"Virikelapsi" ja oma paha mieli asiasta
Kerjään luultavasti paskaa niskaani, mutta pakko saada avautua :)
Olen hoitovapaalla kotona vauvan kanssa, vanhempi lapsi 5 v. on päiväkodissa, yksityisessä sellaisessa. Maksamme hoidosta täyden maksun, silti lapsi ei ole hoidossa täyttä päivää eikä viikkoa. Vauva on ollu huono uninen alusta saakka, ja mielestäni vanhempi lapsi ansaitsee ei niin väsyneen äidin ja vauva myös. Lapsi lähtee mielellään päiväkotiin, kotona hänellä olisi seurana vain todella väsynyt äiti ja vauva. Naapurin lapset ovat päiväkodissa. Vaikka tiedän että tämä ratkaisu viedä vanhempi lapsi hoitoon vaikka olen kotona on meidän perheen pelastus. Niin silti minulla on asiasta hirveä morkkis. Jos joudun kertomaan asiasta kerron sen vähän häpeillen. Päiväkodissa minulla tunne että minua katsotaan paheksuen, vaikka siis kyse on yksityisestä päiväkodista jossa maksamme täyden maksun. Harmittaa tämä oma paha mieli asiasta.
Kommentit (212)
Äläkä edes pode mitään huonoa omaatuntoa, kyllä 5-vuotias jo kavereitakin tarvitsee.
Perheenne asiat on järjestetty teidän perheelle sopivalla parhaalla mahdollisella tavalla. Kumpikaan lapsista ei kärsi, ei viisi vuotiaskaan joten älä sinäkään.
(Tunne siitä että pk.ssa katsotaan paheksuen voi olla myös sinun omaa pahaa mieltä, väsymystä ja itsesi syyllistämistä.)
Minkä takia yhteiskunnan varoilla pitäis muka maksaa se, jos joku ei omaa saamattomuuttaan pysty järjestämään perheen nukkumisasioita kuntoon? Kyllä tätä me muutkin ihmetellään eikä vaan tuo, jota nälvit besserwisseriksi.
Ja tulihan se besserwisser sieltä taas
Ap:lle sanoisin, että vauvat ovat huonounisia. Niiden kuuluu syödä öisin. Miten me muut sitten onnistumme kahden lapsen kanssa, vaikka kaikkien vauvat valvottavat? Se on ihan normaalia.
Asiantuntijoiden (psykologit ja lastentarhanopettajat) mutaan muiden seuraa kaipaa jo eskarilainen, eli 6+-vuotias. Viisivuotias ei ole paha hoidossakaan, mutta ei _tarvitse_ muiden seuraa normaalia arkea ja sen kohtaamisia enempää.
Jotkut jaksavat, toiset eivät yhtä hyvin. Vaikka esim. itse (ja monet ystäväni) ovat olleet todella aikaansaavia ja energisiä naisia, jotka osaavat yhdistää äitiyden, useamman lapsen ja myös työuran, niin enpä lähde kertomaan kenellekään toiselle miten heidän tulisi toimia. On tämä av-palsta niin ihana. "Kun ihan psykologit niin sanovat..."
5 vuotiaalle päiväkoti vaikka kokopäiväisenäkin on ihan oikea paikka, olipa äiti väsynyt tai ei, olipa vauvaa tai ei.
En ymmärrä miksi ap pitää lasta osa-aikaisesti, jos kerran kokopäivähoidosta maksaa.
Aloita kokopäivähoito lapselle, esim. 8-15 tai 9-15. Tai jos ei nuku päiväunia, voi siis hakea jo heti välipalan jälkeen.
Itselläni oli 1 v ihan kiltti hyväuninen lapsi ja 5 v joka oli osa-aikapaikalla kunnallisella puolella. Jotenkin itselläkin oli olo, että tädit pitävät huonona ja laiskana, että olisi jotain isoja ongelmia ja kyvyttömyyttä tms arjessa, kun lapsi on subjektiisella perusteella hoidossa. Lapsi oli siellä ihan sosiaalisten kontaktien ja sosiaalisuuden oppimisen takia.
