Mikä laulu on jäänyt lapsuudestasi mieleen pelottavana tai surullisena?

Aikuisena on pelottanut tuo Olkinainen jos luen sanat jostain, ilman musiikkia :D. Lapsena en tiennyt biisistä. 

[quote author="Vierailija" time="15.05.2015 klo 20:28"]Muistan laulun, jossa laulettiin Korpista.. En tiedä kuka esittää tai miten se meni, mutta jotenkin synkkä laulu..

Tietääkö joku ?
[/quote]

Tämä sama mullakin! Googletin ja olis Tuula Amberlan laulu. Tuli usein radiosta, kun olin pieni 80-90 -luvun vaihteessa. Tosi ahdistava meininki.
Tämän lisäksi en pitänyt tai puistattaa vieläkin:
- M.A. Nummisen "Minä soitan harmonikkaa"-biisistä. Jotenkin masentava tunnelma.
- Mikko Alatalon "Hyasinttien aika" kuulosti kauhean lohduttomalta ainakin sävelen puolesta.
- Täälläkin jo mainittu Tommi Läntisen koulukiusaamislaulu

Ja yleensä ottaen kaikki mollivoittoiset ruikutuslaulut esim. Monet Juha Vainion "nuoruuden haikailu/ennen oli kaikki paremmin" -renkutukset.

Kotkanpoikii ilman siipii oli ehdottomast surullisin ku olin lapsi! Ja muit Vainion biisei niinku Vanhojapoikia viiksekkäitä ja se joku kalastajast ja ydinvoimast kertova laulu...

Inhosin Loirin Leino-lauluja. Eivät ne kylläkään pelottaneet.

Mini Ultra Bran kappale oli lapsena surullinen. Sinä lähdit pois, Minä suojelen sinua kaikelta, Vesireittejä ja Pärnu nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Samoin Anssi Kelan Puistossa kun isä kertoi että tää kaksikko josta laulettiin luultavasti kuoli lopussa.

Muistan joskus ala-asteikäisenä kuulleeni jonkin kesäkissanpennuntappamiskappaleen. Mahtoiko olla Anssi Kelan? Kammottava joka tapauksessa. Itkin joka kerta.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Miksi hitossa se lapsi on jossain korvessa? Miksi matka on pitkä, eikä kotia näy??

Aja hiljaa isi. Tämä ehkä haikein, koska oma isä on ammattikuski, ja pienenä olin aina huolissani siitä että jos jotain tapahtuu. Joka päivä mietin että toivottavasti isä pääse taas tänään ehjänä kotiin.

En muista kuunnelleeni paljoakaan musiikkia lapsena tai ainakaan en pelännyt niitä, mutta tässä ketjussa on kyllä tullut esiin paljon ihan hirveitä biisejä! Astridin valssi, hyi olkoon! Itku tuli kun luin sanat. :(

Viulunsoittaja katolla musikaalista Nousee päivä, laskee päivä.
Lapsena kammotti myös Peltoniemen Hindriikan surumarssi.

Timo Turpeisen Liehuva Liekinvarsi pelotti aina. Siinä laulettiin jotain verisistä veitsistä ja miehen puukottamisesta..

Joku, jossa laulettiin avainkaulalapsesta joka jäi kotiin itkemään ilman äitiään?

Eppujen Voi kuinka me sinua kaivataan:

"Niin tyhjä taas kun olet pois tää talo on

Me ovi haassa ollaan vaan pois valo on

Ja me talon kanssa kuunnellaan 

kun sade lyö ikkunaan

Voi kuinka me sinua kaivataan"

Nämä liittyy ihan suoraan lapsuuden traumoihin, mutta Red Hot Chili Peppersin Othersiden melodia on kuulostanut aina ahdistavalta, mutta sille en keksi mitään selitystä. Nykyään kylläkin pidän biisistä, noita kahta ekaa en pystyisi kuuntelemaan.

Solveigin laulu

Meillä on tätä laulettu tuutulauluna, sanoilla ja ilman. Meidän 3-vuotias itse lauloi juuri noilla sanoilla "häntä hellii käärme" :)

175 jatkaa..

Siis kysessä Karhunpoika sairastaa, jonka jotkut ovat kokeneet pelottavaksi. "Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme" tai kuten meidän 3-v. itse lauloi "karhunpoika sairastaa, häntä hellii käärme"

Surullisia lauluja on paljonkin... Varpunen jouluaamuna ja monet muut joululaulut ja useimmat virret. Olen muutenkin tosi tunteellinen, itken klassista musiikkiakin kuunnellessani. Finlandia sinfoniaorkesterin esittämänä saa aina hanat auki :)

Hammaslääkärillä!! Itse olin lapsena kunnon reikähammas ja usein istuin hammaslääkärin penkissä eikä se ollu yhtään kivaa!:'( En kestäny kuunnella tätä laulua! Eikä ihme!!:D

"On hammassärky mielestäni aivan kamalaa. Ai,ai,ai kamalaa! Siks täytyi minun hammaslääkärille kiiruhtaa. Ai,ai,ai kiiruhtaa! Kun polvin horjuvin mä sisään astelin, niin kauhuissani muita potilaita katselin. Ja ajattelin "tämä maailman pahin paikka on! On, on, on!!!" "

Että silleen..:)

[quote author="Vierailija" time="22.09.2011 klo 17:26"]

siinä oli vaan niin surullinen tarina, että mä kuuntelin sitä aina vaan uudestaan.. en tiedä mikä on sen oikea nimi, joku jo tuolla aiemmin siitä kirjoitti, eikä hänkään tiennyt.

-joku missä tyttö kirjoittaa joulupukille ja toivoo lahjaksi äitiä kotiin sairaalasta

[/quote]Kauko Käyhkö lauloi tämän laulun. Laulun nimi oli kai kirje korvatunturille. Muistan sen myös lapsuudesta. Oli todella surullinen.

Mielestäni hyvin surullinen laulu oli, ja on vieläkin, "Maa on niin kaunis". Kirkossahan sitä lauletaan edelleen usein, ja vaikka en olekaan uskovainen, sanat ovat todella kauniit.

Surullisin kohta on mielestäni "Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan." Siinä kohdassa tulee oikeasti sellainen tunne, että aika oikeasti kuluu älyttömän nopeasti.

Päivänsäde ja menninkäinen, itku tuli väkisin kohdassa "pimeys vie hengen multa".

Pelkäsin laulua mörkö se lähti piiriin :-) Kenetköhän se mörkö tahtoo, tintantantantallallei - HUI!

[quote author="Vierailija" time="22.09.2011 klo 13:44"]

on suuri sun rantas autius.. Villisorsan poikanen ei emoa löydä.

[/quote]Hei, täällä sama! Ollaankohan samoja ikäluokkia... 60-luvulla tälle pillitin.