Mitkä asiat sua ärsytti lukemissasi kirjoissa, kun olit lapsi?
Itseäni ärsytti:
-Neiti Etsivissä aina mollattiin sitä Bessiä. Milloin hän oli pullukka, milloin punkero ja milloin hän lyllersi jne.
-Viisikoissa se syöminen ja kuinka ne ruuat aina kuvailtiin pilkun tarkasti.
-Sellanen kirjasarja kuin Anne, joka kertoi orpo tytöstä, joka halusi balleriinaksi. Tuohan oli kirjoitettu joskus 50-luvulla muistaakseni, mutta ärsytti se kirjojen vanhanaikaisuus.
-Suurin ärsytys oli Pieni talo preerialla kirjat. Kun niissä ne nimet oli suomennettu (paitsi siinä Pieni talo preerialla kirjassa).
Kommentit (302)
tulin vastaamaan että nimien ja paikkojen suomennokset ja mielessäni etenkin Pieni talo preeriall :-) hih löytyi jo aloittajalta se.
hyvät kirjat loppuu aina liian aikaisin. Kirjasarjat loppuu myös liian lyhyeen. Niitä pitäisi jatkaa loputtomiin...
se kun ne melkein aina söi paahtopaistia.
opettavaiset tarinat jotka meni aina samalla kaavalla.
Ylikiltit enkelimäiset kirjan henkilöt ärsytti myös.
käytetty neekeri sana. Kahdessa eri kirjassa perhe otti jostain syystä mustan aputytön (vai oliko se toinen joku siivooja täti, en muista) ja kirjoissa hoettiin koko ajan neekeriä.
Yhdessä kirjassa puolestaan puhuttiin muhamettilaisista. Ihmettelin todellakin, että mikä se on.
Aikuisena luin tuon kirjan uudestaan (kun esikoinen tykkäsi lukea noita) ja mulle välähti, että sehän tarkoitti muslimeita.
tulin vastaamaan että nimien ja paikkojen suomennokset ja mielessäni etenkin Pieni talo preeriall :-) hih löytyi jo aloittajalta se.
liikaa. Okei, kyse on LAPSILLE suunnatuista kirjoista jne. mutta silti ärsyttää ne Kaarlot, Katariinat, LEENAT (siis miten hitosta Carriesta saa Leenan??), Marjat ja Marketat (sama juttu tässäkin, miten Gracesta saa Marketan?). Olisivat sitten suomentaneet myös Almanzon, mikäköhän siitäkin olisi tullut, Mattiko??
Onneksi sentään kaupungit oli oikeilla nimillä (olisivat muuten nekin saaneet suomentaa..).
Meillä mies on lukenut lapsille iltasaduksi noita kirjoja, itse olen lukenut vaan sitä Pieni talo preerialla kirjaa.
Enkuksi en viitsi noita lukea lapsille, koska eivät vielä osaa enkkua eli se olisi yhtä tyhjän kanssa.
Etenkin Jalon hevoskirjoissa päähenkilö oli usein vähän ressukka, lapsellinen ja lähes poikkeuksetta LIHAVA hevostyttö jolle sitten mallinmittaiset, vanhemmat ja kauniimmat tytöt olivat kateellisia. Muistan miten etenkin Nea-sarjassa (en muista sarjan oikeaa nimeä) kaikki tuntui pyörivän Nean laihduttamisen ja lihomisen ympärillä...eikä Nea ollut kovin vanha niissä kirjoissa, koska luin niitä ala-asteella.
Olen myös tuskaillu tota Pieni talo preerialla -sarjaa. Mut niissä kaikissa osissahan nimiä ei oltu suomennettu, vai kuinka se oli, muistaako joku..?
Enkelimäiset henkilöt ärsytti myös. Ja Tiina-kirjojen uskomattoman sovinistinen asetelma, 12-vuotias pikkuhitleri Juha ei "päästänyt" Tiinaa luokkaretkelle mustasukkaisuuttaan, tsiisus.
sekä Paulin jatkuva kukkoilu ja töykeys (tai siis musta tuntui, että Pauli oli sellanen päällepäsmäri, joka halusi aina määräillä).
Olen myös tuskaillu tota Pieni talo preerialla -sarjaa. Mut niissä kaikissa osissahan nimiä ei oltu suomennettu, vai kuinka se oli, muistaako joku..? Enkelimäiset henkilöt ärsytti myös. Ja Tiina-kirjojen uskomattoman sovinistinen asetelma, 12-vuotias pikkuhitleri Juha ei "päästänyt" Tiinaa luokkaretkelle mustasukkaisuuttaan, tsiisus.
