G: Kirja, jonka lukeminen on järkyttänyt sinua? Miksi vaikutti niin voimakkaasti?

Luin sen tosi nuorena, joskus ala-asteikäisenä, ja Nancyn kohtalo järkytti tosi paljon. Oli niin ahdistavaa, kun Nancy ei saanut oikeanlaista hoitoa eikä kukaan ymmärtänyt häntä.

Ja The Handmaid's Tale.



Molemmat dystopioita, mutta hyvin erilaisia. En pysty selittämään, miksi vaikuttivat niin voimakkaasti.

Humiseva harju. Luin sen teininä ja se vaikutti minuun kovasti.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on rankka aihe ja kirja itsessään on niin sydäntä järisyttävän hienosti kirjoitettu.

kuin teininä luettu huumeasema zoo.

siitä etenkin se loppu, kuinka kertojan miehelle ja tyttärelle kävi :/ Yllättävyydessään puistatti.

melko moni Torey Haydenin kirjoista,ä siis perustuu todellisiin tapahtumiin. Järkyttävää oli se, kun alkoi niitä lukea nuorena, niin ei voinut tietää vielä, että onnelliset loput ovat oikeassa elämässä harvinaisia, ja se että kuinka pahasti lapsia pahoinpidellään kenenkään edes huomaamatta/välittämättä.

Humiseva harju. Luin sen teininä ja se vaikutti minuun kovasti.

muistan, että olen sen teininä lukenut, mutta ilmeisesti mitään traumoja ei jäänyt kun en muista mistä se kertoi.

kuin teininä luettu huumeasema zoo.

ja hihat palaa.

Estonia. Järkyttävä kirja. Ja vielä totta.

Uhattu. Se tositarina ruotsalaisnaisesta joka menee naimisiin irakilaisen(?) miehen kanssa ja yrittää koko loppuelämänsä päästä eroon tästä.

Steinbeckin Helmi. Mieleen on jäänyt myös Juokse poika juokse Nicky Cruz. Senkin luin teininä.

Steinbeckin Helmi. Mieleen on jäänyt myös Juokse poika juokse Nicky Cruz. Senkin luin teininä.

Jälkimmäinen siis, kuului koululukemistoon.

kirjan nimeä ihan tarkkaan, mutta oli joku en koskaan luvannut sinulle ruusutarhaa... tai jotain sinne päin. Skitsofreniasta kertoi.

Mielenkiinnosta kysyn, koska kirja vaikutti minuunkin aika vahvasti.

Todellakin järkytti ala-asteella ja vei yöunet. Vieläkin muistan sen kauhun.



Oli se Nancykin aika vaikuttava.

Anja Snellmanin kirjaa jonka jälkeen olis ollu hyvä fiilis. Kaikista jää jotenkin ihan karmea paskan maku suuhun. Eikä se johdu siitä, että kirjat olis kirjoitettu huonosti, vaan siitä, että niiden tarina on aina jotenkin niin murheellinen ja harmaa.

Koska on aivan oikeasti totta, että perheiden kunnian puolesta jotkut heistä ovat valmiita tappamaan vaikka lapsensa.

Ehkä siksi, etten voinut ymmärtää jonkun äidin olevan sitä mieltä, että oma lapsi on jo syntyjään paha.

Olin silloin parikymppinen ja pelkäsin miehiä, johtuen ilmeisesti lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistani. Valkoista hotellia kehuttiin hyväksi kirjaksi, joten luin sen, mutta se oli minusta todella ahdistava, tai oikeastaan se pahensi sitä ahdistusta, joka minulla jo oli. Sain kipuja samaan paikkaan, johon päähenkilöä satutettiin. Kaikki kirjat eivät vain sovi kaikille.

Uhattu. Se tositarina ruotsalaisnaisesta joka menee naimisiin irakilaisen(?) miehen kanssa ja yrittää koko loppuelämänsä päästä eroon tästä.