Tutkimus: vain viisi somepostausta riittää mielipiteen muodostumiseen

uden tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttäjät voivat alkaa muodostaa pysyviä mielipiteitä tuntemattomista aiheista nähtyään vain muutaman samansuuntaisen julkaisun.

Tutkijat havaitsivat, että noin viiden altistumiskerran jälkeen käyttäjien käsitykset alkoivat usein vakiintua ja vaikuttaa siihen, miten he suhtautuivat myöhempään informaatioon. Tutkimuksesta kirjoittaa Phys.org.

Information Systems Research -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nopeasti liikkuvassa sosiaalisen median ympäristössä mielipiteiden muodostuminen alkaa usein aiemmin, nopeammin ja automaattisemmin kuin monet käyttäjät itse ymmärtävät.

”Ihmiset yleensä olettavat, että mielipiteet kehittyvät vähitellen harkitun arvioinnin kautta”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja ja Trinity College Dublinin Trinity Business Schoolin professori Ashish Kumar Jha.

”Havaitsimme, että tyypillisissä sosiaalisen median olosuhteissa ihmiset voivat alkaa muodostaa pysyviä vaikutelmia hyvin nopeasti – usein ennen kuin he ovat kunnolla arvioineet itse tiedon paikkansapitävyyttä.”

Tutkijat toteuttivat kolme kontrolloitua koetta, joissa osallistujille näytettiin tuntematonta tietoa, ja heidän tuli olla vuorovaikutuksessa sisällön kanssa olosuhteissa, jotka muistuttivat todellista sosiaalisen median käyttöä.

Kun käyttäjät ylittivät tutkijoiden kuvaileman ”kriittisen tiedon pisteen” (Point of Critical Information, PCI), heidän oli helpompi uskoa lisäjulkaisuja, jotka vahvistivat muodostuvaa mielipidettä. He myös jakoivat niitä todennäköisemmin. Samalla ristiriitainen tieto oli helpompi sivuuttaa.

Virheelliselle tiedolle altistuneet osallistujat reagoivat usein samalla tavoin kuin ne, jotka näkivät paikkansapitävää tietoa mielipiteiden muodostumisen alkuvaiheissa. Sen sijaan, että käyttäjät olisivat huolellisesti arvioineet tiedon faktapohjaa, he nojautuivat enemmän tuttuuteen, toistoon ja tarinalliseen johdonmukaisuuteen arvioidessaan sisällön uskottavuutta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että identiteettiin liittyvät vihjeet vaikuttivat merkittävästi uskottavuuteen. Ammatillista asiantuntemusta viestivät profiilit, kuten tilit, joissa käytettiin ”Dr.”-titteliä, herättivät enemmän sitoutumista ja luottamusta, vaikka tilin omistajan pätevyyttä ei ollut varmennettu.

Tutkijoiden mukaan havainnot herättävät tärkeitä kysymyksiä siitä, miten alustat hallitsevat toistoa, uskottavuutta ja sisällön näkyvyyttä esimerkiksi vaaleissa, kansanterveyskriiseissä ja nopeasti kehittyvissä uutistapahtumissa.

”Siihen mennessä, kun korjaukset, varoitukset tai faktantarkistukset ilmestyvät, alkuperäinen arviointikehys saattaa olla jo muodostunut”, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja ja ranskalaisen NEOMA Business Schoolin apulaisprofessori Venu Puthineedi