Miksi keski-ikäiset miehet jättävät perheensä toisen naisen takia?
Tämä on niin klisee, mutta silti tuttavapiirissä jo pari kertaa nähty. Vanhempi mies ihastuu yleensä huomattavasti nuorempaan naiseen, yleensä työkaveriin. Ryhtyy pettämään, innostuu ja jättää lopulta perheensä ja muuttaa saman tien uuden luo. Yleensä tuho perheessä on valtava ja lapset kärsivät eniten.
Kysymys kuuluukin, että jos mies oli onneton nykyisessä liitossaan, miksi hän mm.
a) ei tehnyt mitään avioliiton pelastamiseksi
b) ei vain eronnut ja muuttanut pois
c) ei tiedostanut käyvänsä läpi keski-iän kriisiä ja mennyt vaikka itse terapiaan
jne jne.
Miksi jotkut miehet päätyvät siihen tuhoisimpaan vaihtoehtoon? Yleensä nuorempi nainen tarkoittaa myös sitä, että edessä on perhe no. 2 perustaminen ja koko show uudestaan.
Kommentit (128)
joka ajaa tekemään tuollaista.
Rakastumiseen sitten saattaa olla monia syitä, huomio, keskustelu, sielujen sympatiat, seksi jne., mene ja tiedä.
Tero
Mutta tais saada mitä tilasi, stressaantuneena on varmaan mukavaa elää "elämänsä rakkauden" rinnalla... ;)
Mutta niinhän se on, että jos mies ei pysty ymmärtämään omaa vaikutustaan oman elämänsä onnellisuuteen, ei hän voi hyvin missään. Hyvin harvoin vaihtamalla paranee mikään, laastari ei kauaa lohduta, eikä uusien kanssa voi pärjätä, jos aikaisemmankaan kunnossa olleen parisuhteen onnistumisia & virheitä näe ja tunnusta.
Miesten vaikuttaa olevan helppoa pakoilla, tai ainakin se heistä usein tuntuu siltä. Yksikään henkisesti aikuinen ja järkevä ihminen ei pakene korvien välissä olevia ongelmiaan. Eikä pako koskaan tuota hedelmää.
joka ajaa tekemään tuollaista.
Rakastumiseen sitten saattaa olla monia syitä, huomio, keskustelu, sielujen sympatiat, seksi jne., mene ja tiedä.
Tero
Tai sitten hetken huuma ja luulo aidosta rakkaudesta... Mieli sekoaa kun sitä ei jatkuvasti muistuta järjen äänellä, ja aitoa syvää rakkautta ei saa muutaman kuukauden suhteesta.
En osaa vastata kuin oman kokemukseni ja oman mieheni osalta. Me löysimme toisistamme sielunkumppanit kun tutustuimme samalla työpaikalla. Olimme olleet samassa tiimissä jo vuosia katsomatta toisiamme sen tarkemmin! Ikäeroa on 12 vuotta ja se arvelutti aika paljon, vaikka ei sitä ensijärkytyksen jälkeen enää ole ajateltu. Varsinkaan kun kävi selväksi, että ajatukset ja toiveet loppuelämästä ovat samanlaiset (minä en halua lapsia ja mies ei halunnut lisää lapsia).
Mieheni muutti omaan asuntoon miettimään elämää ja tulevaa ja kävi terapiassa jne. 2v myöhemmin muutimme yhteiseen kotiin ja vähän myöhemmin toinen lapsistaan muutti meille. Menimme 2v sitten naimisiin ja uskon, että nyt kaikki kuvioon joutuneet ovat onnellisempia kuin edellisessä elämässään.
Tämä on niin klisee, mutta silti tuttavapiirissä jo pari kertaa nähty. Vanhempi mies ihastuu yleensä huomattavasti nuorempaan naiseen, yleensä työkaveriin. Ryhtyy pettämään, innostuu ja jättää lopulta perheensä ja muuttaa saman tien uuden luo. Yleensä tuho perheessä on valtava ja lapset kärsivät eniten. Kysymys kuuluukin, että jos mies oli onneton nykyisessä liitossaan, miksi hän mm. a) ei tehnyt mitään avioliiton pelastamiseksi b) ei vain eronnut ja muuttanut pois c) ei tiedostanut käyvänsä läpi keski-iän kriisiä ja mennyt vaikka itse terapiaan jne jne. Miksi jotkut miehet päätyvät siihen tuhoisimpaan vaihtoehtoon? Yleensä nuorempi nainen tarkoittaa myös sitä, että edessä on perhe no. 2 perustaminen ja koko show uudestaan.
Ettekö lukeneet artikkelia siitä, mitä ihmiset katuu eniten kuolinvuoteellaan??? Se oli sitä, ettei uskaltanut elää ja olla onnellinen. TE sen sijaan ajatte edelleen sitä ajatusmallia, jossa pitää tyytyä siihen, mitä on ja luopua omasta onnestaan.
