G: Kirja, jonka lukeminen on järkyttänyt sinua? Miksi vaikutti niin voimakkaasti?

Luin sen lapsena enkä ikinä unohda. Toinen myös lapsena lukemani koskettava kirja on intiaanitytöstä kertova Itkevä Tuuli.

Liza Marklundin Uhattu. Se tositarina ruotsalaisnaisesta joka menee naimisiin irakilaisen(?) miehen kanssa ja yrittää koko loppuelämänsä päästä eroon tästä.

Mies oli libanonilainen. Kirjan nimi on Uhatut, ei Uhattu. Kirja ei ole aivan tositarina.

Tuhat loistavaa aurinkoa.

Koska tarina on totta ja karmea.

kuin teininä luettu huumeasema zoo.

Mistä ihmeestä sen käsiini sainkin..? Kun nyt yleensä luin Tiina-kirjoja tms.

Normaalisti luen Kingin kirjoja moneen kertaan, tuota en halua lukea uudestaan pitkään aikaan. Johtuu varmaan siitä, että itselläni on kaksi pientä poikaa ja kirjan tapahtumat ovat todella ahdistavia sen vuoksi! Olen Torey Haydeninkin kirjat lukenut ja silti ne eivät ole vaikuttaneet näin vahvasti.

Ollessani nuori ilmestyi Valituilta paloilta kirjoja joissa oli aina neljä tiivistelmää eri kirjoista. Yhdessä oli tarina pienestä pojasta jota pahoinpideltiin ja jossain kohtaa laitettiin päälläolevaan kuivausrumpuun.

Tämä on jäänyt mieleeni ja edelleen silloin tällöin mietin että mikä kirja se oli.

valittuja paloja ja muistam kans tuon tarinan. Laitettiinko pesukoneeseen vai kuivausrumpuun, sitä en onneksi muista eikä merkitystä. Valituissa paloissa oli aika kaameta tarinoita :(

ovat olleet Tsingiz Aitmatovin kirjat (esim. Äidin pelto, Hyvästi Gulsary). Eivät järkyttäviä vaan "vain" itkettäviä.

Markkisi de saden Justinen ja tietty luin sen. Kirjailijaa pidetään sado-masokismin oppi-isänä joten oli hieman väärä lukukokemus teinille...

Voimakkaasti vaikutti myös Sofien valinta. Olin juuri saanut toisen lapsen ja kirjan "valinta" ahdisti ajatuskuvana. Kirjassa äiti joutuu keskitysleirillä päättämään kumpi lapsista tapetaan, jos ei tee päätöstä molemmat oltaisiin tapettu. Päätös mikä äitinä tuntuu miltei mahdottomalta.

Naisten elämää Afganistanissa.

ja muutkin Jean Sassonin kirjoittamat kirjat arabimaailman naisista.

Oli aika rankkaa jopa minulle jotkut kohdat.

Urisilla on Mila 18:n lisksi monta muuta mietityttävää kirjaa. Esimerkiksi Trinity, Hadzi...



Hosseinilta minua järkytti enemmän Leijapoike (Kite Runner).



Snellmanin Pelon Maantietteen luin synnytyksen jälkeen sairaalassa, oli aika erikoinen kokemus siinä mielentilassa...



Myron Levoy: Keltainen lintu kosketti teininä.



Onhan nointa. de Sade onli minusta kiehtovan outo, samoin O:n tarina ja vastaavat. Viimeisin mieleen jäänyt oli Joyce Carol Oates, Haudankaivajan tytär, jonka nappasin reissulukemiseksi lentokentältä.

mutta äkkiseltään tulee lisäksi mieleen:



Pääskynen, Markku: Vihan päivä. (Tämä erityisesti kaikille niille "Eropaperit"-faneille.)



Oates, Joyce Carol: Kosto: rakkaustarina.

sai mut lähestulkoon menettämään uskoni koko ihmiskuntaan. Toki fiktiota, mutta jotenkin niin loputtoman ahdistavaa että näin siitä painajaisia viikkokausia.

Lionel Shriverin kirja joka taitaa löytyä suomeksi nimellä Poikani Kevin. Pelottavia ajatuksia voiko joku vaan syntyä pahaksi vai kasvetaanko pahuuteen.

Peesi tälle. Pienen pojan (6kk) äitinä edelleen mietin kirjaa silloin tällöin, puistattaa. Luin kirjan ennen raskautta.

Tositapahtumiin perustuvan Såld, kirjoittaja Natasja T. ja Vera Efron. Minusta vaikuttava ja ajatuksia herättävä kertomus idän ihmiskaupasta. Tätä tapahtuu ihan oikeasti, hirveää.

Maria Peuran On rakkautes ääretön, jossa käsitellään insestiä ja pedofiliaa



Maria Jotunin Huojuva talo, joka on erään avioliittohelvetin kuvaus



sekä Natascha Kampuschin 3096 päivää, jolla tosin ei ole kovinkaan suurta kirjallista arvoa, mutta tapaus on niin järkyttävän ajhdistava, että vei yöunet minulta.

Mielenkiinnosta kysyn, koska kirja vaikutti minuunkin aika vahvasti.

humisevissa harjuissa vaikutti vahvasti tai jopa järkytti se rohkeus, että se kirjailija uskalsi kuvata ihmisten raadollisuuden rehellisesti ja kuin ei mitään. ihmiset ovat siinä kuin ilman mitän maskia, ei sellaista ole mutta kuitenkin kaikki tietävät että tarina on todempi kuin tosielämä.

Atwood /Orjattaresi: ajatus pariskunnasta raiskaamassa jotain naista pelkän hedelmällisyyden takia oli tosi pimeä, mutta myös todellisen tuntuinen, kun ihmiset tekevät mitä tahansa saadakseen lapsia ja sukusoluja



de Sade/Justine: noo..teinitytölle sadismi oli ehkä vähän liikaa ;-)