Meillä on kaikki aina niin helppoa, edes vauva-aika ei ollut rankkaa ollenkaan.
Nukkui 3vk ikäsestä lähtien lähestulkoon kaikki yöt ja pitkiä unia, tutista luopuminen kävi kädenkäänteessä oppii kaikki asiat tuosta vaan, vaipattomaksi oppi yhtäkkiä vaan. Odotan joka aamu että voi kunpa poikamme jo heräisi. :)
Saanko olla iloinen vai pitääkö "oota vaan kun..." :D:D
Tätä olen nyt kuullut nämä ekat vuodet eikä vieläkään ole nämä manaukset toteutuneet. ;)
Saanko olla ylpeä itsestäni että olen myös ehkä pikkuisen hyvä ja onnistunut äiti? ;)
Vai onko kaikki vain köh köh aina tuuria että on helppo, kiltti ja kohtelias lapsi? ;)
Välillä tuntuu että olemme täydellinen perhe, ulkoisesti ja sisäisesti. :) Kaikki on niin hyvin.
Onnellisuuskohtauksia!!! :D
Kommentit (173)
elämäni kohokohta taitaa olla se, kun 4v tyttäreltäni oli päiväkodissa kysytty että millainen äiti on. Tytön vastaus kuului: äiti rakastaa minua.
Sanoma on siis mennyt perille.
Muidenkin lasten äidit varmasti rakastavat lapsiaan ihan yhtä paljon, mutta mieltäni lämmitti tippa linssissä tuo vastaus. Perinteisesti vastaukset ovat lienee olleet tyyliin äiti tekee ruokaa ja komentaa minua :)
Meidänkin temperamenttinen tyttömme oli samaiseen kysymykseen vastannut, että äiti rakastaa ja pitää huolta minusta. :) Olivat askarrelleet äitienpäiväkortteja. Ja vieressä komeili aika näköinen piirustus. :D
T. Se rauhallinen jolla temperamenttinen lapsi
ap:n teksteistä tulee mieleeni laulu "helppoa elämää". Eiköhän tuo löydy youtubesta tuolla nimellä jos ei ole tuttu ja käy kuuntelemassa...
Nääh en jaksa. Kerro toki mitä siinä lauletaan. :)
Idea oli jotenkin että laulettiin siitä miten lapsuuden kodissa ei kävelty kengät jalassa sisällä tai laitettiin tiskit heti koneeseen ja kertosäkeessä laulettiin "helppoa elämää niin helppoa ettei siitä mitään mieleen jää".
Ei millään pahalla mutta ensimmäisen viestin tunnelmiin pystyin samaistumaan mutta jatkossa on tuntunut että ap tavoittelee kynsin ja hampain "täydellistä helppoa elämää" ja pelkää elämän rosoisuutta ja epävarmuutta. Eli kaikki suoritetaan täydellisesti.
No joka tapauksessa hyvää yötä ja kauniita unia kaikille. Tämä mamma lähtee kitisevän 6v:n viereen nukkumaan (joo ei nuku vieläkään täysiä öitä eikä ole terve mutta suloinen on).
yhdellä lapsista on vakavia ruoka-allergioita, toisella lukihäiriöitä ja yksi kuoli taistelumme jälkeenkin syöpään.
Myönnän, että olemme luusereita.
Olemme koko porukka suht tyyniä ja rauhallisia, puhumme paljon ja leikimme, laulamme ja askartelemme, vietämme rauhallista aikaa yhdessä. Kyllä tämänkin on pakko vaikuttaa asiaan.
todella rauhallisia ja tyyniä ja puhumme ja leikimme ja tuota kaikkea, mutta silti saimme temperamenttisen lapsen jonka kanssa elämä on yhtä suurta taistelua päivästä toiseen.
Että ei sekään aina vaikuta. :)
Useimmiten jossain jutussa on kuitenkin vikaa (ystäväni ammattinsa takaa kertoi tämän)jonka takia se elämä on taistelua. En tiedä kuulutteko tähän isoon osaan vai ette, mutta ehkä kannattaisi käydä ammattilaisella jos kerta noin taistelua on.
Tai sitten vain liioittelet, mutta jos KAIKKI ON taistelua on se jostain oire.
En nyt ihan kirjaimellisesti tarkoittanut mutta pointti oli sama.
ap:n teksteistä tulee mieleeni laulu "helppoa elämää". Eiköhän tuo löydy youtubesta tuolla nimellä jos ei ole tuttu ja käy kuuntelemassa...