Minusta keski-ikä on hyvää aikaa erota, jos siltä tuntuu. Lapset on isoja ja mitään syytä ei ole enää kitkuttaa, jos siltä tuntuu. En minä haluaisi, että mun vanhemmat olisi meidän aikuisten lasten takia enää yhdessä vaan toivottavasti osaisivat hakea onnensa, jos siltä tuntuu.
Miksi ihmeessä esimerkiksi miehen pitäisi uhrata oma onnensa, jotta nainen saa olla onnellinen?
ihmisen kanssa. Tiedän kaksikin tapausta, jossa kokenut (ei juuri sen vanhempi) nainen iskee kokemattomamman, mutta hyviä ominaisuuksia omaavan miehen lapsentekoa varten, kun oma ura ei ota urjetakseen.
Mies on aivan huumassa kun saa seksiä ja suostuu kaikkeen, naimisiin ja lapsia heti.
Tehdään 3 lasta putkeen, mies menestyy työelämässä ja nainen valittaa kotona kun on uhrannut kaiken (=uransa, jota ei koskaan ollutkaan) perheensä eteen.
Mies elättää koko katrasta ja kärsii. Vaimo myöskin henkisesti taantuu kotona ja mies taas kehittyy vaativissa tehtävissä.
Kun ne (yleensä naisen haluamat) lapset on tehty ja saatu muutaman vuoden ikään niin väsymyksestä toivuttua huomataan, että ollaankin ihan vääränlaisen ihmisen kanssa yksissä, kun silloin nuorempana (naisella) oli niin kiire saada prinsessahäät ja lapset niin ei ehditty sitä asiaa silloin puntaroida. Helppohan sellaiseen väliin on jonkin uuden ihastuksen tai elämän rakkauden tupsahtaa. Pätee niin naisiin kuin miehiinkin.
sillä hetkellä Sen Oikean kanssa.Muuttuuko Se Oikea jossain elämän vaiheessa vääräksi? Sittenhän se uusi, vaihdettu nainen, muuttuu myös vuosien saatossa vääräksi.
Minä olen kohta 40 v ja lapset on kouluikäisiä ja tarkoitus on vaihtaa juurikin nuorempaan, pirteämpään, urheilulliseen, kauniiseen, seuralliseen ja iloiseen naiseen. Oma vaimo kun on nykyään kaikkea muuta, pirun kiukkuinen, ei tee mitään, ei kotona eikä missään muuallakaan, kiukuttelee, inisee, valittaa, laiskottelee, vittuilee, huutaa jne.
Miksi uhraisin enää yhtään tälle liitolle, kun olen mielestäni uhrannut jo 20 vuotta. Viimeiset 10 vuotta ovat tuntuneet todellakin uhraukselta.
koska rakastui uudessa naisessa hänen vapauteensa. Nainen on lapseton sinkku, ei kovin paljoa miestä nuorempi, mutta täysin vapaa menemään ja tulemaan miten haluaa. Minulla on mieheni kanssa vakavasti kehitysvammainen lapsi, joka vei yhteistä energiaamme kotiavusta huolimatta ja vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Mies ei enää jaksanut asua kotona. Tiedän että ratkaisu ei ollut hänelle "aivan tuosta vain", mutta tuntui äärettömän pahalta kuulla kun hän sanoi että pystyy elämään nykyisin täysillä.
Olen yksinhuoltaja ja mies tapaa lasta kerran parissa kuukaudessa. Ei useammin, koska kommunikointi lapsen kanssa ei luonnistu. Tuntuu pahalta saada tällä palstalla kuraa niskaan yksinhuoltajuuden vuoksi, kun meillä toinen elää toista nuoruutta vapaana miehenä ja toinen hoitaa kaiken yksin. Minä en voisi kuvitella seurustelevani koska tuskin kukaan mies lähtisi mukaan tähän kuvioon.
Naiset, voisitte te olla välillä vähän lojaalimpeja toisillenne. Minun mieheni nykyistä naista eivät exmieheni viikonloppuisyydet rasita ja perheemme tuet ovat tasan ne samat kuin silloin kun asuimme ydinperheenä.
Kun ne (yleensä naisen haluamat) lapset on tehty ja saatu muutaman vuoden ikään niin väsymyksestä toivuttua huomataan, että ollaankin ihan vääränlaisen ihmisen kanssa yksissä, kun silloin nuorempana (naisella) oli niin kiire saada prinsessahäät ja lapset niin ei ehditty sitä asiaa silloin puntaroida. Helppohan sellaiseen väliin on jonkin uuden ihastuksen tai elämän rakkauden tupsahtaa. Pätee niin naisiin kuin miehiinkin.
sillä hetkellä Sen Oikean kanssa.Muuttuuko Se Oikea jossain elämän vaiheessa vääräksi? Sittenhän se uusi, vaihdettu nainen, muuttuu myös vuosien saatossa vääräksi.
