Mikä nykyajan lapsissa on vikana? Pohdintaa 10v. pojista...

En osaa neuvoa sinua mutta tahtoisin itsekin kuulla lisää tästä aiheesta. Meillä pojat purkavat turhautumista ulkona tekemällä kiusaa muille ja käyttäytymällä huonosti. Mitkään arestit tai muut ei vaikuta.... On kuin puhuisi kuuroille korville.

iltaruuan jälkeen jos ollaan kotona. Viikonloppuisin ei usein olla ja harrastuksiakin on.

Ei tule turhaa kärttämistä kun tietää että pelata saa vain tiettyyn aikaan ja tietyn ajan

kyllä poika viihtyy pihallakin. Tekevät majoja ja kepeistä miekkoja yms. Hyppivät tramppiksella ja pyöräilevät ja ja ja ...

- pyöräily

- leikkiminen metsässä

- parkour vaikka koulun pihalla tai puistossa

räiskintäpelejä kavereiden kanssa. Muutenkin saa olla koneella, mutta silloin katselee musiikkivideoita tai tekee omia videoita/tarinoita. Legoilla tai pikkusotilailla leikkivät vielä joskus myös, uivat ja hyppivät trampalla, mutta mitä vanhemmaksi tulevat, sitä enemmän pitäisi olla sellaista tekemistä, jota voi sekä katsella sivusta että osallistua halutessaan, eivät siis enää halua rakentaa leikkiänsä alusta alkaen itse.

voisi auttaa, että ainaisen pois ottamisen lisäksi tuotaisiin tilalle uutta, noin tiivistetysti sanoen. En halua olla teille tyly, ei tämä ole henkilökohtaista, mutta tuntuu, että joskus ajatellaan poikien pystyvänkään vain johonkin säheltämiseen ja pelaamiseen ja kaikkeen, mitä poikien pitää tehdä, jotta ovat ns. kunnon poikia, mutta mitä pitää kuitenkin rajoittaa. Ehkä olen itsekin vielä joskus teidän tilanteessanne, tiedä häntä, mutta ainakin toistaiseksi 8-v. poikani keksii mainiosti tekemistä. Peleihin hän ei ole juuri tutustunutkaan. Ja vaikka miten monta vuotta olen kuullut päivittelyjä, että odotahan vaan, kohta poikasi on sellainen ja tällainen (=rasittava, ongelmallinen), mutta uhkakuvat eivät ota toteutuakseen. Uskokaa tai älkää, pojat voivat yhä vieläkin harrastaa esim. lukemista, postimerkkien keräämistä, perhosten keräämistä ym. mikä milloinkin kiinnostaa. Ja ennen kaikkea poikani leikkii paljon ihan pikkuautoilla ja legoilla esimerkiksi. Lisäksi hän ulkoilee pihalla mm. potkien palloa. Vielä ei siis ole edes ohjattuja harrastuksia ja niistäkin siis varmasti löytyisi vaikka mitä mielekästä.



Ymmärrän, että pelaaminen on koukuttavaa, ei tarvitse olla mikään hulttio. Mutta voisiko ne pelit ihan oikeasti laittaa vaikka kokonaan pois tai sitten peliaika voisi olla joku tunti lauantaisin tai mikä järkevältä tuntuisikaan. Eivätpä ne tunnu juuri muuta kuin pahaa mieltä tuottavan!



Ei siis millään pahalla, kenellekään, mutta poikien äitinä olen vähän väsynyt kulttuuriimme, jossa pojat ovat pääasiassa vain meluisa ongelma. Oikeastihan heissä olisi potentiaalia vaikka mihin.

olisikin kiinnostunut majaleikeistä metsässä, perhosten tai muiden eläinten tutkimisesta yms. mutta kun EI. Kesällä pomppivat trampalla tuntitolkulla ja kävivät välillä kentällä pelaamassa jalkapalloa, eikä ajanvietto-ongelmia ollut ollenkaan. Nyt syksyn tullen eivät enää jaksa olla noistakaan kiinnostuneita, joten siksi kärtetään pelien perään. Meillä alkaa metsä ihan kotiovelta, mutta eivät pojat sielläkään halua olla kuin ihan satunnaisesti.



