.
Meillä on ollut helppoa. Jonkun verran univajetta oli alkuaikoina, mutta kaikin puolin elämä olikin yllätyksenä helppoa kiltin ja rauhallisen tytön kanssa.
Suurimmat pointsit tästä tulee tytön luonteelle, mutta hyvänä kakkosena me vanhemmat. Olemme koko porukka suht tyyniä ja rauhallisia, puhumme paljon ja leikimme, laulamme ja askartelemme, vietämme rauhallista aikaa yhdessä. Kyllä tämänkin on pakko vaikuttaa asiaan.
Meillä on itse asiassa niin mahtava perhe tässä ja nyt (lapsi 4v) että taidamme pysyä näissä. Pelottaa ajatus että meille tulisi vielä yksi lapsi joka olisikin ihan eri maata, joku jonka kanssa joutuisi esim taistelemaan ihan kaikesta.
Onnittelut teille, ihanaluonteiselle tytölle ja onnistuneille vanhemmille! :)
Meillä myös jää lapsiluku yhteen, tosin ei ihan lukkoon voi lyödä, sen verran nuoria vielä olemme. :) Tällä hetkellä olemme tilanteessamme niin onnellisia ettei ole kaipuuta useampaan lapseen. :)
ap:n teksteistä tulee mieleeni laulu "helppoa elämää". Eiköhän tuo löydy youtubesta tuolla nimellä jos ei ole tuttu ja käy kuuntelemassa...
Ja osa äidille, mutta ennemminkin ne asiat jotka olen opettanut ja tietysti turvallisuudentunteen jonka puuttumisesta JOTKUT vauvat ovat "koliikkivauvoja". Ja huom jotkut.
Vai voisitko pliis avata tätä jurrua ja kerrotko mihin perustat väitteesi?
T. Koliikkivauvan äiti, joka on aivan varmasti luonut yhtä turvallisen kasvuympäristön lapselleen kuin sinäkin ap!
Ja osa äidille, mutta ennemminkin ne asiat jotka olen opettanut ja tietysti turvallisuudentunteen jonka puuttumisesta JOTKUT vauvat ovat "koliikkivauvoja". Ja huom jotkut.
Vai voisitko pliis avata tätä jurrua ja kerrotko mihin perustat väitteesi?
T. Koliikkivauvan äiti, joka on aivan varmasti luonut yhtä turvallisen kasvuympäristön lapselleen kuin sinäkin ap!
Etkö ymmärrä lukemaasi?! :D
Siin' nimenomaan lukee JOTKUT kahteen kertaan, joten syyllistyit sitten tuosta? Kolahtiko jokin asia tosiaan ;) vai etkö tosiaan huomannut tuota kohtaa joka oli kaksi kertaa?
Olemme koko porukka suht tyyniä ja rauhallisia, puhumme paljon ja leikimme, laulamme ja askartelemme, vietämme rauhallista aikaa yhdessä. Kyllä tämänkin on pakko vaikuttaa asiaan.
todella rauhallisia ja tyyniä ja puhumme ja leikimme ja tuota kaikkea, mutta silti saimme temperamenttisen lapsen jonka kanssa elämä on yhtä suurta taistelua päivästä toiseen.
Että ei sekään aina vaikuta. :)
elämäni kohokohta taitaa olla se, kun 4v tyttäreltäni oli päiväkodissa kysytty että millainen äiti on. Tytön vastaus kuului: äiti rakastaa minua.
Sanoma on siis mennyt perille.
Muidenkin lasten äidit varmasti rakastavat lapsiaan ihan yhtä paljon, mutta mieltäni lämmitti tippa linssissä tuo vastaus. Perinteisesti vastaukset ovat lienee olleet tyyliin äiti tekee ruokaa ja komentaa minua :)
ap:n teksteistä tulee mieleeni laulu "helppoa elämää". Eiköhän tuo löydy youtubesta tuolla nimellä jos ei ole tuttu ja käy kuuntelemassa...
Nääh en jaksa. Kerro toki mitä siinä lauletaan. :)
Etkö ymmärrä lukemaasi?! :D
Siin' nimenomaan lukee JOTKUT kahteen kertaan, joten syyllistyit sitten tuosta? Kolahtiko jokin asia tosiaan ;) vai etkö tosiaan huomannut tuota kohtaa joka oli kaksi kertaa?
Jaa, tämä kertookin minulle kaiken tarpeellisen siitä, miten paljon lapsesi helppoudesta on sinun ihanan ja toiset huomioonottavan luonteesi ansiota. ;) ;)
Olemme koko porukka suht tyyniä ja rauhallisia, puhumme paljon ja leikimme, laulamme ja askartelemme, vietämme rauhallista aikaa yhdessä. Kyllä tämänkin on pakko vaikuttaa asiaan.
todella rauhallisia ja tyyniä ja puhumme ja leikimme ja tuota kaikkea, mutta silti saimme temperamenttisen lapsen jonka kanssa elämä on yhtä suurta taistelua päivästä toiseen.
Että ei sekään aina vaikuta. :)
Useimmiten jossain jutussa on kuitenkin vikaa (ystäväni ammattinsa takaa kertoi tämän)jonka takia se elämä on taistelua. En tiedä kuulutteko tähän isoon osaan vai ette, mutta ehkä kannattaisi käydä ammattilaisella jos kerta noin taistelua on.
Tai sitten vain liioittelet, mutta jos KAIKKI ON taistelua on se jostain oire.
Ole ihmeessä onnellinen tilanteesta.
Saat olla tyytyväinen että tilanne on noin hyvä mutta minusta ei ole kuitenkaan aiheutta ylpeyteen ? Tai siis voit olla ylpeä lapsestasi mutta en oikein ymmärrä miksi olisit ylpeä esim. lapsen pitkistä unista tai vaikka vaipattomaksi oppimisesta ?
Mutta kiva että teillä sujuu hyvin.
Meillä ollaan kaupana täydellisestä perheestä mutta ihan kohtuullisen hyvin kaikki on kuitenkin perheenjäsenten sairauksia lukuunottamatta. Ja olen tyytyväinen tilanteeseen.