Työssäkäyvät äidit - onko muutkin aina yhtä poikki kuin minä?
Mitenkä tätä arkea oikein voi jaksaa? Töissä on kiirettä ja kova stressi. Viikon lopulla on aina ihan mehut imetty. Kotona odottaa työmaa lastenhoitoineen, kotitöineen ja remonttihuolineen. Ikinä ei ehdi levätä.
Miten tästä oravanpyörästä pääsisi edes hetkeksi ulos?
Miten te muut jaksatte tätä? Siis te, joilla ei ole isovanhempia tai muuta lastenhoitoapua.
Kommentit (164)
Miten hallitus on syyllinen sun vieraisiin ja pojan synttäreihin? Älä haali itelles noin paljon hommia.
nimenomaan asetin oman perheen etusijalle - kaveri oli esikoisen kaveri, enkä halunnut esikoisen joutuvan kärsimään siitä, että kuopuksella on astma - mikä rajoittaa jo muutenkin tarpeeksi elämää.
Joten otin sen esikoisen kaverin yökylään, koska esikoiselle oli se luvattu.
Siitä lapsesta ei ollut mitään vaivaa - eli laskin voimani täysin oikein. Siihen en ollut varautunut että päällisin puolin 4,5 vuotta ihan mukavalta vaikuttanut äiti olisikin sellainen kuin oli.
Käyn töissä, opiskelen ja teen amk oparia. En millään ratkea joka paikkaan. Tänään pidetään siivouspäivää. Tämän jälkeen pitäisi alkaa tekemään yhdelle kurssille harjoistustyötä, jonka esitys on tiistaina. Arvostelu siitä esityksestä tulee kahdelle kurssille. Huomenna tulee vieraita ja viikon päästä olisi pojan synttärit.
Mies tekee yrittäjänä nyt päivä-, ilta- ja lauantaivuorot töissään.
Ei mummoloita. Onneksi lapset jo sen verran isoja, että osaavat etsiä ruokaa kaapista pahimpaan nälkäänsä.Kiitos hallitukselle tästäkin kurjuuden maksimoinnista. Vielä olisi varmasti jotain, mistä leikata ja kiristää.
kerrostalossa. Huomattavasti helpompaa asumista kuin esim. omakotitalossa.
Kotityöt tehdään miehen kanssa yhdessä ja rutiinilla. Viikolla tehdään perussiivousta, joten kaikki ei kasaudu viikonlopulle.
Mulla on kolme lasta, jotka ovat nyt jo tosin isompia, mutta en mä ole koskaan ollut erityisen poikki.