Mitä ajattelet 31-vuotiaasta naisesta, joka on kolmatta kertaa naimisissa? (4lapsen äiti)
Kommentit (13)
Esim. jos tulis työhaastatteluun ja saisin tietää nuo asiat, niin tulisi kyllä epäilys että kykeneekö sitoutumaan työhönsäkään vai luovuttaako "kuherruskuukauden" jälkeen... Ja jos olis vaikka sukulainen, niin tuskin menisin edes kolmansiin häihin. Eivät varmaan jää viimeisiksi.
kumppaneita mahdollisesti nopeasti koska plekää yksinoloa. Jokainen "suuren rakkauden" kanssa pitää tehdä se rakkauden hedelmä eli lapsi ja mennä naimisiin.
Tai sitten rakastuu uudeellen ja uudelleen luusereihin joista on pakko päästä eroon jossain vaiheessa kun huomaa ettei luuseria voinutkaan muuttaa. Syyttää elämästään huonoja miehiä eikä tajua että itse ne samankaltaiset miehet valitsee eli syy on ihan itsessä.
Kun arki koittaa, syystä tai toisesta lähtee menemään. Vanha korvataan uudella sen kummemmin ajattelematta lapsia tai parisuhdetta.
niin en näe mitään dilemmaa tuossa asiassa.
jos äippä menee naikkariin kolmatta kertaa?
ja vielä 25-vuotiaan miehen kanssa. Mitä se lapsille kertoo?
Toki voihan olla kyseessä tapaus jossa rakastutaan aina ensisilmäyksellä (3 kertaa!!)..
Lapset.
.. joka ei ainakaan tule omillaan toimeen. Mutta varmasti on myös niitä, jotka tulevat.
jos äippä menee naikkariin kolmatta kertaa?
ja vielä 25-vuotiaan miehen kanssa. Mitä se lapsille kertoo?
Toki voihan olla kyseessä tapaus jossa rakastutaan aina ensisilmäyksellä (3 kertaa!!)..Lapset.
Tämähän kuulostaa aivan yhdeltä tutultani. :D
Itsekin tunnen naisen jolla lapsia 3:lle miehelle, nainen on n 30v. Ihan kiva nainen mutta osa muhista täytyy olla vintillä märkinä. Ei ihan täyspäinen...
Jos kyseessä olisi vaikka uusi työkaveri tai lapsen kaverin äiti, niin tottakai olisin ystävällinen ja pyrkisin tutustumaan häneen jne. mutta kieltämättä ensimmäinen ajatus on, että ei ole ihan elämänhallinta kunnossa.
on lapsia 3 eri miehelle, eka tarkoituksella yksinhuoltajana (halusin lapsen mutten parisuhdetta ja miestä), toka tosi nuorena ja naiivina solmitusta liitosta ja avioituminen oli vain muodollisuus eikä mitään häitä vietetty vaan ulkovaatteet päällä maistraatissa käväistiin ja suhde oli lyhyt ja myrskyisä. Sitten oli 10v avoliitto joka loppui kun mies halusi erota. En koe olleeni koskaan "oikeasti" naimisissa.
Nyt jos menisin naimisiin se olisi harkittu juttu toisin kuin silloin nuorena kun en oikeastaan edes vielä tiennyt mitä elämältäni haluan.
Moni on töppäillyt pahemmin nuorena, viinaa, huumeita jne. mun töppäykseni oli avioliitto johon en oikeastaan koskaan todella halunnut. En minäkään koe olevani se sama ihminen kuin silloin nuorena, monet mielipiteetkin ihan vastakkaisia nykyään ja se että olen ollut joskus teininä naimisissa ei kyllä kerro minun nykyisestä persoonastani yhtään mitään.
Minä tiedän yhden hieman nuoremmankin naisen, joka on nyt kolmatta kertaa naimisissa ja jokaisen kanssa taitaa olla lapsiakin.
Kieltämättä vähän kummallista touhua, varsinkin kun nämä miehet ovat olleet enemmän tai vähemmän alkkiksia tai muuten vähän häiriintyneitä.
Mutta jokainen toki tavallaan :P
niin ikävää kuin saada lapsia jokaselle näistä?
Jotenkin kylmää että on sisko yhdelle ja sitten toisen miehen lapselle sisko ja kolmannen miehen lapselle sisko. Nää on kaikki toisilleen siskoja ja veljiä? Minusta tuossa tulee äkkiä isot tasa-arvokysymykset. Jos on yhdelle sisko 5 vuotta ja vanhemmat eroaa niin jääkö siskoksi eron jälkeen vai kuihtuuko sisaruus?
Vai onko sillä edes mitään "väliä"?
kumppaneita mahdollisesti nopeasti koska plekää yksinoloa. Jokainen "suuren rakkauden" kanssa pitää tehdä se rakkauden hedelmä eli lapsi ja mennä naimisiin.
Tai sitten rakastuu uudeellen ja uudelleen luusereihin joista on pakko päästä eroon jossain vaiheessa kun huomaa ettei luuseria voinutkaan muuttaa. Syyttää elämästään huonoja miehiä eikä tajua että itse ne samankaltaiset miehet valitsee eli syy on ihan itsessä.
Kun arki koittaa, syystä tai toisesta lähtee menemään. Vanha korvataan uudella sen kummemmin ajattelematta lapsia tai parisuhdetta.