Vielä pari vuotta sitten eli 8-vuotiaana poikani leikki tiiviisti Legoilla ja Playmobileilla, mutta ei enää paitsi yksin kotona ollessaan. Kaverit eivät ole leikeistä kiinnostuneita.

Kuinka monta tuntia ylipäätään poikanne viettävät aikaa kavereiden kanssa päivässä? Entä mitä poika tekee ollessaan yksin kotona?

ap:n kirjoittamia :)

ei omat eikä vieraat. Kaksi kertaa viikossa on harkat ja silloin ei ole kavereita eikä viikonloppuisin kun ollan usein mökillä tai perheen kanssa jossain reissussa muulloin ovi käy ahkerasti ja tekemistä riittää.

Kuulostaa niin tutulta.



Meillä on peliaikaa 1,5 h päivässä, mutta jos en ole kotona, niin epäilen ajan ylittyvän. Jos pojat eivät pelaa, he leikkivät legoilla. Vielä 11 v haluaa legoja joululahjaksi. Toinen tykkää olla ulkona potkulautailemassa, toinen on sisällä olija Aku Ankkoja lukien.



Kumpikaan pojista ei näe kavereita joka päivä, vaan keskimäärin joka toinen päivä 1-5 tuntia kerralla.

Perjantaisin on "pelipäivä" jolloin saa pelata kavereiden kanssa tai itsekseen,enkä edes rajoita pelaamista muuten kuin,että koulusta tullessaan tehdään ensin läksyt ja sitten syödään. Sit saa pelata.

Pelaaminen loppuu klo.20.



Muina päivinä saa pelata vain jos sataa niin ettei ulos voi mennä koko päivänä tai jos on kipeänä.



Olen tehnyt säännön selväksi myös kavereille. Niimpä meille lakkasi tulemasta pari kaveria,ilm. eivät saa kotona pelata ja kokeilivat saako meillä,kun ei saanut niin etsivät sellaisia joiden luona saa. Mutta nuo nyt eivät onneksi olleet niitä parhaita kavereita.



Jos poika ei pelaa,eli useimpina päivinä ;D hän on aikalailla ulkona kavereiden kanssa. Ovat koulun pihalla pelaamassa jalkkista tai hyppiässä telineillä tai yhden kaverin trampalla.



Kotona ollessa leikkii pikkusisarusten kanssa ihan nätisti vielä legoilla ja pikkuautoilla.



Ai niin,ovathan ne kavereiden kanssa sisällä niillä miniskeittilaudoilla ja pyörillä ja hetken jaksaa aina innostaa kaikki ne muotihömpät jotka sit katoaa hetken päästä kiinnostamasta (mm. näitä venyviä pallojuttuja, limajuttuja yms)



Ostan ihan mielelläni näitä kun ne pojan puuhassa hetken pitää,myyn eteenpäin sitte kun ei enää innosta.

Mitkä asiat silloin kiinnostivat?

Vanhemmistahan toi on kiinni, lapsille pitää laittaa rajat tässäkin asiassa. Meillä pojat 8v, 10v ja 12v ja peliaikaa on kaksi tuntia VIIKOSSA! Tunti-puolitoista per päivä on tosi paljon. Ja jos on jo käyty siinä pisteessä että pelataan päivät pitkät niin varmasti lapsi protestoi eikä tunnu keksivän tekemistä. Eikä meillä lapset todellakaan pelaa salaa yhtään enempää koska minulla on ohjaimet jemmassa, avaimen saa kun on läksyt tehty ja mitään k-18 räiskintäpelejä eivät todellakaan pelaa. Näin on toimittu koko ajan ja napinoita siitä ei tule. Tykkäävät käydä uimassa, pyöräillä, pelata futista pihalla ja pomppia trampalla.Vanhemmistahan toi on kiinni, lapsille pitää laittaa rajat tässäkin asiassa. Meillä pojat 8v, 10v ja 12v ja peliaikaa on kaksi tuntia VIIKOSSA! Tunti-puolitoista per päivä on tosi paljon. Ja jos on jo käyty siinä pisteessä että pelataan päivät pitkät niin varmasti lapsi protestoi eikä tunnu keksivän tekemistä. Eikä meillä lapset todellakaan pelaa salaa yhtään enempää koska minulla on ohjaimet jemmassa, avaimen saa kun on läksyt tehty ja mitään k-18 räiskintäpelejä eivät todellakaan pelaa. Näin on toimittu koko ajan ja napinoita siitä ei tule. Tykkäävät käydä uimassa, pyöräillä, pelata futista pihalla ja pomppia trampalla.