Kotona ei ollut kavereita, ei ketään ei yhtään mitään, vain äiti ja 1 v pikkusisko.
Kerhoista ja harrastuksista lapsi ei saanut kavereita, vuosi oli yritetty, lapsi oli niin yksinäinen, että melkein mureni kasaan...
päiväkoti pelasti, esikoulussa ei mennyt energiaa eikä aikaa , voimavaroja, sosiaalisuuden oppimiseen , ryhmässä olemiseen ym. vaan ihan eskaritaitojen hiomiseen, tehtävien tekemiseen, ohjeiden vastaanottamiseen ym.
Äitini sinänsä ei ymmärrä subjektiivista päivähoito-oikeutta kuten ei moni muukaan, mutta kehoittavat kaikki ilman muuta käyttämään niin kauan kuin mahdollista.
Tämän takia just pidän ajatusta NIIN HUONONA.
Lapsen edulla selitellään sitä, että äiti ei itse jaksa tai on laiska. Kurinalaisuutta elämään, niin johan arki luistaa kahdenkin kanssa.
Ap:lle sanoisin, että vauvat ovat huonounisia. Niiden kuuluu syödä öisin. Miten me muut sitten onnistumme kahden lapsen kanssa, vaikka kaikkien vauvat valvottavat? Se on ihan normaalia.
Asiantuntijoiden (psykologit ja lastentarhanopettajat) mutaan muiden seuraa kaipaa jo eskarilainen, eli 6+-vuotias. Viisivuotias ei ole paha hoidossakaan, mutta ei _tarvitse_ muiden seuraa normaalia arkea ja sen kohtaamisia enempää.
Olet siis oikeasti sitä mieltä, että 5 v ei tarvitse muiden seuraa normaalia arkea ja sen kohtaamisia enempää?
Mikä on "normaali" määrä kohtaamisia? Entäs, jos perheellä ei ole yhtäkään lapsiperhekaveria? Ei kyläpaikkoja joissa käydä? Että se normaali arjen kohtaaminen olisi leikkipuisto, jossa on max 3 v lapsia perhepäivähoitajien ja kotiäitien kanssa, äiti ja vaippaikäinen sisarus? Ehkä joku harrastus, jossa ollaan 45 min -1 h viikossa?
Se olisi sinusta riittävää 5 vuotiaalle???
Ei kaikilla ole oikeasti mitään kaveri- ystävä- sukualaisverkostoa ympärillään.
Eikä niitä sellaisia tuosta noin vaan hankita, että "mene muiden joukkoon ja juttele ja ole avoin " tai "k,utsu harrastuksesta kavereita kylään teille" ja plaaplaa. Aikuisten ystävyyssuhteet ovat hitaasti lämpeneviä.
Mutta tämä on niiiin tyypillistä, äidit ampuu toisiaan ja syyllistää, olipa sen toisen perheen ratkaisu mikä tahansa.
Ja mitä
tulee siihen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, tottakai se on saatava pois, ei sellaista tarvita - sehän saattaisi tarkoittaa sitä, että kaikilla lapsilla on yhtälainen oikeus kavereihin, ohjattuun toimintaan ym.
ei vain työssäkäyvillä.
Kyse ei nyt ole vanhempien halusta, oikeudesta tms., vaan lapsen edusta, oikeasti!
Meillä viisivuotias olisi mennyt mielellään jo eskariin oppimaan ja kavereiden tarve on kaiken aikaa lähes pohjaton.
5 vuotiaalle päiväkoti vaikka kokopäiväisenäkin on ihan oikea paikka, olipa äiti väsynyt tai ei, olipa vauvaa tai ei.
En ymmärrä miksi ap pitää lasta osa-aikaisesti, jos kerran kokopäivähoidosta maksaa.
