Näetkö kuukaudet/viikot/vuodenajat visuaalisesti ympyränä, janana tai jonain muuna?
Mä näen kuukaudet ympyränä. Joulukuu on korkella, kuin kello 12, ja tammikuu lähtee sitten laskeutumaan. Juhannus on pohjalla, niinku kello kutosessa tavallaan.
Viikon näen sitten janana. Maanantaista aina alkaa ja päättyy sunnuntaihin. Ei missään nimessä ympyrä, vaan jana, joka alkaa aina uudestaan ja uudestaan.
Vuodenajat ovat myös ympyrä. Talvi ylhäällä, kevät alaspäin menossa ja kesä alhaalla. Syksy nousee ylöspäin talvea kohti.
Kommentit (103)
meitä ei näköjään ole montaa, jotka näkevät vuoden ympyränä, jossa uusi vuosi on kello kuudessa eli alhaalla, tammikuu kello seitsemässä jne. Kesä on ylhäällä ja syksy oikealla.
Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko näin näkijät vasenkätisiä?
Töissä kerran vertailtiin kahvipöydässä asiaa, ja moni näki esim vuodenaikaympyrän päinvastoin kuin minä, eli heillä kesä oli ylhäällä.
Olisi mukavaa nähdä tutkimus, mitä muuta em. asiat kertovat ihmisen ajattelutavasta.
meitä ei näköjään ole montaa, jotka näkevät vuoden ympyränä, jossa uusi vuosi on kello kuudessa eli alhaalla, tammikuu kello seitsemässä jne. Kesä on ylhäällä ja syksy oikealla.
Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko näin näkijät vasenkätisiä?
Minä näen vuoden juuri noin, ympyränä jossa tammikuu on alhaalla, uusivuosi on siinä tasan kuuden kohdalla ja siitä sitten vuosi lähtee rullaamaan: klo 6-7 väli on tammikuu jne.
Olen oikeakätinen.
Viikon näen suorana viivana, janana.
en osaa sanoa onko jana vai ympyrä. ympyrä ei ainakaan. ehkä se on jana joka mutkittelee joka suuntaan. Jokainen kuukausi on erivärinen, ja niiden yläpuolella on lisäksi pieni symboli. Syyskuu on vaalean ruskea ja sen symboli on ruskea, vähän perunan näköinen aurinko.
Viikko on soikio vinottain, lauantai ja sunnuntai ovat ylhäällä, muut alhaalla. Päivillä on myös omat värinsä, esim. nyt keskiviikko on tumman vihreä.
Kuukaudet kulkevat pisaran ääriviivaa pitkin vastapäivään, eli sieltä pisaran huipun vasemmalta puolelta lähtee tammikuu, sen alla helmikuu jne. Kesä- ja heinäkuu ovat pisaran pohjalla rinnakkain, ja elokuu pisaran oikealla reunalla hieman heinäkuun yläpuolella. Vuodenajat kulkevat siinä kuukausien rinnalla. Vähän kuin liukuväri. :)
Viikko on eräänlainen simpukka, jossa arkipäivät ovat pieniä ruutuja jotka muodostavat oman kokonaisuutensa, ja viikonloppu kiertyy simpukan sisään omana kokonaisuutenaan.
Tammikuu on alhaalla ja kulkee kellotaulua vastapäivään, eli tammikuu lähtee kuudesta viiteen jne. Kesä on kahdesssatoista.
Ylhäällä (vasemmalta oikealle) joulu, tammi, helmi.
Oikealla sivustalla (ylhäältä alas) maalis, huhti, touko.
Alhaalla (oikealta vasemmalle)kesä, heinä, elo.
Vasemmalla sivustalla(alhaalta ylös)syys, loka, marras.
Vuodenajat samalla tavalla: talvi ylhäällä, kevät oikealla, kesä alhaalla, syksy vasemmalla.
Viikonpäivät kahtena janana: Ma, ti, ke ja to alempana (vasemmalta oikealle), pe, la ja su ylempänä (oikealta vasemmalle). Kiertää siis ympäri koko ajan...
Hauska ketju. :D
samoin viikot.
Mutta pitemmän ajan, aina kymmenestä vuodesta suunnilleen maapallon syntyyn koen olevan läsnä koko ajan. Siis niin että se aikaisempi jää jotenkin nykyisyyden alle tai sisälle. Missään tapauksessa se ei jää kauemmaksi kuten janalla. Tämä on kyllä mahdoton selittää :)
Vastapäivään kulkevana soikiona. Nyt siis tammikuussa klo 11 kohdalla menossa. Ja näen valkoisena, sinisenä, mustana.. kuin maisemana. Ja kevättä kohden enemmän keltaista valoa, sitten vihreää. Syksy oranssia valoa, ruskeaa, sitten menee taas sini-valko-harmaaksi. Ja olen miettinyt, miksi vastapäivään, kun loogisesti voisi mennä kellonaikojen mukaan, mutta tämä on ollut pienestä asti enkä ole saanut käännettyä ;)
Viikko... Sekin kiertää ympäri, mutta on epäsäännöllinen muodoltaan. Ma-pe samassa linjassa, sitten lauantai tekee u-käännöksen ja sunnuntain kanssa samalla, sitten jatkuu ma... en vain tiedä, miten tämän voisi edes piirtää, kun ma-pe on pitempi kuin la-su :)
näen vuodet mutkittelevana janana, jossa aina 10 vuoden välein käännös.
