Itku tuli slmään täällä mainostettuani meidän kirppispöytää

75 kyselee edelleen mailiosoitetta...

ja haluaisin itsekin antaa hyvää...se on vain niin vaikeaa. Tutuille lapsiperheille olen antanut vaatteita ja sanonut, että en ota maksua koska olen itsekin saanut käytettyjä vaatteita.



Olen miettinyt ajan antamista. Monella ei ole sukulaisapua yms. Voisin mielelläni ottaa iltaisin tai viikonloppuisin lasteni leikkikaveriksi esim. ulkoiluun lapsia jotta vanhemmat pääsisivät vaikka kahdestaan kauppaostoksille. Tai se yksinhuoltaja asioille/lenkille.



Mutta miten sen osaisi kanavoida etten olisi tungetteleva ? Haluan auttaa vilpittömästä auttamisenhalusta johon kotona kasvoin. Naapuriapu oli luontevaa ja sitä uskallettiin jopa pyytää. Toisin on nykyään, pakko pärjätä itse vaikka lapset ja oma terveys kärsisivät.

Oletko varma ettei miehestäsi ole tullut rahapeliriippuvainen, joka syyttelee vainoajia rahojen häviämisestä?



Toinen vaihtoehto skitsofrenian lisäksi.



Ole tarkkana. Kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi! Hyvä, että olet saanut helpotusta kiireillisimpään, mutta lisää ongelmia on hyvin todennäköisesti luvassa, joten sinun täytyy hakea apua ja avata tilannettasi esim sosiaalityötekijöille, ellet sitten jatkossa pärjää omilla tuloillasi.

ap:lle ja perheelle!



Minunkin ex-mieheni sairastui ja ehti irtisanoutua työstään ja tuhlata isot summat manioissaan, ennen kuin edes tajusin hänen olevan sairas. Nuo mielen sairaudet eivät usein tule yhdellä rysäyksellä vaan pikkuhiljaa.



Ja jos ei ole sairaudentuntua, on toista liki mahdoton saada lääkäriin. Aikuista ihmistä ei voi pakottaa.



Toivottavasti kaikki järjestyy teillä. Itse sain miehen painostamalla lopulta päivystykseen ja siitä läti vyyhti purkautumaan ja mies pääsi hoitoon.

Melkoisen elämänmuutoksen olet joutunut käsittelemään - tai siis varmaankin käsittelet sitä edelleen. Toivottavasti lasten isä löytyy! Voimia!

uppista

Kaveri vinkkasi, että minua huhuiltiin niin tulin vielä vapaapäivän illalla tänne, koska lähden työmatkalle.



Olen ap todella iloinen puolestasi, että olet kokenut todellista auttamishalua.

Kirjoitin vaikka miten pitkän sepustuksen, ja nyt se on bittiavaruudessa!! Katosi jonnekin. Enkä minä nyt enää sitä muista uusiakaan!



No. tärkein on tässä:

https://www.vantaanseurakunnat.fi/korso/seurakunnan-toiminta/diakonia



Eli diakoniavastaanotolle voit rohkeasti ottaa yhteyttä. Joissain tilanteissa voi saada maksusitoumusta, tietenkään en voi sitä luvata vaan paikallinen diakoniatyöntekijä kartoittaa tilanteen kanssasi.



Muistutan kuitenkin, että taloudellinen apu ei ole diakonisen avun päämuoto. Vaan kokonaisvaltainen kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen. Joskus voidaan keskustella ja tavata jotakuta pitkänkin ajanjakson, jos se tuntuu tarpeelliselta.





Oli ihana kuulla kaikista jotka tsemppasivat!

Virtuaalihali ja siunausta ja hyvää mieltä kaikille



T diakoni Meiju

Tikkurilan seurakunta

Vantaan seurakunnat

Haluaisin myös auttaa ap:ta, joko rahallisesti ostoskassin muodossa tai vaikkapa toimittamalla tavaraa kirpputorimyyntiin.



Ystävä, rohkaisepa nyt ap:ta siinä että ottaisi avun vastaan.

jotenkin tuo ap:n ystävän tilitys pisti epäilemaan viimeistään. Usein kun näissä provoissa tulee joku toinen (joka tuntee ap:n) kirjoittamaan, jotta tulisi uskottavuutta lisää. Kuka oikea ystävä kertoisi lasten iät noin tarkkaan?

Onneksi olkoon! :)

Nyt on vuokraviikko jo loppu, mukavasti plussalle jäätiin.

olen pahoillani etten ole ehtinyt seuraamaan palstaa/kommentoimaan tätä ketjua, on niin paljon järjestelemistä ollut tässä "uudessa elämässä", tällä hetkellä asun sukulaisen luona lasten kanssa,

ap

aikaa tuli hyvä mieli tätä palstaa lukiessa!



Hyvä että tavara kävi kaupaksi.

Siis se kirppis aseman nurkalla?

Mikä pöytä(numero)?

meidän kirppispöytää täällä viime viikon aikana..Mutta jos, niin kiitos ihan mielettömästi teille ihanille ihmisille!! mieheni tosiaan sairastui psyykkisesti vieden kaikki rahat, ja nyt mä ja pienet lapset tyhjän päällä..

Itse en ulkomailta sinne olisi päässyt mutta olen iloinen puolestasi.

Kaukana asun, joten en voi auttaa kuin olemalla hengessä mukana.

Valitettavasti itsekin asun liian kaukana, mutta hengessä ollaan mukana =)

Ihanaa, että on vielä Ihmisiä.

hieno kruunu muutenkin kauniin syyspäivän päälle. Tällaista pitäisi kuulla usein!