Aloita kokopäivähoito lapselle, esim. 8-15 tai 9-15. Tai jos ei nuku päiväunia, voi siis hakea jo heti välipalan jälkeen.Itselläni oli 1 v ihan kiltti hyväuninen lapsi ja 5 v joka oli osa-aikapaikalla kunnallisella puolella. Jotenkin itselläkin oli olo, että tädit pitävät huonona ja laiskana, että olisi jotain isoja ongelmia ja kyvyttömyyttä tms arjessa, kun lapsi on subjektiisella perusteella hoidossa. Lapsi oli siellä ihan sosiaalisten kontaktien ja sosiaalisuuden oppimisen takia.
Kotona ei ollut kavereita, ei ketään ei yhtään mitään, vain äiti ja 1 v pikkusisko.
Kerhoista ja harrastuksista lapsi ei saanut kavereita, vuosi oli yritetty, lapsi oli niin yksinäinen, että melkein mureni kasaan...päiväkoti pelasti, esikoulussa ei mennyt energiaa eikä aikaa , voimavaroja, sosiaalisuuden oppimiseen , ryhmässä olemiseen ym. vaan ihan eskaritaitojen hiomiseen, tehtävien tekemiseen, ohjeiden vastaanottamiseen ym.
lapsi murenee kasaan yksinäisyydessä, kun omat vanhemmat on sen hänelle valinneet. Miten vanhemmat voi tehdä tallaista? Kas kun lasta ei laiteta koppiin pihan perälle ja ruokita sinne.
Kertokaa nyt hyvät mammat, mikä siinä päiväkoti-hoidossa tai päivähoidossa ylipäätään on niin kamalaa?
Miksi se hoito on hyvää, laadukasta ja ammattitaitoista vain niille lapsille joiden vanhemmat käyvät töissä? Miksi vain nämä lapset oppivat uusia asioita ja makuja, saavat hyvää hoitoa ja oivat eväät elämään ja koulutielle?
Miksi päivähoito vahingoittaa ja on täysin turha paikka niille lapsille joiden vanhemmat ovat kotona?
Nyt ei puhuta vanhemmuudesta tai laiskuudesta enkä halua pohdintoja subjektiivisesta päivähoidosta ylipäätään ym.
Haluan tietää, miksi päivähoito / päiväkoti on oikeinkin hyvä paikka joillekin lapsille ja toisille lapsille sitten ihan vihonviimeinen paikka ja turmioksi?
Miksi se jako menee siinä, MISSÄ SE VANHEMPI ON LAPSEN PÄIVÄHOIDON AIKANA, eikä siis päiväkodissa tai lapsessa itsessään?
kannalta hyvä.
Meillä 5v. on myöskin pk:ssa vaikka olen vauvan kanssa kotona, tosin meillä on muita syitä sille ja ihan lääkärin kehotus (ennen kuin joku pääsee huutamaan virikehoidosta =D).
Kyllä tuon ikäinen kaipaa kavereitakin eikä vain äidin ja vauvan seuraa. Meillä ainakaan poikaa ei kiinnosta oikeastaan yhtään pikkusisko, kun ei kuulemma voi leikkiä hänen kanssaan. Myöskään lapsia tällä alueella ei ole paljoa ja ne vähätkin ovat jo kouluikäisiä. Eli meillä pk on ihan muutoinkin hyvä ratkaisu.
Ja niin, sille joka sanoi, että äiti voi pötkötellä vauvan ja 5v:n kanssa ja lukea vaikka kirjaa. Jos ap:n lapsi on yhtään sellainen kuin meillä poika, lapsi ei todellakaan pysy aloillaan eikä häntä myöskään kiinnosta satujen kuuntelu tai kirjojen lukeminen. Kaikki lapset eivät ole rauhallisia eivätkä kaikki myöskään tykkää kirjoista. Meillä ainakin tykätään vauhdikkaista leikeistä, joko ulkona tai sisällä.
