kouluttautuneiden ihmisten arvottaminen ja akateemisuus

ihmiset ovat niitä kaikista suvaitsamattomimpia ja ahdasmielisimpiä. Kyllä AMK:laiset ovat reiluimpia, suvaitsevimpia ja kaikin puolin parhaita ihmisinä.



t. AMK-inssi

ei erota "akateemista" ja "akateemikkoa" toisistaan?

ei erota "akateemista" ja "akateemikkoa" toisistaan?

tartutaan kirjoitusvirheeseen eikä jakseta edes kiinnittää huomiota asiasisältöön kun sillä ei ole yhden sanavirheen takia mitään arvoa..

huh huh

eli esim. lääkärit ja opettajat on yleensä ihan realistisia oman koulutuksensa suhteen, mutta jotkut huuhaa-alan maisterit on just niitä, jotka luulevat olevansa jotain superakateemisia ja sivistyneitä.

kirjoitusvirheitä ja lisäksi vielä kömmähdyksiä, kuten tuo "akateemikko" vie se tosiaan huomion asiasisällöltä. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään akateemisten "ongelma", vaan jokaisen, joka arvostaa huolellista kielenkäyttöä. Olen huomannut, että vähemmän koulutetut saattavat olla jopa suvaitsemattomampia päin p:tä kirjoittavia kohtaan kuin koulutetut.

vaan silkasta tietämättömyydestä. Ja ihminen, joka ei tiedä, mikä akateemikko on, ei voi olla sivistynyt. Ja moni itse sivistynyt ihminen (akateeminen tai ei) harvemmin jaksaa jauhaa ihmisen kanssa, joka ei tiedä mistään mitään.

että vähemmän koulutetut luulevat noin. Törmään huomattavasti useammin siihen, että vähemmän koulutettu puhuu tuolla lailla halveksivasti korkeastikoulutetusta, kuinka ne "luulee olevansa parempia", kuin korkeastikoulutettuihin, jotka pitäisivät itseään jotenkin parempina ihmisinä kuin kouluttamattomia.

ja minulla onkin ystäviä lakimiehistä siivoojiin. Koulutus tai sen puute kuitenkin näkyy usein ajatuksissa ja mielipiteissä ihan yksilötasollakin. Lähinnä siinä kuinka laaja-alaisesti osataan ajatella.

kuullut koskaan mitään halveksuntaa alemmin koulutettua kohtaan, mutta sitten taas duunariporukoissa sitäkin enemmän koulutettua porukkaa kohtaan kyllä.



Ja kyllähän sen tässäkin ketjussa huomaa, miten herraviha vaan yhä on voimissaan ja omaa itsetuntoa yritetään pönkittää haukkumisella.

Kuuntelin yliopiston käytävällä kun jotkut nörtit tuli jostain ohjelmoinnin tms. tietotekniikan luennolta. Juttelivat siihen malliin, että eihän meidän tarvitse näitä sitten tehdä, että me vaan käsketään muita tekemään... Hohhoijaa, asenne kohdallaan... No ehkä se nöyryys löytyy sitten opintojen edetessä...

sillä koodaajia saa intiasta suomalaisen palkkaa halvemmalla, mutta projektinjohtajia on vaikeampi korvata.



Toisaalta kyse saattoi olla myös sarkasmista.

pilkun nussimista näyttää olevan.



mutta olisi pitäny ymmärtää viestiä aloitteasessani että eihän siinä oo täällä järkeä ku nämä (NYT OIKEIN KIRJOITETTUNA) akateemiset pitää tärkeänä vain oikeinkirjoitusta..millään muulla ei ole väliä..kun mennään ravintolaan on pöyristyttävää ja barbaarimaista jos ei osaa käyttää oikeaa ruokailuvälinettä oikean aterian yhteydessä ja samalla toisella puolella maailmaa afrikassa kuollaan nälkään..ja annettais mitä tahansa että saataisin syödä edes sormin

miksi pitää olla niin paljon sääntöjä itsensä ilmaisussa? miksei saa olla oma itsensä ja tulla kuulluksi? minä en ole haukkunut ketään



kerron vain miten akateemiset minun mielestäni ilmaisevat itseään



terv ap



AKATEEMINEN



AKATEEMINEN



noh..joko osaan kirjoittaa??

sivistyneisyyden tai älykkyyden kanssa.



Minä arvostan kahta alempaa, en akateemisuutta ilman noita.



