Lueskelin Kaunispienielämä-blogia ja mietin.
Mikä mussa oikein on vikana? Vain yhden lapsen äitinä aika valuu johonkin, en tiedä mihin. En löydä mistään aikaa tehdä taikataikinasta koristeita nukkekotiin tai maalata keittiön kaapin ovia tai ommella verhoja lastenhuoneeseen. En jaksa, en jaksa, EN JAKSA!!! Nytkin kun sain lapsen nukkumaan, nukahdan kohta itsekin. Just ja just jaksan tän viestin laittaa ja nytkin tekee jo tiukkaa kun silmät ovat painumassa kiinni.
Olenko masentunut, laiska, tyhmä vai saamaton?
Kommentit (22)
Itse rakastan sisustamista ja näpertelyä, siivoamista ja kodin laittoa muutenkin.
Kaveri tykkää shoppailla lasten vaatteita ja sillä menee kaikki aika vaatteiden ostoon ja myyntiin ja kappien järkkäilyyn.
Mun lapset kulkee ihan perusvaatteissa, siisteissä ja ehjissä kylläkin. Itse myös.
Toinen tykkää leipoa ja laittaa ruokaa, se ei taas minua kiinnosta.
Joku panostaa koko päivän lapsen viihdyttämiseen.
Mulla vois olla hyvinkin tuollainen koti, jos rahaa olisi enemmän käytettävissä tai voisin tehdä töitäni kotona (huonekalujen entisöintiä ja verhoilua) Tiloja vaan ei vielä ole.
Annella on ihana koti ja pihapiiri, hyvä maku, mielikuvitusta ja taitoa, ei siinä kateellinen kannata olla.
Jokainen tekee oman elämänsä ja on vastuussa siitä.
Kun lapset nukkuvat hyvin yönsä, jaksan vaikka ja mitä. Ideoita on aina, mutta usein jää tekemättä tai kesken. Mutta riittävästi levänneenä saan paljon tehtyäkin.
Kaunis pieni elämä on semmoinen absurdi satukirja. Meillä ei ikinä olisi tuollaista, vaikka kaikki apujoukot olisivat auttamassa ja rahaa olisi pilvin pimein. En vain ole noin pedantti, siisti tai edes halua tuon näköistä. Meillä olisi huvikumpumaisempaa, ja toki puuhaisin varmaan enemmän kaikenlaista.