Nääh en jaksa. Kerro toki mitä siinä lauletaan. :)
Idea oli jotenkin että laulettiin siitä miten lapsuuden kodissa ei kävelty kengät jalassa sisällä tai laitettiin tiskit heti koneeseen ja kertosäkeessä laulettiin "helppoa elämää niin helppoa ettei siitä mitään mieleen jää".
Ei millään pahalla mutta ensimmäisen viestin tunnelmiin pystyin samaistumaan mutta jatkossa on tuntunut että ap tavoittelee kynsin ja hampain "täydellistä helppoa elämää" ja pelkää elämän rosoisuutta ja epävarmuutta. Eli kaikki suoritetaan täydellisesti.
No joka tapauksessa hyvää yötä ja kauniita unia kaikille. Tämä mamma lähtee kitisevän 6v:n viereen nukkumaan (joo ei nuku vieläkään täysiä öitä eikä ole terve mutta suloinen on).
Meillä nyt vaan on sellainen elämä. :) Olen pahoillani jos se jotakuta ärsyttää! :)
Toivon muille samaa! :)
yhdellä lapsista on vakavia ruoka-allergioita, toisella lukihäiriöitä ja yksi kuoli taistelumme jälkeenkin syöpään.
Myönnän, että olemme luusereita.
En missään kohtaa sanonut mitään siitä että teidänlaisenne on luusereita, en todellakaan.
Tämä viestisi on vakavalla tavalla todella ilkeä ja pahansuopa, en keskustele kanssasi.
Ikävää että noin kävi, todella kauheaa, mutta ei liity ketjuun lainkaan.
vanhaan provoon. :DDD
Muiden onnellisuus se vaan aina kolahtaa! ;)
ilkeäksi ja pahansuovaksi.
yhdellä lapsista on vakavia ruoka-allergioita, toisella lukihäiriöitä ja yksi kuoli taistelumme jälkeenkin syöpään.
Myönnän, että olemme luusereita.
En missään kohtaa sanonut mitään siitä että teidänlaisenne on luusereita, en todellakaan.
Tämä viestisi on vakavalla tavalla todella ilkeä ja pahansuopa, en keskustele kanssasi.
Ikävää että noin kävi, todella kauheaa, mutta ei liity ketjuun lainkaan.
ilkeäksi ja pahansuovaksi.
yhdellä lapsista on vakavia ruoka-allergioita, toisella lukihäiriöitä ja yksi kuoli taistelumme jälkeenkin syöpään.
Myönnän, että olemme luusereita.
En missään kohtaa sanonut mitään siitä että teidänlaisenne on luusereita, en todellakaan.
Tämä viestisi on vakavalla tavalla todella ilkeä ja pahansuopa, en keskustele kanssasi.
Ikävää että noin kävi, todella kauheaa, mutta ei liity ketjuun lainkaan.
Kertoo juu siitä miten ikävää tulla pommittamaan noin kamalilla asioilla ketjua jossa kerron omasta onnellisuudesta, ihan kuin olisin jotenkin syyllinen moiseen. Vaikka ko henkilön lapsi on kuollut, mikä on hirveetä, ei se oikeuta häntä puhumaan miten lystää, kylmä tosiasia.
ilkeäksi ja pahansuovaksi.
Ei ap kutsunut tätä ilkeäksi eikä pahansuovaksi vaan kommenttia. ;)
Tosin lapsemme eivät ole nukkuneet pienestä asti kokonaisia öitä, vaan vasta lähemmäs 1-vuotiaina. Lapsemme ovat temperamenttisia, kohta 3-vuotiaamme saa usein kiukkukohtauksia. Niistä kuitenkin selvitään yli ja ne eivät jää vaivaamaan. Lapsemme jaksavat olla erilaisissa tilaisuuksissa, ravintoloissa, mutta tulevat toimeen oman ikäistensä kanssa myös.
Elämä on helppoa ja lapset ihania!
Tosin lapsemme eivät ole nukkuneet pienestä asti kokonaisia öitä, vaan vasta lähemmäs 1-vuotiaina. Lapsemme ovat temperamenttisia, kohta 3-vuotiaamme saa usein kiukkukohtauksia. Niistä kuitenkin selvitään yli ja ne eivät jää vaivaamaan. Lapsemme jaksavat olla erilaisissa tilaisuuksissa, ravintoloissa, mutta tulevat toimeen oman ikäistensä kanssa myös.
Elämä on helppoa ja lapset ihania!
Sinulla on oikea asenne! Onnea :)
Kertoi lastensa vaikeuksista ja yhden kuolemasta. rivien välistä voi lukea, että "elämän helppouskilpailussa" eivät pärjäisi.