Omassa tuttavapiirissä akateemisesti koulutetut yleensä ovat älykkäämpiä ja sivistyneempiä - keskimäärin. Mutta tunnen kyllä muutaman akateemisen puupään ja vastaavasti älykkäitä ja kiinnostavia, sivistyneitä duunareita.

tuo nörttiesimerkki pitää tavallaan paikkansakin

No pitää joo, mutta jos aloittelevalla opiskelijalla on tuo asenne, niin huh huh.

Tekniikka ja taloudessa oli tänään juttu, jossa laiva-alan diplomi-insinööri kertoi, että oli mennyt valmistumisensa jälkeen telakalle töihin:

"Meidät laitettiin heti kahdeksi vuodeksi tuotantoon ja hitsaamaan. Kun itse luuli olevansa fiksu diplomi-insinööri, ja johtajaksi jo sopiva, saimmekin hitsattavaksemme kaikkein pahimmat paikat ja huonommat duunit. Se oli tapa oppia ja ymmärtää kokonaisuuksia."

Henkilö on nykyään ison yrityksen toimitusjohtaja.

ihme että tänne on ylipäänsä saatu asiallisiakin vastauksia..

Ymmärrän hyvin, että jos omat piirit ovat kovin pienet ja homogeeniset, ja kaikki ovat samaa mieltä keskenään, syntyy helposti harhakuva, että "kaikki ajattelevat näin".



Ihmettelen aloittajan käsitystä, kun itse en ole siihen yleisesti törmännyt.



Tunnen kyllä kumpaankin kategoriaan kuuluvia ihmisiä, eli akateemista koulutusta yliarvostavia ja lapsensa lukioon pakottavia, sekä siihen ylimielisesti suhtautuvia. Minun miehelleni jo insinöörikoulutus (opisto-) on sattuneista syistä kuin punainen vaate härälle. Toisaalta yliopistossakin olen tavannut ihmisiä, jotka eivät koe akateemista koulutusta mitenkään erityisen arvokkaaksi.

Se, että kutsuu akateemista ihmistä akateemikoksi, ei ole oikeinkirjoitusvirhe, vaan sitä, että ei tiedä, mikä akateemikko on ja se taas on sivistymättömyyttä.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko

ihminen jaksaa aina irvailla niille "humanistihöpöhöpöakateemisille", joilla on huono työllisyystilanne. En ole muuten kuullut (hyvin työllistynyttäkään) humanistia irvailevan esim. sille, että jollain duunarilla ei ole töitä. Se kertoo juuri siitä sivistyksen tasosta. Vain henkisesti köyhä irvailee kenenkään työttömyydelle.



Ylipäätänsä yksisilmäinen ryhmän (tässä tapauksessa) akateemisten leimaaminen on kyllä huomattavasti yleisempää alhaisesti koulutettujen piireissä kuin akateemisten. En ole koskaan (korostan en koskaan) ole kuullut akateemisten piireissä puhuttavan halveksivasti alemmin koulutetuista. Duunarien porukoissa perinteistä "herravihaa" sitten sitäkin enemmän. Kai se on keino pönkittää sitä omaa huonoa itsetuntoa haukkumalla sitten vaikka näitä "turhanpäiväisiä maistereita". Itse arvostan sivistystä, vaikkei se maallista mammonaa toisikaan.

ettei ole juuri kouluja käyty



olis kannattanut

mutta en pelkästään koulutusta. Tunnen useita ihmisiä joilla ei ole maisterintutkintoa ja joita arvostan monilla eri tavoilla. Samoin tunnen useita ihmisiä joilla on maisterintutkinto mutta joita en arvosta juuri lainkaan.



Noin yleisesti ottaen kannatan koulutuksen hankkimista ja aion kannustaa (mutta en pakottaa) lapsianikin menemään yliopistoon. Siitä on todennäköisesti paljon hyötyä ja iloa elämässä. Mutta jos lapsillani on joku parempi idea, esim. lahjoja johonkin erityisalaan (musiikki, urheilu, muotoilu, taide) niin totta kai he voivat saada siitäkin paljon hyötyä ja iloa elämäänsä. Sitä kyllä vastustaisin että päätyisivät siivoojiksi mistään muusta syystä (esim. laiskuus opiskelun suhteen) kuin siitä että jostain mulle tuntemattomasta syystä rakastaisivat siivoamista.