Meillä ei tod. tarvi lukita,lapsi uskoo kyllä sanomaani...



t: se jonka lapsi pelaa koko perjantain



ps. eikä se edes aina halua pelata ;)

meillä oli ennen vähemmän peliaikaa, mutta sitten tapahtui niin, että pojat menivät kaverille pelaamaan. Ja naapurissa saa pelata k18-pelejä. Minä pidän parempana, että pojat pelaavat kotona k7-pelejä kuin se, että he menevät naapuriin, jossa en tiedä, mitä he pelaavat.



12

Voit tietty sopia, että esim launataisin 2h peliaikaa ja siinä on koko viikon pelailut. Tottuuhan ne siihen jollei jousta..



Meillä ollut vähän sama juttu. Ajoittain poika puhuu vain peleistä ja mitä niissä tapahtuu, silloin otetaan pelibreikki ja hän kiukuttelee päivän , ei enempää.



Nykyään peleihin käytetty aika on ihan järkevä, kiinnostuneempi häsläämään ulkona. Senkun rajoitat pelaamista, ei se kiukkuaminenhallaa tee vaan liika pelaaminen:)

minkälaisia pelejä teidän lapset pelaa jos peliaikaa on kerralla esim. 15 minuuttia?

Kun ainakin suurin osa meidän peleistä on sellaisia joissa edetään tasolta toiselle ja kerätään pisteitä. Kesken jos jättää tietyssä kohtaa kun äiti käskee niin koko peli on pilalla!

Ilmeisesti ette ole itse koskaan pelanneet kun ette ymmärrä. Siinä ei ole silloin haastetta lainkaan ja koko idea on pilalla, ilmankos lapsenne eivät niin välitäkään pelata kun eivät ikinä pääse eteenpäin :D

painunut töissä,mutta en kotona.Meillä menee näin:Poika 10v tulee ana suoraan koulusta meille tai kaverilleen,tekevät läksyt ja sitten pelaavat max tunnin.Noin 14.30-15 lähtevät ulos metsään majalle ovat ovat siellä niin pitkään kun kotiin soitetaan.Olen ainoa joka rajoittaa pelaamista naapurustossa,mutta pojille on tullut tämä hauska rytmi että oma-aloitteisesti lopettavt pelin tiettyyn aikaan ja lähtevät ulos.Illalla ei pelata,vkonloppuna max45min.Toisin on kavereita, jotka eivät osaa enää leikkiä, heidän kanssaan sitten ei tule enää oltua juurikaan. Lapset keksivät paljon tekemistä ja lukevat jos pelit eivät ole saatavilla.Meidän leikkii,lukee,tekee majoja,tutkii asioita jne.

Uskaltakaa rajoittaa pelaamista!!

ja erilaista verrattuna siihen arkimaailmaan.



Meillä pelaaminen on rajoitettu yhteen arkipäivään ja yhteen viikonloppupäivään, viikonloppuna vähän pitemmäksi pätkäksi ja arkena vähän lyhyempi. Aiemmin peliaikaa oli vähän joka päivä, mutta se johti vain yleiseen levottomuuteen, joten muutimme sääntöjä näin, ja tämä on toiminut paremmin.



Tietysti tämä on ehkä helppo sanoa, kun lapsia on yksi, mutta meilläkin ollaan välillä törmätty tuohon, että jos kyläilijöitä on pelipäivän ulkopuolella, niin mitään tekemistä ei muka keksitä. Siinä on auttanut se, että pari kertaa on ihan ohjatusti aloitettu joku toiminta, johon pojat ovat sitten aika nopeasti uppoutuneet ja unohtaneet sen pelaamisen. Parin kerran jälkeen ei ole samalla tavalla tarvittu edes tuota ohjaamista.



Ehkä jotenkin se sellainen.. aloittaminen on meillä se ongelma? Peli kun on heti valmiina kun laittaa napista päälle, aivojaan pitäisi vaivata, että keksii tekemistä ja leikkimistä.