Fiksuja ja hyvännäköisiä. Yleensä vielä sen jälkeen kun äijä on lähtenyt vieraan matkaan, on nämä naiset alkaneet kukoistaa. Ja eivät todellakaan ole olleet mitään nalkuttavia frigidejä:)
Mistä tiedät, mitä se kotielämä on todellisuudessa ollut. Kyllä meidänkin perheessä on välillä melkoista kulissia pidetty, mutta onneksi tilanne on kääntynyt sitten parempaan suuntaan. Eli pahimmillaan oltiin yhtä hymyä ja oikein kiiltokuva perhe, mutta kun vieraat lähtivät, ei taas puhuttu keskenään...
Tuossa vuosien varrella on nähnyt naapureissa ja työkavereissa näitä "jätettyjä naisia" Fiksuja ja hyvännäköisiä. Yleensä vielä sen jälkeen kun äijä on lähtenyt vieraan matkaan, on nämä naiset alkaneet kukoistaa. Ja eivät todellakaan ole olleet mitään nalkuttavia frigidejä:) Yksi tällainen mies jäi juuri masennussaikulle (tuskin kykenee enää ikinä töihin) kun ei se uusi elämä ollutkaan niin ihanaa. Entinen vaimo kukoistaa ja on löytänyt uuden puolison itselleen ja lapsetkin on päässeet jaloilleen. Isillä vain menee huonosti uuden vaimon kanssa ja tällä hetkellä sairastaa burnouttia. Se uusi elämä ei kai ollutkaan sitten niin hehkeää ja ihanaa. Ja kamalan suurella uholla hänkin jätti vaimonsa. Haukkui sitä kaikille ja kehui, kuinka uusi tyttöystävä on kaunis ja mahtava sängyssä ja ihana ja lempeä ja hän katuu kun teki kakaroita entisen vaimon kans ja meno sen kans naimisiin. Nyt alkoi uusi elämä kun löysi tämän uuden naisen. Niinpä, alkoihan se uusi elämä kun lappaa masennuslääkeitä naamaan, eikä taida tästä enää työkuntoon toipua.
Ei millään pahalla, mutta kuulostaa ihan jätetyn naisen kosto päiväunelta. Ei todelliselta. T: 11cm mies
Minä olen petetty ja jätetty. Ja todellakin aloin kukoistamaan eron myötä. Näin eron peilistä, energiatasostani ja jokainen tuttu ja tuntematon hoki samaa.
Exän tilanne ei ole yhtä paha kuin yllä on mainittu, mutta mitä lapset hänestä kertovat, niin voin päätellä ettei hyvin mene. Onnellinen ihminen ei käyttäydy siten kuin hän käyttäytyy.
Ohis
ja on ollut puhetta, että ei taida enää kyetä töihin, on niin huonossa kunnossa.
Ihmettelimme jo aikoinaan, miksi jätti vaimonsa, koska vaimo on todella kaunis ja hyvännäköinen. 2 lasta heillä yhteisesti.
No naisella menee hyvin ja on uusi miesystävä.
Tuossa vuosien varrella on nähnyt naapureissa ja työkavereissa näitä "jätettyjä naisia"
Fiksuja ja hyvännäköisiä. Yleensä vielä sen jälkeen kun äijä on lähtenyt vieraan matkaan, on nämä naiset alkaneet kukoistaa. Ja eivät todellakaan ole olleet mitään nalkuttavia frigidejä:)
Yksi tällainen mies jäi juuri masennussaikulle (tuskin kykenee enää ikinä töihin) kun ei se uusi elämä ollutkaan niin ihanaa. Entinen vaimo kukoistaa ja on löytänyt uuden puolison itselleen ja lapsetkin on päässeet jaloilleen. Isillä vain menee huonosti uuden vaimon kanssa ja tällä hetkellä sairastaa burnouttia. Se uusi elämä ei kai ollutkaan sitten niin hehkeää ja ihanaa. Ja kamalan suurella uholla hänkin jätti vaimonsa. Haukkui sitä kaikille ja kehui, kuinka uusi tyttöystävä on kaunis ja mahtava sängyssä ja ihana ja lempeä ja hän katuu kun teki kakaroita entisen vaimon kans ja meno sen kans naimisiin. Nyt alkoi uusi elämä kun löysi tämän uuden naisen. Niinpä, alkoihan se uusi elämä kun lappaa masennuslääkeitä naamaan, eikä taida tästä enää työkuntoon toipua.