PTP nimet ovat oikeat ja muistaakseni myös Neljässä ensimmäisessä vuodessa, mutta sehän ei oikeastaan edes ole lastenkirja.
Olen myös tuskaillu tota Pieni talo preerialla -sarjaa. Mut niissä kaikissa osissahan nimiä ei oltu suomennettu, vai kuinka se oli, muistaako joku..?
Enkelimäiset henkilöt ärsytti myös. Ja Tiina-kirjojen uskomattoman sovinistinen asetelma, 12-vuotias pikkuhitleri Juha ei "päästänyt" Tiinaa luokkaretkelle mustasukkaisuuttaan, tsiisus.
jäi mulle päälle monen päivän ahdistus ja blues...
Sitten myös harmittivat erityisesti tyttökirjojen "liian kiltit" päähenkilöt. Harmitti aina heidän puolestaan, kun suostuivat nurisematta pomoteltaviksi tai rangaistaviksi milloin milläkin totalisen epäreilulla tavalla. Missä oikeudenmukaisuus?? :-D Samoin ärsytti, jos päähenkilö tunsi hirveitä syyllisyyden tuskia jonkun jutun takia, joka minusta oli ihan ymmärrettävä ja kohtuullinen, vaikkapa laistettuaan jostain tylsästä tehtävästä pienellä valkoisella valheella.
hyvät kirjat loppuu aina liian aikaisin. Kirjasarjat loppuu myös liian lyhyeen. Niitä pitäisi jatkaa loputtomiin...
Rakastin jo lapsena fantasiakirjoja, mutta ärsytti, kun lasten ja nuorten fantasiakirjat olivat pirun lyhyitä (olin tuolloin n.10v). Silloin vaihdoin aikuisten puolen fantasiakirjoihin, jotka juonellisestikin olivat minun mieleeni enemmän.
Nykyään ei oikein ole ongelmaan muuta ratkaisua kuin valita ne kaikkein paksuimmat kirjat tai pisimmät kirjasarjat.
Agatha Christien kirjoja luin jo lapsena. Jossain kirjassa ihmiset osallistui ruumiinavaukseen, mutta jo silloin ymmärsin, että oli käännetty väärin. Kyseessä oli tiettty kuolemansyyntuntinta oikeudenkäynti.
Viisikoissa mua ärsytti se Annen jatkuva mamoilu
Ylipäätään kaikki mamoilevat ja turhia itkeskelevät tytöt, joille pahimmassa tapauksessa poikapuoliset hahmot sitten (ihan aiheestakin) irvailivat ja jotka päihittivät kaikessa! Kylläpä siihen verrattuna rakastinkin Ronja Ryövärintytärtä...
Tuolta ne löytyy hyllystä edelleenkin. Vaikka luenkin niitä mieluiten enkuksi. Just noiden nimien takia.
Mä en joistain syystä tykännyt Tiina kirjoista, jotenkin se Tiina tökki ja pahasti.
Sama juttu Lotta kirjoissa.
- Annika oli ihan liian nössö Pepissä.
- Pieni talo Preerialla; aina joku kuoli, sato meni tai sokeus tuli jne. Tosi ahdistavaa ja masentavaa luettavaa. Ihan jo pienenäkin.
Ja se Anne, joka oli todellinen itkupilli mamoilija ja se kuinka muut kiusasivat häntä asiasta.
Samoin Viisikoiden Anne, mun mielestä se oli rassukka mamo, joka kitisi kuin pikku vauva.
Samoin se Neiti Etsivien Bessin kiusaaminen sen ylipainosta. Ja muutenkin se, että joka kirjassa painotettiin sitä, että Bess on hieman pullukka, joka AINA lupaa aloittaa laihiksen heti huomenna tms.
Ja sekin mua ärsytti Neiti Etsivissä, kun Paula ei ollut koskaan missään töissä tai koulussa tms. Eli se taisi elää rikkaan isänsä siivellä.
Eli Anne alkoi tehdä heti kotia jostain luolasta jota ne lapset löysi ja siivoamaan siellä.
Pauli taas yritti oll niin kovasti poikamainen. Ärsytti sekin.
Sekin ärsytti kun viisikolle aina tapahtui kaikkea jännä, mutta mulle ei koskaan!! Ei ollut mitään rikollisia mitä olisin voinut vaikoilla, tai muuta jännää! ;-))
Oikeesti ihmettelin miksi juuri niille aina sattui ja tapahtui, mutta mulle ei koskaan. Päättelin siitä että elämäni oli sangen tylsää.
Jossain viisikoissa juotiin kuumaa suklaata ja inkivääriolutta. Se ihmetytti. Samoin täytykakkupalan laittaminen tyynyn alla Christien kirjoissa:-)