Duunarit, miksi ei arvosta akateemisuutta?
Se että on akateeminen koulutus, on ihan hirveän työn tulos. Ensin pitää päästä ylioppilaaksi (yleensä) ja sekään ei onnistu kaikilta. Ja yliopistoon sisään pääsee vain pieni osa halukkaista, vain parhaat hakijat pääsevät. Ja vasta sen jälkeen ne jyvät karsitaan akanoista, läheskään kaikki ei valmistu.
Se että on tuon putken puurtanut läpi, on vaatinut viitseliäisyyttä tehdä paljon semmoistakin, mikä ei ole ykkösenä kiinnostuksen kohde = tunnollisuutta.
Joiltakin tuo koko homma menee leikiten läpi, mutta sehän kertoo vain huippulahjakkuudesta. Eikö lahjakkuutta arvosteta?
Itse olen maisteri ja läpipiirini koostuu myös duunareista ja joillekin en ole koskaan edes kertonut koulutustani, sen verran halveksivaa heidän asenteensa on akateemisia kohtaan.
Kommentit (70)
Todella vanha keskustelu, mutta pakko kantaa korsi kekoon. Olen vuosien varrella samalla työpaikalla nähnyt ja tehnyt hommia kokoonpanon kesätyöläisestä (firman helpoiten saatava työ) tuotekehityspuolen johtajaan asti työtehtäviä. Eli kansankielisesti nämä varmastikin käsittävät "duunarin hommia" ja "akateemisen hommia", koska jälkimmäisen tekemiseen akateeminen (DI) tutkinto vaadittiin.
Itsellä ei koskaan ihmisarvo ole koulutuksen tai työtehtävän perusteella määräytynyt, vaan aina olen silloisessa tehtävässäni arvostanut asiansa hyvin osaavia vanhempia työkavereita. Mutta sanottava on, että tuolla tehdashallissa se ilmapiiri "yläkerran väkeä" (mm. suunnitteluinsinöörit) oli vihamielinen. Aidosti kuvittelivat, että siellä ollaan jalat pöydällä tekemättä mitään ja nauretaan duunareita. Vanhat ukot oikein valistivat ja lietsoivat tätä ilmapiiriä nuorempiin toimiston väestä. Yllätyksenä paljastettakoon, että näin ei ole.
Toimistolla en ole kertaakaan kuullut sen suuntaista ja tuotannon osaavat asentajat nauttivat siellä yhtälailla arvostusta ja luottoa kuin tehdashallissakin.
"Vierailija 17.9.2012 klo 8:27 55/63
Perimmäinen juttu on kuitenkin se
että duunarin luonnolle ottaa, se että joku on fiksumpi. Ei siinän muuta ole."
Ei kai tohon mitään lisättävää kenelläkään asiallisella ihmisellä ole...
mun entinen luokkakaveri on putkimies. Hänen isällään oli pieni putkifirma ja tämä meni sinne töihin jo kouluaikoina. Heti peruskoulun jälkeen jäi ja sillä tiellä on. Jossain vaiheessa opiskeli merkonomiksi ? oli kuulemma paljon apua kun laajensi yritystä, vaikka oli liikaa turhia aineita esim ruotsi.
Osti ensimmäisen asunnon 18 vuotiaana ja nyt omistaa kymmeniä vuokra-asuntoja, on putkifirman johtaja ja tekee samaa perusduunia mitä muutkin työntekijät. Vaimo hoitaa toimistohommat ja talouspuolen.
Tienaavat tolkuttomasti rahaa ja ovat tosi mukavia ihmisiä.
Vuosien varrella on kivasti laajentanut, en tiedä mikä on kuvio, koska on vuosia siitä kun olemme viimeksi nähneet.
Ja tälläisiä yritttäjiä on Suomessa paljon.
Tunnen muutaman akateemisen, jotka ovat kaupungilla/valtiolla töissä. Nämä eivät edes suostu ottamaan neuvoa vastaan minulta, jolla on vain amk-pohja, kun ollaan samoissa työtehtävissä. Minä, joka olen sitä työtä tehnyt yli 10 v vst lähes vastavalmistunut. Nauroin päälle ja sanoin tule 5 v päästä uudestaan, kun olet kasvanut aikuiseksi.
Yksikään alemman opiston käynyt ei ole moista käytöstä näyttänyt.
En jaksa arvostaa akateemista oppiarvoa, en omaani enkä toisten. Arvostan lähinnä sitä, miten hyvin ja tuloksellisesti kukin työnsä hoitaa. Tunnen kyllä muutamia, jotka tykkäävät leveillä tutkinnoillaan ja opintomenestyksellään. Jopa gradusta saamallaan arvosanalla. Ei varmaan yllätä ketään, jos kerron, että he eivät ole puheidensa väärtejä työelämässä.
Arvostan sitä, että toisilla riittää rahkeet opiskella pitkälle. Minulla ei, mutta ei siltikään mitenkään ota luonnon päälle. Se ottaa, että minua aliarvioidaan koulutustasoni takia, tai vaikka vanhempieni ammattien ja "yhteiskuntaluokan" takia.
En ansaitse sellaista.
Vaikka olen duunari.
Kateutta. Duunarit on kateellisia.
Paljon duunarikavereita, fiksuja ja tietoa ja kiinnostusta löytyy laajasti. Arvostan yhtälailla kuin akateemisia, olen akateeminen vailla syvempää merkitystä. Tuli koulut käytyä.
No olen duunari tupla-AMK-koulutuksella. Arvostan ihan yhtä paljon erikoislääkärisisartani kuin hänen sähkärimiestään. Kotimme koulutustaustaa vasten ole alikoulutettu, mutta en ole kokeut sitä koskaan ongelmaksi, en hakenut koskaan yliopistoon. En voi tietää, miten olisin akateemisessa maailmassa pärjännyt. Elämä on liian lyhyt kateuteen.
Se, joka osaa vastata tähän vihitään akatemian tohtoriksi.