Ei millään pahalla, mutta kuulostaa ihan jätetyn naisen kosto päiväunelta. Ei todelliselta.T: 11cm mies
ja on ollut puhetta, että ei taida enää kyetä töihin, on niin huonossa kunnossa.
Ihmettelimme jo aikoinaan, miksi jätti vaimonsa, koska vaimo on todella kaunis ja hyvännäköinen. 2 lasta heillä yhteisesti.
No naisella menee hyvin ja on uusi miesystävä.
Yleensä se on toisinpäin.
Keski-ikäinen mies alkaa kaipaamaan tyydyttävää parisuhdetta ja puolisoa. Enää arkikumppani ja miehen lasten äiti ei riitäkään. Voihan se oikeasti olla, että monelle naiselle tulee loppupelissä yllätyksenä, että miehelle ei riitä elättäjän, kaverin ja isän rooli.
Ja jos seksitarpeet ja halut eivät kohtaa, niin ... Aikansa mies klaaraa kupla otsassa ja mieli maassa, mutta tuo keski-ikä on juuri se ikä, jossa voi olla se 10-15 v nuutunutta suhdetta taustalla.
Ja kuten tuossa jo aikaisemmin jo kerrottiin, niin kyllähän ne naisetkin sitä monoa tarjoaa kanssa, varmaan samoista tai jopa eri syistä.
Onnellinen ihminen ei käyttäydy siten kuin hän käyttäytyy.Ohis
Puhut nyt ihmisestä. Nainen ja mies on erilaisia olentoja.
Mies on onnellinen vain voittaessaan vihollisen ja humalassa. Myös yhdynnän aikana mies saattaa olla onnellinen hetken.
Onnellista on helppo näytellä. Onnellisuus on hetkittäistä ja onnellisuus vaatii uhrauksia. Esimerkiksi elimistön myrkyttäminen (uhraaminen) alkoholilla tuottaa onnellisuutta lyhyeksi aikaa.
Naisen onnellisuudesta en tiedä.
Mitä nyt viimeisiä kirjoituksia lukeneena. Voisin päätellä että nainenkin saa onnea muiden epäonnesta vaikkapa sen exän epäonnisesta elämästä?
T: EX
se ole pitkässä suhteessa aivan tavallista, että suhde valuu kaverin ja isän/äidin rooliin. Minusta alkuperäinen kysymys liittyikin siihen, miksi pitää tarjota monoa, eikä yritetä parantaa sitä mikä joskus muinoin on ollut hyvää?
Ehkä syy on se, että uusi puoliso on hauskempaa kuin terapiassa käynti... Hauskuus on ainakin taattu seuraaviksi vuoksiksi.
ja kyllä se taitaa alkujärkytyksen jälkeen mennä niin, että he alkavat pitää huolta itsestään kun ei ole äijä vieressä nalkuttamassa ja rajoittamassa. Moni puhkeaa kukkaan sen jälken kun ovat surutyön käyneet läpi.
Joten ei se jättäjämies ole ehkä aina niin kullanarvoinen palkinto ollutkaan.
ja on ollut puhetta, että ei taida enää kyetä töihin, on niin huonossa kunnossa.
Ihmettelimme jo aikoinaan, miksi jätti vaimonsa, koska vaimo on todella kaunis ja hyvännäköinen. 2 lasta heillä yhteisesti.
No naisella menee hyvin ja on uusi miesystävä.
Yleensä se on toisinpäin.
nuoremman ja lähtee niin nainen voi olla salaa tyytyväinen.
ja kyllä se taitaa alkujärkytyksen jälkeen mennä niin, että he alkavat pitää huolta itsestään kun ei ole äijä vieressä nalkuttamassa ja rajoittamassa. Moni puhkeaa kukkaan sen jälken kun ovat surutyön käyneet läpi.
Joten ei se jättäjämies ole ehkä aina niin kullanarvoinen palkinto ollutkaan.
ja on ollut puhetta, että ei taida enää kyetä töihin, on niin huonossa kunnossa.
Ihmettelimme jo aikoinaan, miksi jätti vaimonsa, koska vaimo on todella kaunis ja hyvännäköinen. 2 lasta heillä yhteisesti.
No naisella menee hyvin ja on uusi miesystävä.
Yleensä se on toisinpäin.
Kyllä monelle miehelle syy mennä naimisiin on saada säännöllistä hyvää seksiä rakastavalta puolisolta. Jos sitä ei saa, niin tulee houkutuksia ja alkaa ajattelemaan sitä vaihtoehtoista elämää.
Vaikka miten järki sanoisi, että vaimolla on oikeus olla väsynyt, haluton, lapsille omistautunut ja muuten vaan stressaantunut ja onhan parisuhteen siteeksi meillä yhteinen historia, lapset ja omaisuus, niin tunnepuoli voi alkaa miettimään, että onko tässä mitään järkeä.