Miksei voi muka sanoa, että hoida ongelmasi omilla rahoillasi? Minkä takia yhteiskunnan varoilla pitäis muka maksaa se, jos joku ei omaa saamattomuuttaan pysty järjestämään perheen nukkumisasioita kuntoon? Kyllä tätä me muutkin ihmetellään eikä vaan tuo, jota nälvit besserwisseriksi.
vaikka minulla esimerkiksi (ja useimmilla tuttavapiirissäni) on varaa hoitaa lapsenhoito, koulutus ja sairaanhoitoasiat omilla rahoilla ja niin yleensä tehdäänkin ulkomailla, niin eipä tule mieleeni täällä huudella jollekin huonommassa taloudellisessa asemassa olevalle, että mikset tee enemmän töitä tai vaihda ammattia, niin on enemmän valinnanvaraa. ;) Suomessa on edelleen subjektiivinen päivähoito-oikeus ja niillä eväillä mennään. Suomessa lienee pahempiakin "loisia" kuin ap, joka sitä paitsi ainakin luetun ymmärtämisen perusteella pitää lastaan YKSITYISESSÄ päiväkodissa ja maksaa siitä täyden hinnan.
yli 4-vuotiaille, silloinkin puolipäiväisenä. Ja sen korvike on ihan hyvin esimerkiksi seurakunnan päiväkerho.
Sitä nuoremmat ei välttämättä tarvitse yhtään mitään päivähoitoa tai kerhoilua, mutta tuossa vaiheessa alkaa olla hyvä viimeistään opetella kaverisuhteita.
Miksei voi muka sanoa, että hoida ongelmasi omilla rahoillasi? Minkä takia yhteiskunnan varoilla pitäis muka maksaa se, jos joku ei omaa saamattomuuttaan pysty järjestämään perheen nukkumisasioita kuntoon? Kyllä tätä me muutkin ihmetellään eikä vaan tuo, jota nälvit besserwisseriksi.
vaikka minulla esimerkiksi (ja useimmilla tuttavapiirissäni) on varaa hoitaa lapsenhoito, koulutus ja sairaanhoitoasiat omilla rahoilla ja niin yleensä tehdäänkin ulkomailla, niin eipä tule mieleeni täällä huudella jollekin huonommassa taloudellisessa asemassa olevalle, että mikset tee enemmän töitä tai vaihda ammattia, niin on enemmän valinnanvaraa. ;) Suomessa on edelleen subjektiivinen päivähoito-oikeus ja niillä eväillä mennään. Suomessa lienee pahempiakin "loisia" kuin ap, joka sitä paitsi ainakin luetun ymmärtämisen perusteella pitää lastaan YKSITYISESSÄ päiväkodissa ja maksaa siitä täyden hinnan.
Oikeastaan kaikkien tutkimusten mukaan yli 3 -vuotiaat (ei siis yli 5 -vuotiaat) hyötyvät kehityksessään säännöllisestä kaveriseurasta omanikäistensä joukossa.
Ei niitä kavereita ole PAKKO olla, mutta on lapsen oman kehityksen kannalta parempi jos, niitä löytyy, eikä vain pelkästään viikonloppuisin.
Useimmat 5 -vuotiaat kyllä todellakin hyötyvät säännöllisistä kaverikontakteista. 5 -vuotiaalle äiti ja koti eivät ole, eikä kuulukaan enää olla, koko maailma.
niin että se vanhempi saa juosta ja touhuta?
kannalta hyvä.
Meillä 5v. on myöskin pk:ssa vaikka olen vauvan kanssa kotona, tosin meillä on muita syitä sille ja ihan lääkärin kehotus (ennen kuin joku pääsee huutamaan virikehoidosta =D).
Kyllä tuon ikäinen kaipaa kavereitakin eikä vain äidin ja vauvan seuraa. Meillä ainakaan poikaa ei kiinnosta oikeastaan yhtään pikkusisko, kun ei kuulemma voi leikkiä hänen kanssaan. Myöskään lapsia tällä alueella ei ole paljoa ja ne vähätkin ovat jo kouluikäisiä. Eli meillä pk on ihan muutoinkin hyvä ratkaisu.