Oman elämän näen myös janana, jossa mutkia 10 vuoden välein. Tai siis ihmisen elämönkaaren. Kun ajattelen 40-vuotiasta, näen hänet janalla tiettyjen käännösten välissä. Huhheijaa :)
Mielenkiintoinen kysymys tosiaan. Minä näen kaiken janana.
Vuodet alkaa tammikuusta, mutta viikot aina sunnuntaista. En tiedä miksi, ehkä siksi että perjantaisin ja lauantaisin voi ottaa rennosti, mutta sunnuntai on yleensä minulla Se päivä jolloin palaan "ruotuun".
Vuodenajat ovat kuukausien kanssa samalla janalla.
suorina janoina, tammi-toukokuu ensin, sit hyppää vähän alaspäin ja siitä kesä-lokakuuhun sit hyppääkin oikealle ja ylös marras ja joulukuu erikseen.Johtuukohan nää erilaiset tavat nähdä siitä miten koulussa on asioita opetettu.En muista et 70-luvulla ois kuukaudet ympyränä opetettu...
Viikonpäivät näen maanantaista perjantaihin janana ja sit taas la-su sen alla erikseen.
Minun vuoteni on ympyrä, jota kuljetaan vastapäivään, ei kellon mukaisesti. Syksy oikealla melko varjoisena tummin sävyin. Kevät vasemmalla kirkkain valoin. Kuljen itse tavallaan ympyrässäni sisällä. Kesää katson ulkopuolisena, syksyyn menen itse mukaan ja talvea/kevättä katson takaa. Hmm vähän vaikea selittää. Uusivuosi on vasemmalla ylhäällä ja juhannus vasemmalla alhaalla. Syksy ei kuitenkaan ole sen pidempi kun kevätkään, vain tunne puolella pidempi.
Kuukausi on viistoon laskeva jana ja viikko on soikio jossa viikonloput on päissä. Keskiviikko on kuitenkin korkeammalla kuin muut päivät. Huh huh, pitikö tällaistakin miettiä näin perusteellisesti, alkoi päätä pakottamaan!
Myös minä ajattelen kuukaudet ja vuodenajat vastapäivään. Talvi alkaa kello kahdentoista vasemmalta puolelta ja vuosi jatkaa siitä vastapäivään. Nyt kun mietin tarkemmin, luulen, että kellotauluni on myös soikio siten, että talvi on soikion pidemmällä kaarella.
Meillä oli kotona 70-luvulla sellainen kalenteripyyhe, missä olivat kuukaudet aina neljän rivissä. Vieläkin näen vuoden sen pyyhkeen mukaan...
Vuosi on myötäpäivään menevä ympyrä. Viikot kuten kalenterissa, mutta viikonloppu on erillinen ja la-su laatikot paljon isommat.
Vuodet sarjana ovat jana, jossa pystyviiva aina vuosikymmenen kohdalla. Joskus janaa voi katsoa myös pystynä, jolloin 1998 nousee esiin - en tiedä miksi. Lapseni syntyi -99 ja toinen myöhemmin, ne eivät erotu. En tiedä miksi -98 erottuu.
Historiaan mennessä näen erotusviivat vain vuosisatojen kohdalla ja muutenkin jana on hahmoton pitemmälle mentäessä. Ei siis ihme, että historialliset tapahtumat on mulle hankala muistaa.
Vuodenajat sijoittuvat vuoden ympyrälle, talvi ylhäällä. Näen ne luontokuvina tai väreinä tai värilämpötiloina eli liukuna kylmistä väreistä lämpimiin.
Mutta mulla tammikuu on alhaalla numero 5 kohdalla ja vuosi kiertää päinvastaiseen suuntaan kuin kello. Heinäkuu on numero 12 kohdalla ja siitä sitten taas lasketellaan alas kohti ankeaa ja synkkää talvea.
Viikonpäivät näen samalla tavalla janana.
jouluaatto on suoraan ylhäällä ja siitä sitten vuosi kiertyy vastapäivään. Kuukauset ja vuodet ei ole samanmittaisia, vaan merkityksellisimmät on pidempiä pätkiä. OIkeeastaan muoto on pyöristetty kolmio, kesä menee alareunassa vaakasuoraan, kolmion kulmat menee siinä kohtaa kun koulujen lomat alkaa ja loppuu.
Näen myös kuukaudet, viikonpäivät ja numerot eri värisinä.
Mutta josain syystä se kulkee mielessäni vastapäivään, ei kellonsuuntaisesti. Tammikuun ensimmäinen on siellä klo 12 kohdalla, ja siitä lähtevät kellon vastaisesti laskeutumaan.
Viikot ovat jana, mutta eivät varsin pysähdy, vaan jatkuvat ja jatkuvaat viikko toisensa perään.