Ei haukkunut ketään, sitävastoin ap haukkui. Luulisi, että jos on onnellinen ja helposta elämästä nauttinut, niin osaisi käyttäytyä paljon paremmin kuin ap.
ilkeäksi ja pahansuovaksi.
yhdellä lapsista on vakavia ruoka-allergioita, toisella lukihäiriöitä ja yksi kuoli taistelumme jälkeenkin syöpään.
Myönnän, että olemme luusereita.
En missään kohtaa sanonut mitään siitä että teidänlaisenne on luusereita, en todellakaan.
Tämä viestisi on vakavalla tavalla todella ilkeä ja pahansuopa, en keskustele kanssasi.
Ikävää että noin kävi, todella kauheaa, mutta ei liity ketjuun lainkaan.
Kertoo juu siitä miten ikävää tulla pommittamaan noin kamalilla asioilla ketjua jossa kerron omasta onnellisuudesta, ihan kuin olisin jotenkin syyllinen moiseen. Vaikka ko henkilön lapsi on kuollut, mikä on hirveetä, ei se oikeuta häntä puhumaan miten lystää, kylmä tosiasia.
Saa ja pitääkin olla onnellinen silloin kun siihen aihetta on. Tällä palstallakin sen saa ihan vapaasti tuoda esiin.
Ei se ole keneltäkään pois.
Hän oli maailman helpoin vauva. Imetys sujui, hän nukahti helposti ja nukkui hyvin, ja hereillä ollessa hän oli rauhallinen, nauravainen ja sopeutui kaikkeen. Potallekin hän oppi kuin itsekseen: sanoin vain hänelle, että voisit käydä tässä potalla kakalla/pissalla, ja sitten hän alkoi ihan itse huolehtia potalla käymisestä.
Toinen vauva olikin sitten toista maata: helposti ärsyyntyvä ja vaativa. Kolmas vauva taas oli sairas syntyessään, mikä aiheutti paljon lisätyötä sekä huolta ja stressiä. Onneksi hän toipui kahteen ikävuoteen mennessä.
Nyt odotan neljättä vauvaa kohta syntyväksi. Nähtäväksi jää, minkälainen yksilö sieltä tällä kertaa tulee.
Kertoi lastensa vaikeuksista ja yhden kuolemasta. rivien välistä voi lukea, että "elämän helppouskilpailussa" eivät pärjäisi.
Ei haukkunut ketään, sitävastoin ap haukkui. Luulisi, että jos on onnellinen ja helposta elämästä nauttinut, niin osaisi käyttäytyä paljon paremmin kuin ap.
ilkeäksi ja pahansuovaksi.
yhdellä lapsista on vakavia ruoka-allergioita, toisella lukihäiriöitä ja yksi kuoli taistelumme jälkeenkin syöpään.
Myönnän, että olemme luusereita.
En missään kohtaa sanonut mitään siitä että teidänlaisenne on luusereita, en todellakaan.
Tämä viestisi on vakavalla tavalla todella ilkeä ja pahansuopa, en keskustele kanssasi.
Ikävää että noin kävi, todella kauheaa, mutta ei liity ketjuun lainkaan.
Kertoo juu siitä miten ikävää tulla pommittamaan noin kamalilla asioilla ketjua jossa kerron omasta onnellisuudesta, ihan kuin olisin jotenkin syyllinen moiseen. Vaikka ko henkilön lapsi on kuollut, mikä on hirveetä, ei se oikeuta häntä puhumaan miten lystää, kylmä tosiasia.
Et siis huomannut tuota sarkasmia viestissä "olemme luusereita" En haukkunut kirjoittajaa vaan hänen viestiään.PISTE ;)
Saa ja pitääkin olla onnellinen silloin kun siihen aihetta on. Tällä palstallakin sen saa ihan vapaasti tuoda esiin.
Ei se ole keneltäkään pois.
Kiitos kaunis! :)
sinun täytyy alleviivata omaa onnellisuuttasi ja hyvää elämäänne kertomalla miten koliikit ja muut ongelmat ovat enemmän tai vähemmän huonojen äitien syytä?
On tosi kivaa, jos teillä on kiva ja helppo lapsi ja olette onnellisia. Ole ihmeessä iloinen ja onnellinen. Mutta miksi haluat samassa yhteydessä osoitella vaativien vauvojen ja koliikkilasten vanhempia?
Ettet porvoosta vaan olisi?
T. Kahden helpon pojan onnellinen äiti
Siis mitä? MITÄ?! :D
Olet kyllä uskomaton! :D
Miten en nyt ottanut muita huomioon? en syyttänyt ketään enkä yleistänyt, vielä huomautin asiasta ettei jää eoäselväksi, en ole sitä mieltä että kaikkien koliikki johtuu huonoista vanhemmista, ei edes suurimman osan.