Ja niin, sille joka sanoi, että äiti voi pötkötellä vauvan ja 5v:n kanssa ja lukea vaikka kirjaa. Jos ap:n lapsi on yhtään sellainen kuin meillä poika, lapsi ei todellakaan pysy aloillaan eikä häntä myöskään kiinnosta satujen kuuntelu tai kirjojen lukeminen. Kaikki lapset eivät ole rauhallisia eivätkä kaikki myöskään tykkää kirjoista. Meillä ainakin tykätään vauhdikkaista leikeistä, joko ulkona tai sisällä.
että ainakin minulle näin ihan ulkopuolisena tulee mieleen, että ne ovat jonkun teinipojan kirjoittamaa läppää.
Minusta kukaan kypsä aikuinen eikä varsinkaan toinen äiti voi syyllistää ap:ta tämmöisestä toiminnasta.
Olen aiemminkin epäillyt, että tämän palstan syyllistävät haukkumiset ovat jonkun porvoolaisen koululaisen käytännön pilaa. Älkää välittäkö niistä, vaan toimikaa niin kuin teidän perheelle on parasta.
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
itse olen kotiäidin lapsi, en päivääkään tarhassa lusinut. Kaverit oli omalta pihalta. Menin kouluun vuotta aiemmin, osasin lukea 4v. Rakastin koulua ja pärjäsin loistavasti. Sain heti paljon kavereita. Missä kusessa mä olin? Pikkusisko mua n.4v nuorempi. Olen kokenut olevani rakastettu kun mua ei sysätty piiloon ja pois jaloista kun vauva tuli. Siskoni on nykyään parhaita ystäviäni. Joten älähän mamma yleistä!
edes osa-aikaisesti, niin hän tulee olemaan täysin kusessa koulussa. Tietysti valittajien mielestä siinä vaiheessa on sitten hyvä alkaa valittaa, miten on lapsen oma vika, ettei osaakaan toimia ja pärjätä ryhmässä.
itse olen kotiäidin lapsi, en päivääkään tarhassa lusinut. Kaverit oli omalta pihalta. Menin kouluun vuotta aiemmin, osasin lukea 4v. Rakastin koulua ja pärjäsin loistavasti. Sain heti paljon kavereita. Missä kusessa mä olin? Pikkusisko mua n.4v nuorempi. Olen kokenut olevani rakastettu kun mua ei sysätty piiloon ja pois jaloista kun vauva tuli. Siskoni on nykyään parhaita ystäviäni. Joten älähän mamma yleistä!
hoitoon. Esim. niin että isä vie aamulla hoitoon.5 vuotiaalle hyväkin saada virikkeitä. Kokopäivähoito ehkä vähän liikaa, tosin senkin ymmärrän, jos perheellä hankala elämäntilanne, esim. kaksosvauvat mielenterveysongelmia tai sairas lapsi.
Munkin mielestä pitäisi ajatella lapsen etua. Jostain syystä on myös vaikea nähdä että lapsen etu on usein se että tuon ikäisenä harjoittelee sosiaalisia taitoja kodin ulkopuolellakin muutaman päivän viikossa. Mä ite karsastan myös vähän jos on 5pv/vko hoidossa koska se saattaa olla jo lapselle rankkaa, mutta 2-3 on ihan sopiva määrä.
Ja itsestä on myös huolehdittava. Se että muutamana päivänä viikossa voi nukkua kuopuksen kanssa päikkäi tekee hyvää äidin lisäksi samalla koko perheelle jos äidin jaksaminen siitä kohenee.
Kaikkien ihmisten paaasia on huolehtia omasta ja perheensa onnellisuudesta, joten ala mieti muiden mielipiteita. Suomessa tuomitaan muutenkin muiden ihmisten tekemisia ihan liian helposti.